Valtakunnallinen Venäjän, Euraasian sekä Itä-Euroopan asiantuntemusta yhteen kokoava Aleksanteri-foorumi järjestettiin 10.-11.5.2021 kokonaan verkossa teemalla “Muuttuva toimintaympäristö”. Suomi–Venäjä-seura oli mukana Aleksanteri-foorumin kahdessa työryhmässä: “Venäjän kielen opiskelun hyviä käytänteitä” ja “Näkökulmia suomalais-venäläiseen ympäristöyhteistyöhön”.
Venäjän kielen opiskelun hyviä käytänteitä -työryhmä
Miten jatkossa venäjän kielen opiskeluun saataisiin hyviä tuulia entistä laajemmin Suomessa?
Osallistujia 22 henkilöä
Työryhmän puheenvuorot:
- Niina Sinkko, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-seura
- Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-seura
- Hanna Määttänen, FM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Hallituksen jäsen, Suomen Slavistipiiri ry
- Tarja Alamäki, virka-apulaisrehtori, FL, Myllypuron peruskoulu, Helsingin kaupunki
- Tarja Koskinen-Nisula, FM, KTM, Koulutuspäällikkö, Liiketalous, Omnia
- Marja-Liisa Sirén-Huhtinen, lehtori, FL, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Venäjää venäjänkielisille -hanke
- Sanna Iskanius, FT, koulutusjohtaja, varajohtaja, Itä-Suomen yliopisto, Jatkuvan oppimisen keskus
Perusaste ja lukio
A1-kielessä venäjän kielen opiskeluun satsaaminen on järkevää, koska saadaan hyödynnettyä kielen herkkyyskausi. Opiskelun mainonnassa tuore näkökulma on kannustaa tutkimaan maailman kieliä, jotka löytyvät läheltä. Kaikista venäjän kielen valinneista ei tarvitse tulla Venäjä-osaajia, mutta kasvatetaan nuorten kielivarantoa. Päiväkotien venäjän kielen suihkutus on tärkeää. Se lieventää kynnystä valita muu pitkä kieli kuin englanti. Koulun johdon sitoutuminen venäjän kielen opetukseen tärkeää. On myös tärkeää luoda kielen opiskeluun ulkoisia motivaatiota tukevia lähteitä, kuten ystävyyskoulut, joiden kanssa voidaan pitää yhteyttä yllä. Työryhmän työskentelyssä perusasteen ja lukiotason tärkeä oivallus: kielen valitseminen mahdollista vielä ensimmäisen kouluvuoden syksynä. On tärkeää pohtia pienten lasten kohdalla, milloin on oikea hetki kielivalinnan tekemiselle. Peruskoulun muissa vaiheissa ja lukiopolussa tämä on hyvä ottaa myös huomion, taitekohdat eivät ole otollisia kielivalinnoille. Kielenopetuksen laatuun on tärkeä satsata.
Ammatillinen koulutus
Venäjän kielen opetuksella on myös ammatillisessa koulutuksessa suuri merkitys. Venäjän kielen kautta voi saada muita kokemuksia ja kasvaa elämään. Esimerkkipuheenvuoroissa nousi esille, että venäjän kielen opetuksen tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita, myös koulun henkilökunta. Tämä luo matalan kynnyksen maahan ja kulttuuriin tutustumiselle, mikä on eri alojen opiskelijoille tärkeää. Myös ammatillisessa koulutuksessa voi luoda pohjan, jonka päälle voi rakentaa kielitaitoa myöhemmässä elämässä (työssä tai jatkokoulutuksessa). Olennaista on luoda rohkeus katsoa eteenpäin. Kielen opetuksessa on tärkeää luoda tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joissa on käytännön tehtäviä. Tarvitaan hankkeita ja tukea sekä erilaisten verkostojen muodostamista. Kilpailut ja hankkeet voivat toimia hyvinä motivaation nostajina.
Korkeakoulut ja yliopistot
Erilaiset hankkeet ovat olennaisia myös korkeakoulutasolla. Projektien avulla voidaan tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Tärkeää on ottaa huomioon kaksikieliset osaajat osana suomalaista yhteiskuntaa, ja vahvistaa kaksikielistä identiteettiä. Tarvitaan uudenlaisia pilottihankkeita, joissa opiskelijat sitoutetaan mukaan. Olennaista hankkeissa on kehitystyö ja reaaliaikainen palautteen kerääminen. Sähköiset työkalut antavat mahdollisuuksia luoda yhteyksiä eri alojen opiskelijoiden välillä. Hankkeiden positiiviseksi asiaksi koetaan mahdollisuus perehtyä omaan opiskeltavaan alaan venäjän kielellä.
Kunnan tai alueen tuki
Esimerkkipuheenvuorossamme tarkasteltiin tilannetta, jossa maakuntaliitto kokoaa Venäjä-toimijoita alueellaan yhteiseen HUB:iin. Esimerkkialueella Pohjois-Karjalassa yhtenä yhteistyön lähtökohtana on tutkia opiskelijoiden koulupolut kieltenopetuksen näkökulmasta ja varmistaa niiden toteutuminen. Maakuntaliiton kautta voidaan tehdä vaikuttamistyötä. On tärkeää tuoda mahdollisuuksia ristiinopiskelulle, eli opiskelumahdollisuuksiin eri oppilaitosten tai koulutusohjelmien välillä. Oman äidinkielen opiskelun tukemisella on suuri merkitys. Koetaan tärkeäksi toimijoiden yhteistyön tiivistäminen sekä yritysten, koulujen ja eri tahojen yhteistyö.
Yleisjohtopäätökset
Työryhmä tuli työskentelyssään seuraaviin johtopäätöksiin ja loi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia jatkolle:
- Opetuksen päättäjien rooli on tärkeä, vähän opiskeltujen kielten tueksi tarvitaan organisaatioiden ja rakenteiden todellinen tuki. Opiskelijoita olisi, mutta ei järjestäjää. Myös venäjän kielen opetuksen laatuun on syytä panostaa.
- Taitekohdat eivät ole otollisia kielivalinnoille. Tämä on syytä ottaa opetuksen järjestelyissä huomioon aivan pienten lasten kohdalla, mutta myös esimerkiksi yläkoulusta lukioon siirryttäessä. Venäjän opintojen kannalta tärkeää on rakenteiden joustavuus.
- Korkeakoulupisteytys ei edistä kielten opiskelua. Korkeakoulupisteytys olisi syytä muuttaa mahdollisimman pian, ja poistaa painoarvo matemaattisilta aineilta niillä aloilla, joissa näiden hyvällä osaamisella ei voida hakuvaiheessa katsoa olevan suurta merkitystä ko. oppiaineen sisäänpääsyvaatimukselle.
- Ristiinopiskelua lisättävä – eri ikäiset ja eri koulutuspolkujen tai oppilaitosten opiskelijat voivat opiskella toistensa kursseilla tai yhdessä. Näin mahdollistetaan yhä useammin syntyvät kieliopinnot, mutta myös hedelmällinen koulutusyhteistyö eri toimijoiden välillä. On tärkeää satsata opintopolkuihin ja kielipolun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun sekä oppilaitosten sisällä että niiden välisesti.
- Opiskelijoiden paine valmistua erityisesti lukio- ja korkeakoulutasolla vie pois joustavuuden, kieliopinnot koetaan työläiksi ja eivät usein edes mahdu nuorten aikatauluihin. Laaja-alaisen osaamisen painottaminen olisi tärkeää.
- Tarvitaan rahoitusta ja instrumentteja uusille kokeiluille, joista voi myöhemmin pysyviä käytänteitä. On tärkeää tuoda esiin ilo ja hyvät onnistumiset. Moni esimerkkihanke oli saanut rahoitusta valtiopäivätoiminnan juhlarahastosta, mutta muutakin rahoitusta uusille kokeiluille tarvitaan, esimerkiksi kuntatasolla. Niin ikään on tärkeää luoda opiskelijoille mahdollisuuksia uusiin kohtaamisiin ja tutustumiseen Venäjällä ja venäjänkielisten kanssa.
- Monikanavaisuus on tärkeää, jotta saadaan tuotua venäjän kielen osaamisen merkitystä esille paremmin. Tarvitaan edunvalvojia, jotka tuovat näkökulmia aktiivisesti esille.
- Aleksanteri-foorumin osallistujista voidaan hyvin luoda verkosto, joka jatkaa asian eteenpäin viemistä ja uusien käytänteiden kehitystyötä. Verkostolle tarvitaan toiminta-alusta ja olisi hyvä hakea rahoitusta. Verkoston koordinoinnin rooli olisi luonteva esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuralle.
Ympäristötyöryhmän
Aleksanteri-foorumi, 23 osallistujaa
Alustuspuheenvuorot ja työryhmän valmistelijat:
- Niina Sinkko, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-seura
- Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-seura
- Veli-Pekka Tynkkynen, Venäjän energiapolitiikan professori, Helsingin yliopisto (puheenvuoro)
- Ljudmila Vesikko, projektikoordinaattori, Suomen Ympäristökeskus (puheenvuoro)
- Emma Hakala, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti (puheenvuoro)
- Kerttu Matinpuro, journalisti (puheenvuoro)
- Päivi Kärnä, Suomi-Venäjä-seura, Etelä-Suomen aluejohtaja (puheenvuoro)
- Ville Ropponen, kirjailija ja vapaa toimittaja (puheenvuoro)
– Venäjä on monien ympäristöriskien lähde, mutta samanaikaisesti monien tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistaja. EU:n tulevat ympäristöstandardit voivat vaikuttaa siihen, että Venäjä tulee satsaamaan uusiutuvaan energiaan.
-Johtuen Venäjän fossiilienergian riippuvuudesta, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen puolella, etenkin ilmastopolitiikkaan koskeva yhteistyö on haastavaa. Luonnontieteen saralla ympäristötutkimus on Suomen ja Venäjän välillä hyvin aktiivista.
-Toimittajayhteistyössä olennaista on, että tietoa välittävät myös itse aktivistit. Tiedon välitys on entistä monikanavaisempaa (käytössä ovat blogit, sosiaalisen median kanavat ja internet ylipäänsä).
-Liikehdintä Venäjällä ympäristötoiminnassa on luovaa, ja vähemmän formaalista – ei muodosteta järjestöjä tai liikkeitä, vaan enemmän vapaita toimijoita. Tämän voidaan nähdä olevan seurausta mm. agenttilain vaikutuksesta.
-Yhteistyö ympäristötyön saralla on monitasoista, ja tämän onnistumiseksi on tärkeää valtion ylemmän tason hyväksyntä ja tuki.
-Rajan molemmin puolin on todella kovatasoisia ympäristöalan toimijoita ja molemminpuolinen kasvava kiinnostus yhteistyöhön. Ruohonjuuritasolla on vahva tarve toimintaan ja erilaisiin hankkeisiin. Paikallistasolla on myös hyviä esimerkkejä siitä, että aluehallinto, järjestöt ja kansalaiset voivat edistää ympäristön tilaa koskevia toimenpiteitä. Paikallistason aktiivisuus on ratkaisevassa asemassa Venäjällä, koska sitä kautta asia usein nousee lehdistöön ja edelleen päättäjien pöydille.
-Toimintaympäristön muutos ja lisääntyvät rajoitukset hankaloittavat yhteistyötä kaikilla tasoilla. Toimijoilla on kuitenkin yhteinen intressi ja luovia ratkaisuja asioiden eteenpäin viemiseksi.
-Suomen puolella toivotaan monipuolista uutisointia Suomen ja Venäjän välisestä ympäristöyhteistyöstä sekä Venäjään liittyen ympäristöön liittyvistä ajankohtaisista asioista, myös onnistumisista.
