Teksti ja kuvat Anna Jarovaja
Joensuussa muistettiin 29.10. poliittisten vainojen uhreja. Tapahtuma oli omistettu 1930-luvun Stalinin vainoille ja nykyisen Putinin hallinnon repressiiviselle politiikalle.
Historian tutkija Anna Laakkonen puhui Karjalan alueen lehdistöstä ja sen kohtaloista. Syyskuussa 2025 hän väitteli aiheesta ”Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937”. Tutkimuksessaan Laakkonen tarkasteli Petroskoissa ilmestyneen “Punainen Karjala” -sanomalehden kirjoituksia ja niiden roolia neuvostopropagandassa.
Laakkosen mukaan suomalaiset journalistit Neuvosto-Karjalassa rakensivat aktiivisesti viholliskuvaa lännestä ja erityisesti ”valkoisesta Suomesta”, joka oli voittanut sisällissodan. Vaikka toimittajat olivat vakaumuksellisia kommunisteja ja puolueelle uskollisia, lähes kaikki johtavissa asemissa olleet teloitettiin Stalinin vainojen aikana 1930-luvun lopussa.
Erityisen hätkähdyttävänä Laakkonen pitää sitä, miten selvästi Stalinin aikainen vallankäyttö ja Putinin nykyhallinto muistuttavat toisiaan. – Venäjä käyttää propagandassaan samoja keinoja kuin sata vuotta sitten. Se liittää uuden valheellisen tiedon osaksi vanhaa, yleisesti hyväksyttyä historiakuvaa. Näin aiemmin totena pidetyn tiedon tausta hämärtyy ja synnyttää ihmisissä hämmennystä, sanoo Laakkonen.
Nykyskasvot asialle tarjoaa karjalainen puuseppä ja kirjailija Sergei Filenko. Hän osallistui vuosien ajan mielenosoituksiin Venäjällä ja arvosteli avoimesti hallintoa sekä armeijaa sen hyökättyä Ukrainaan. Häntä sakotettiin kahdesti “armeijan halventamisesta”.
Syyskuussa 2022 Filenko pakeni Suomeen ja haki turvapaikkaa. Hän vertaa kohtaloaan puuhun, joka on katkaistu juuriltaan: ”Kasvoin kotimetsässäni, juurruin sinne. Sitten tuli tuli. Puu paloi, kaatui ja muuttui tukiksi. Joki kuljetti sen mereen, ja meri heitti sen rantaan. Niin minäkin päädyin Suomeen. Mutta ajopuu ei aina ole turhaa – pomorit rakensivat niistä vahvoja kalastajamajoja ja varastoja.”
Vuonna 2023 Filenko sai oleskeluluvan ja löysi töitä omalta alaltaan. Kaksi vuotta myöhemmin hänen vaimonsa ja tyttärensä muuttivat Suomeen. Turvallisesta elämästään huolimatta hän seuraa tarkasti Venäjän ja Ukrainan tapahtumia ja lahjoittaa säännöllisesti osan suomalaisesta palkastaan Ukrainan asevoimille.
Historioitsijoiden arvion mukaan Neuvostoliitossa teloitettiin yli miljoona ihmistä, ja neljä miljoonaa syytöntä joutui poliittisista syistä GULAG-leireille. Memorial-keskuksen ”Poliittisten vankien tukeminen” -projektin mukaan nyky-Venäjällä keskimäärin viisi ihmistä joutuu poliittisen vainon uhriksi joka päivä.