7×7 -verkkolehti on kurkistusikkuna siihen, mikä puhuttaa Venäjän pienissä kaupungeissa, myös kaukana Pietarin ja Moskovan takana. Se julkaisee uutisia ja ammattijournalistien artikkeleita, mutta erityisesti aktivistien blogeja. Samalla se kokoaa useiden eri tasavaltojen aktivistit yhteisöksi.
Hankkeen johtaja Pavel Andrejev vieraili maaliskuussa 2020 Helsingissä Suomi-Venäjä-seuran kutsumana ja kertoi verkkolehden kehittämisestä.
”Sivusto on toiminut jo kymmenen vuotta. Sen perusti heinäkuussa 2010 pieni ryhmä yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä ja kaksi yrittäjää, jotka halusivat tukea hanketta. Päätimme luoda verkkolehden, joka toimii journalistisesti mutta jossa on myös mukana muutamia aktivistien ja tutkijoiden blogeja.”
Komin tasavallan pääkaupungin Syktyvkarin ainoa riippumaton lehti oli lopetettu, ja mediakentässä oli avoinna paikka toimijalle, joka toi esiin muita kuin valtiovallan viralliseen linjaan sidottuja näkökulmia. Alkuperäisissä aloitteentekijöissä oli viisi Memorial-järjestön aktiivia, joista kukaan ei ollut ammattitoimittaja. Aluksi tarkoitus oli toimia paikallisesti Syktyvkarissa ja keskittyä Komin asioihin. Nimi 7×7 valittiin siksi, että tavoitteena oli saada kokoon 49 bloggaajaa.
”Kymmenen vuotta sitten blogit olivat kovassa nousussa. Uskoimme silloin, että juuri ne ovat media, joka voi muuttaa yhteiskuntaa demokraattisemmaksi ja osallistuvammaksi”, Pavel kertoi.
7×7 on aktivistien yhteisö
Toiminta lähti onnistuneesti liikkeelle ja pian 7×7:n tekijöitä alettiin kutsua seminaareihin eri puolille maata esittelemään työtään. Monista tasavalloista tuli toiveita, että heilläkin saataisiin luotua vastaava verkkolehti. Bloggaajia ja rahoitusta löytyi, ja 7×7 laajeni kattamaan aluksi myös Rjazanin, Kirovin, Arkangelin ja Muurmanskin. Nyt mukana on alueita Kaliningradista ja Karjalasta Uralille.
Pavelin mukaan oli tietoinen valinta, että he keskittyivät niihin alueisiin, joilla ei ole miljoonakaupunkeja.
”Halusimme toimia siellä, missä ei ole mitään, ei yhtään riippumatonta tiedotusvälinettä. Isoimmissa kaupungeissa on edelleen joitakin pieniä ja keskisuuria medioita.”
Sekä bloggaajat että toimittajat ovat aktivisteja. ”Emme tee vain mediaa, vaan instrumenttia ja alustaa aktivisteille. Tarkoituksena on, että yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset voisivat tuoda esiin mielipiteitään ja vaihtaa ajatuksia. Sitä kautta he tutustuvat ja muodostuu yhteisö.”
Yksi toiminnan muoto ovat myös eri alueilla pidetyt epäviralliset seminaarit, leirit ja bloggaajatapaamiset. Niistä laajin on Syktyvkarin ulkopuolella pidettävä kaksipäiväinen leiri BarCamp, jossa aktivistit tapaavat toisiaan. Myös tämä puoli alkoi kasvaa, ja viimeisessä tapaamisessa oli mukana useita kymmeniä alueita.
Monilla alueilla Venäjällä ei kuitenkaan ole riippumattomia tiloja, joissa aktivistit voisivat kokoontua ja järjestää luentoja ja koulutusta. ”Sensuuria ja rajoituksia on liikaa. Monet yksityiset yrityksetkin pelkäävät antaa tilojaan sellaiseen käyttöön.”
Viime vuonna Syktyvkarissa onnistuttiin perustamaan Revolt center (Револьт Центр), kulttuurille ja aktivismille omistettu avoin tila, jossa voi kokoontua, järjestää tilaisuuksia ja nauttia kahvilan tarjoiluista. Sitä rahoitetaan kahvilan tuloilla ja tilavuokrilla.

Eläkeuudistus ja ympäristöongelmat keskustelluimpia aiheita
7×7 -sivuston keskustelluin aihe on viimeisen kahden vuoden aikana (2018-2019) ollut vuonna 2018 lanseerattu suunnitelma eläkeuudistuksesta, joka olisi nostanut eläkeikää useilla vuosilla. Esitys herätti valtavasti vastareaktioita. ”Silloin seuraajiksi tuli paljon vanhempaa väkeä, yli 50-vuotiaita. Ihmiset olivat hyvin huolissaan, mutta meillä ei ollut kaduilla isoja mielenosoituksia vaan ihmiset etsivät tietoa verkosta”, Pavel kertoi.
Toinen suuri aihe ovat ekologiset kysymykset. Viimeisen vuoden trendiksi ovat nousseet paikalliset ja alueelliset protestit. Erityisen kuuma kysymys on jätehuolto. Se aiheutti suurimmat mielenosoitukset perestroikan jälkeen, ja mielenosoituksiin tuli tuhansia. Komissa tuettiin Arkangelin alueelle Šiesin suunnitellun kaatopaikan vastustajia, ja monilla muilla alueilla on ollut omat paikalliset kiistansa. Pavelin mukaan paikallinen vastarinta kertoo muutoksesta, joka lähti käyntiin eläkeuudistuskamppailun jälkeen.
Aktivistijournalismi on vaikeaa mutta mahdollista
Verkkolehdessä käsitellään venäläisen yhteiskunnan kipukohtia, ja tekijät ovat joutuneet tottuman siihen, että viranomaiset vaikeuttavat toimintaa eri tavoin. Byrokratiaa on paljon, ja sakkojakin on annettu.
Ongelmallisin aihe käsiteltäväksi tämän hetken Venäjällä on separatismi ja kysymys valtion rajoista. Krimin valtauksen jälkeen tuli voimaan laki, joka kielsi valtion rajojen kyseenalaistamisen. Aiheesta on vaikeaa käydä keskustelua ilman riskiä rangaistuksesta.
”Muuten kaikki aiheet ovat mahdollisia. Kaikki riippuu sattumasta. Tyypillistä Venäjällä tällä hetkellä on, että vallanpitäjät ovat kieltäneet lähes kaiken, mutta toisaalta vain hyvin harvoja rangaistaan. Rankaisu on hyvin selektiivistä. Tuhat menee mielenosoitukseen ja kymmentä rangaistaan,” kuvaa Pavel tilannetta.
Vuoden 2011 mielenosoitusaallon jälkeen Venäjällä on otettu käyttöön paljon rajoituksia. Ne koskevat mielenilmauksia kadulla, mediaa ja internetiä. Venäjällä on suljettu tuhansia verkkosivustoja, koska niiden katsotaan rikkovan lainsäädäntöä.
Pavel kertoo, että oikeusjutut ovat tavallisia ja verkkosivuston julkaisijalle tai bloggaajille tulee pieniä sakkoja lähes joka kuukausi. Hän ei kuitenkaan ole toivoton. ”Jos odottaa nopeita muutoksia, pettyy varmasti. Mutta minä ja monet muut suuntaudumme globaaliin maailmaan ja internetiin: sen kautta voi nähdä, että maailma voi olla toisenlainen.”
Pavel näkee aktivisteille edelleen paljon mahdollisuuksia toimia: ”Demokraattinen perinne on Venäjällä lyhyt, olemme vasta alussa. Venäjä on vaikea yhteiskunta, mutta emme kuitenkaan elä Stalinin aikaa. On vielä paljon, mitä voimme tehdä.”
Tutustu 7×7 -sivustoon täällä: https://7×7-journal.ru/
Osa jutuista ja blogeista on luettavissa myös englanniksi

Pavel Andrejev osallistui 11.3.2020 Suomi-Venäjä-seuran kutsumana ”Kansalaiset, vallanpitäjät ja jätehuolto Venäjällä” keskusteluun ajankohtaisia jätehuoltoon liittyviä ympäristökamppailuja Venäjällä. Paneelikeskustelun muita osallistujia olivat Aleksanteri-instituutin tutkija, professori Veli-Pekka Tynkkynen sekä tohtorikoulutettava Jelena Gorbacheva. Keskustelun veti Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi. Voit katsoa keskustelun tallenteen: