Viime kuukausina venäjänkielisillä netin kanavilla ja somessa on taajaan vilahdellut kirjainyhdistelmä ПАСЕ (englanniksi PACE). Keskustelu sai huipentumansa tammikuun lopussa.
ПАСЕ tulee sanoista Парламентская ассамблея Совета Европы ja tarkoittaa Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta, joka on vuodesta 1949 toiminut parlamenttienvälinen yhteistyöelin. Euroopan neuvosto on EU:ta paljon laajempi elin, johon kuuluu 46 maata. Parlamentaarisessa yleiskokouksessa on tällä hetkellä 306 varsinaista jäsentä, joista 5 Suomesta.
Venäjä oli Euroopan neuvoston jäsen vuosina 1996–2022, ja sillä oli 18 edustajaa parlamentaarisessa yleiskokouksessa (Krimin anneksoinnin jälkeen vuosina 2014-19 ilman äänioikeutta). Tällä hetkellä Venäjän valtiolla ei ole edustusta eurooppalaisissa elimissä.
Lokakuussa 2025 PACE päätti perustaa ”Venäjän demokraattisten voimien dialogialustan” kokoamaan Venäjän ulkopuolella asuvia venäläisiä. PACE:n väistyvä kreikkalainen presidentti Theodoros Rousopoulos sanoi alustan merkityksestä seuraavaa: “Emme käännä selkiämme venäläisille, jotka puolustavat demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vapautta – ja jotka vastustavat tätä sotaa (Ukrainassa). Alusta tulee olemaan paikka tälle toiselle Venäjälle puhua – selvästi, avoimesti ja pelotta.”
15 jäsentä dialogialustalle
Vaikka uudella dialogialustalla ei ole päätäntävaltaa, vaan vain konsultoiva rooli, se herätti suurta kiinnostusta ja keskustelua venäläisdiasporan keskuudessa. PACE:n päämaja päätti valinnoista saamiensa ehdotusten perusteella. Se ehdotti 26.1. dialogialustalle seuraavia henkilöitä:
Venäläisten demokraattisten voimien edustajat:
Natalia Arno, Vapaa Venäjä -säätiön johtaja
Dmitri Gudkov, entinen duuman jäsen
Mark Feigin, juristi
Vladimir Kara-Murza, entinen poliittinen vanki
Garry Kasparov, entinen shakin maailmanmestari, yksi Vapaan Venäjän foorumin perustaja
Mikhail Hodorkovski, liikemies, yhteiskunnallinen vaikuttaja
Oleg Orlov, ihmisoikeuspuolustaja, entinen poliittinen vanki
Ljubov Sobol, Korruptionvastaisen säätiön entinen työntekijä
Nadežda Tolokonnikova, aktivisti, Pussy Riotin jäsen
Andrei Volna, kirurgi, aktivisti
Alkuperäiskansojen ja vähemmistökansojen edustajat
Ruslan Kutajev (tšetšeeni)
Jekaterina Kuznetsova (vatjalainen)
Vasili (Matjune Batlai) Matenov (burjaatti)
Lana Pylaeva (komi)
Pavel Suljandziga (udege)
Lisäksi dialogialustalle nimettiin PACE:n eurooppalaisia jäseniä sekä raportoijia.
Tunkua alustalle
Dialogialustan herätti keskustelua jo ennen valintoja. Jotkut syyttivät prosessia avoimuuden puutteesta, sillä ehdokaslista ei ollut avoin ja PACE:n päämaja piti prosessin tiukasti omissa käsissään. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, koska elin on uusi ja se on Euroopan neuvoston alainen. Varmasti myös ulkopuolisia vaikutusyrityksiä pidettiin mahdollisena.
Ehdokkaaksi saattoi ilmoittautua kuka vain, mutta valinnan kriteerit olivat tiukat. Keskeinen vaatimus oli, että valitun tulee olla hyväksynyt Venäjän demokraattisten voimien ns. Berliinin deklaraatio (30.4.2023), joka mm. tuomitsee Venäjän käymän sodan Ukrainassa rikollisena.
Ilahduttavaa on, että alustalle haluttiin alusta alkaen myös vähemmistökansojen ääni. Tämä vastaa siihen kritiikkiin, että myös venäläisten demokraattisten voimien työssä painottuu usein etnisten venäläisten ja moskovalaisten ääni. Suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia on peräti kaksi viidestä.
Luonnollisesti valinnat ovat jo herättäneet keskustelua. Kaikki eivät tietenkään voi olla samaa mieltä valinnoista, ja ulkopuolelle jäi varmasti myös hyviä kandidaatteja. Alustan syntyminen on jo kuitenkin itsessään tärkeä mahdollisuus vähentää demokraattisten toimijoiden sisäistä hajanaisuutta. Kokoonpanossa on hyvin erilaista asiantuntemusta.
PACE:n dialogialustalla erilaiset näkökulmat joutuvat tulemaan toimeen toistensa kanssa ja oppimaan kompromissien tekoa. Samoin valituiksi tulleet joutuvat ottamaan huomioon myös ne erilaiset äänet, jotka tässä ensimmäisessä kokoonpanossa eivät ole edustettuna. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan dialogialustan työtä.
Riku Savonen
Suomi-Venäjä-seuran toiminnanjohtaja