Ahdistava aika
Venäjän aika 1/2022 – lehden pääkirjoitus 16.2.2022
Geopoliittinen asetelma Euroopassa on kiristynyt viime syksyn ja alkuvuoden aikana.
Vuonna 2014 kärjistynyt Ukrainan kriisi oli pitkään ikään kuin pattitilanteessa, mutta viime lokakuussa Venäjän valtionjohto käynnisti poliittisen kampanjan, joka enteilee uutta paluuta sodanjälkeisiin kylmän sodan vuosikymmeniin.
Venäjä kokee olevansa vihamielisten länsimaiden piirittämä, ja edellyttää länneltä uusia turvatakuita. Kremlin keskeisin vaatimus Yhdysvalloille, sotilasliitto Natolle ja siinä sivussa myös Euroopan maille on sotilasliitto Naton laajentumisen pysäyttäminen.
Tehostaakseen vaatimustaan Venäjä on lehtitietojen mukaan sijoittanut Ukrainan rajan tuntumaan merkittävän määrän sotilaita ja kalustoa.
Kremlin tiukentuneet vaateet lienee kohdennettu Ukrainan ohella Georgiaan ja kenties välillisesti myös Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle. Selvää kuitenkin on, että heijastusvaikutus ulottuu myös Suomen ja Ruotsin kaltaisiin, Natoon kuulumattomiin maihin.
Länsimaat ovat melko yksimielisesti torjuneet Venäjän veto-oikeuden puuttua itsenäisten valtioiden tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Myös Suomen ulkopoliittinen johto on presidentti Sauli Niinistön johdolla viestittänyt selkeästi, ettei Venäjän vaatimuksiin pidä suostua.
Uudenvuodenpuheessaan Niinistö linjasi, että Venäjän esittämät ukaasit ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Presidentin mukaan Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat Suomen oma asia.
Kiristynyt tilanne on poikinut Suomeen ennennäkemättömän vilkkaan keskustelun mahdollisen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista.
Venäjän Aika on kulttuurilehti, joka ei ota kantaa päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin.
Venäjän toimien psykologista viisautta voi kuitenkin vain ihmetellä. Painostamalla Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita Kreml ampuu helposti omaan jalkaansa, ja poliittiset seuraukset ovat juuri päinvastaiset kuin Moskovassa haluttaisiin.
Lehtemme lukijat kokevat nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen kenties vielä raskaampana kuin suomalaiset keskimäärin.
Poliittisen kriisin lisäksi koronaepidemiaakaan ei ole vielä nujerrettu, ja valtakunnanraja Venäjän suuntaan on auki vain rajoitetusti.
Allegro-junan liikennöinnin käynnistyminen on toki parantanut tilannetta, mutta Suomen kansalainen tarvitsee edelleen rajan ylittämiseen kalliin PCR-testin.
Emme voi muuta kuin esittää hartaan toiveen, että Ukrainan kriisi laukeaa tulevan kevään aikana rauhanomaisesti, ja että kaksi vuotta kestänyt koronavitsaus olisi vihdoinkin loppusuoralla.
Martti Kiuru
päätoimittaja
Venäjän aika – lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti Venäjästä ja venäläisistä. Se on samalla Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti. https://www.venajanaika.fi/
