Venäjän kielen osaamisen tarpeet ja haasteet – keskustelu
Kannamme huolta maamme venäjän kielen osaamisen tulevaisuudesta ja järjestimme yhdessä Suomen kieltenopettajien liiton, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen koulun kanssa ajankohtaiskeskustelun Pohjoismaiden suurimmilla koulutusalan messuilla Educassa. Venäjän kielen opintoihin on aina liittynyt epäilyksiä, milloin tsaarin myötäilystä, milloin kommunismista tai putinismista. Tosiasia on kuitenkin se, että Venäjään ja venäjän kieleen liittyvä osaaminen on Suomelle aina ollut tärkeää maantieteellisen sijaintimme vuoksi.
Keskustelua Educa-messuilla 26.1.2024 käytiin otsikolla Venäjän kielen osaamisen tarpeet ja haasteet. Keskustelijoina olivat Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila sekä Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Tomi Huttunen. Keskustelun juonsi Merja Jokela Suomi-Venäjä-seurasta.
Tilaisuus sai ajankohtaisuutta tammikuun puolivälissä julkistetusta suunnitelmasta lakkauttaa Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva Itä-Suomen koulu. Samaan aikaan Turussa on keskustelussa Puolalan koulun kieliluokkien lakkauttaminen. Keskustelussa nousikin odotetusti huoli venäjän ja muiden kielten opetuksen ja osaamisen arvostuksen heikkenemisestä.
Venäjän kieli on eri asia kuin Putin tai Venäjän hallinto.
Katri Anttila, Itä-Suomen koulu
Tukikirje venäjän kielen opetuksen jatkumisen puolesta
Lisäksi Educa-messuilla luovutettiin tukikirje venäjän kielen opetuksen puolesta opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Kirjeen allekirjoitti 36 henkilöä tai yhteisöä ympäri Suomea. Kirjeeseen saatiin hyvin monipuolisia näkökulmia venäjän kielen osaamisen hyödyistä niin koulujen, yliopistojen, tutkimuksen turvallisuuden ja kansalaistoiminnan näkökulmasta. Olemme iloisia laajoista perusteluista sekä kiitollisia turkulaisille aloitteentekijöille venäjän kielen toimijoiden yhdistämisestä asian ympärille.
Muutamia poimintoja kirjeestä:
Kielitaitoa tarvitaan, jotta pystyy navigoimaan venäjänkielisessä poliittisten merkitysten viidakossa. On myös tärkeää pystyä erottamaan Venäjän valtion historiapropaganda objektiivisesta historiatiedosta. Yhtä tärkeää on pystyä seuraamaan globaalia venäjänkielistä mediaa, myös sosiaalista mediaa, ja ymmärtää mistä näkökulmasta ja positiosta käsin mielipiteitä niissä muodostetaan ja kehen pyritään vaikuttamaan.
—
On tärkeää ymmärtää, että venäjän kieli ei ole vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. Venäjä on yleinen äidinkieli myös Venäjän ulkopuolella, kuten Ukrainassa ja muuttoliikkeiden seurauksena myös monissa Euroopan maissa, Suomessakin. Erityisesti itäsuomalaisissa kaupungeissa tulisi tiedostaa, että rajan läheisyys voidaan edelleen kääntää suomalaiseksi ja kansainväliseksi vetovoimatekijäksi, toimintaympäristön radikaalista muuttumisesta huolimatta.
—
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 venäjän kielen osaamisen merkitys Suomessa ei ole poistunut, vaan muuttanut muotoaan. Hallitusohjelman 2024–2028 mukaan Suomen hallitus painottaa toimia, jotka ylläpitävät ja kehittävät Suomen Venäjä-tuntemusta ja Venäjän analysointikykyä. Molemmilla lakkauttamisuhan alla olevilla tahoilla on tässä keskeinen rooli, sillä ne kasvattavat venäjän kielen ja slaavilaisten kulttuurien tulevia osaajia. Tällä hetkellä riittävä Venäjä-osaaminen on huoltovarmuuskysymys: nyt ja tulevaisuudessa Venäjän-tuntemusta tarvitaan väistämättä esimerkiksi valtionhallinnossa, terveydenhuollossa, työllisyyspalveluissa, kokonaisturvallisuudessa, Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa ja kotoutumistyössä.
—
Sekä Itä-Suomen kaupungeissa, että muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa Turku mukaan lukien, asuu suuri venäjänkielinen ja kaksikielinen vähemmistö ja osa näistä lapsista ja nuorista käy Itä-Suomen koulua tai Turussa Puolalan koulun suomalais-venäläisiä luokkia. Nämä koulut ovat näyttäneet toteen, että venäjänkielisillä ja kaksikielisillä lapsilla ja nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, päästä jatko-opintoihin, valmistua tutkintoon ja astua työelämään.
—
Huomionarvoista on, että samanaikaisesti kouluihin kohdistuvien leikkausten
kanssa myös kansalaisjärjestöjen avustuksiin kohdistuu lakkautus- ja leikkausuhka. Esimerkiksi venäjän kielen stipendejä, tukimateriaaleja ja opettajien verkostoitumismahdollisuuksia tarjonneen Suomi–Venäjä-seuran avustus ollaan samaan aikaan kokonaan lakkauttamassa.
—
On myös hyvä muistaa, että venäjän kielen osaaminen toimii siltana myös muiden slaavilaisten tai kyrillisiä kirjaimia käyttävien kielten oppimiseen. Esimerkiksi ukrainan ja puolan osaamisen merkitys on viimeisen kahden vuoden aikana suomalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa kasvanut. Samoin Keski-Aasian maiden kaupankäynnin lisääntyessä venäjän kielen osaamisesta on hyötyä: Alueen turkkilaiskielissä käytetään kyrillisiä aakkosia ja myös venäjän kielellä ja kulttuurilla on alueella pitkä historia. Venäjän osaaja omaksuu tarvittaessa näitä kieliä nopeammin, kuin nollasta aloittaja.
Lue koko kirje venäjän opetuksen puolesta (PDF): Kirje opetusministerille 26.1.2024
Suomi-Venäjä-seura on ottanut aiemmin kantaa Itä-Suomen koulun puolesta, artikkeli nettisivuillamme.
Seuran kannanotto Itä-Suomen koulun puolesta 15.1.2024 (PDF)
