Ruplan setelit ja niiden kaupunkikuvat ovat tulleet tutuksi monelle suomalaisellekin. Pääosin tutut kuvitukset ovat peräisin jo 1990-luvun puolivälistä. Viime aikoina Venäjällä on lähdetty uudistamaan seteleitä. Uudistukset paljastavat kilpailun alueiden ja kaupunkien välillä.
Teksti: 7×7-media (venäjäksi), käännös- ja toimitustyö suomeksi Riku Savonen
Kuvitus: Ekaterina Aleshina
Vuodesta 1998 alkaen ruplan seteleissä oli pitkään samat tutut kaupungit: Krasnojarsk (10 ruplaa), Pietari (50), Moskova (100), Arkangeli (500), Jaroslavl (1000) ja Habarovsk (5000). Veliki Novgorodkin (5 ruplaa) on edelleen käypää valuuttaa, mutta käynyt keräilyharvinaisuudeksi, sillä sen painatus lopetettiin jo 2000-luvun alussa.
Vladivostok ja Sevastopol seteleihin
Vuonna 2017 otettiin käyttöön kaksi täysin uutta seteliä: 200 ruplaa (Sevastopol, Krim) ja 2000 ruplaa (Vladivostok). Ne saivat alkusykäyksen vitsistä.
Vuonna 2015 mainostoimisto Barnaulin kaupungista käynnisti humoristisen vetoomuksen 2000 ruplan setelin julkaisemisesta Vladivostokin näkymillä. Seteli viittaisi legendaarisen vladivostokilaisen Mumi Troll -yhtyeen lauluun Vladivostok 2000. Mainostoimisto teki oman seteliluonnoksensa kaupungin nähtävyyksillä.
Vetoomus levisi ja sen allekirjoitti 17 000 ihmistä. Myös Mumi Trollin laulaja Ilja Lagutenko tuki ideaa. Venäjän Keskuspankki ei innostunut asiasta. Kampanja kuitenkin jatkui. Seteliluonnos päätyi kiinalaisen Xinhua-uutistoimiston juttuun ”todisteeksi” siitä, että Kiinan ja Venäjän rajakaupungeissa rupla kävi rinnan juanin kanssa. Mumi Trollin keikoilla fanit heittelivät ”Vladivostok–2000” -seteleitä.
Lopulta vuonna 2016 Keskuspankki ilmoitti yleisöäänestyksen uusista seteleistä. Kilpailun voittivat Kaukoitä ja Sevastopol. Ensimmäinen kohde otettiin vastaan ilolla. Vaikutti siltä, että kansanäänestys oli todella vaikuttanut.
Sevastopolin valinta sen sijaan herätti kysymyksiä. Krim oli juuri liitetty Venäjään. Oli selvää, että ”kansan päätös” oli puhtaasti poliittinen. Kilpailua johti Sotši, toisena Kazan ja vasta kolmantena Sevastopol. Huhuttiin tulosten manipuloinnista. Väitettiin, että koululaisia ja virkamiehiä pakotettiin äänestämään ”oikeaa” vaihtoehtoa.
Sevastopol-setelit nimettiin verkossa ”okkupjuuroiksi” (suom. ”miehityssetelit”, sanoista ”okkupatsija” = miehitys ja ”kupjura” = seteli). Ukrainan kansallispankki kielsi niiden käytön.
Bolšoi-teatterin ikoninen Apollonin valjakko – veistos sai lähtöpassit satasesta.
Ruplan historiasta
Uusien setelien käyttöönotolle on monia syitä. Inflaatio laukkaa, ja 200 ruplan setelin arvo on jo lähellä 100 ruplan setelin aiempaa arvoa. Laajempi valikoima helpottaa vaihtorahan löytymistä ja hidastaa setelien kulumista.
”Väliarvoisia” seteleitä Venäjällä on ollut ennenkin, perinteen aloitti jo Pietari Suuri. Ennen häntä käytössä oli vain kopeekka, mutta Pietarin aikana syntyi koko nimellisarvojärjestelmä. Sen perusta oli pari ”rupla–kopeekka” – maailman ensimmäinen desimaalipohjainen rahajärjestelmä.
Rupla oli liian suuri arvo jokapäiväisiin ostoksiin ja kopeekka taas liian pieni, joten otettiin käyttöön väliarvoja: poltina (50 kopeekkaa), polupoltina (25), grivennik (10), pjatka (5) ja altynnik (3). Pienempiin ostoksiin denga (1⁄2 kopeekkaa), poluška (1⁄4) ja jopa polupoluška (1⁄8).
Kaupungit vaihtoon
Venäjän Keskuspankki alkoi puhua isommasta seteliuudistuksesta vuonna 2021. Todettiin epäoikeudenmukaiseksi, että seteleissä näkyy vain viisi federaatiopiiriä kahdeksasta. Vuoteen 2025 mennessä suunnittelijoiden piti luonnostella uudet setelit seuraavasti:
– 10 ruplaa: Novosibirsk korvaa Krasnojarskin,
– 500 ruplaa: Pjatigorsk korvaa Arkangelin,
– 1000 ruplaa: Nižni Novgorod korvaa Jaroslavlin,
– 5000 ruplaa: Jekaterinburg korvaa Habarovskin.
Alkuperäisistä kaupungeista Moskova ja Pietari saivat säilyttää paikkansa. Moskovan nähtävyyksiä kuitenkin päivitettiin.
Draamaa Pohjois-Kaukasuksella
”Kadyrov tarjosi avoimesti iPhoneja palkinnoksi äänestäjille.”
Lokakuussa 2025 venäläisillä oli mahdollisuus äänestää, mitkä nähtävyydet koristaisivat uuden 500 ruplan takapuolta. Alueeksi oli jo määrätty Pohjois-Kaukasuksen federaatiopiiri ja etusivulle tulisi sen keskus, Pjatigorsk.
Vaihtoehtojen joukossa oli Tšetšenian Groznyi City. Sen innokkain tukija oli alueen johtaja Ramzan Kadyrov. Kadyrov tarjosi avoimesti iPhoneja palkinnoksi äänestäjille ja neuvoi, miten voi äänestää neljä kertaa.
Myös muiden ehdotusten tukijat kampanjoivat. Duuman varapuhemies Vjatšeslav Davankov lupasi arpoa sanatorioloman niiden kesken, jotka äänestivät Elbrus-vuorta.
Dagestanin matkailuministeriö lupasi arpoa asunnon Derbentin linnoitusta äänestävien kesken.
Sotabloggarit kehottivat äänestämään protestina manipulointia vastaan mitä tahansa muuta kuin Groznyi Cityä. Vanhaa Arkangeliakin puolustettiin: Eräs ortodoksipappi totesi, että uusi äänestys tarkoittaa luostarien poistamista seteleistä. Nykysetelissä on Solovetskin luostari.
Tuloksena Groznyi City ja Elbrus-vuori keräsivät yli miljoona ääntä kumpikin. Vertailun vuoksi edellisvuoden 1000 ruplan setelikilpailun voittaja sai 148 000 ääntä.
Lopulta Keskuspankki perui äänestyksen vedoten manipulointeihin ja lupasi ilmoittaa uudet päivämäärät myöhemmin. Vastauksena tšetšeenivirkamiehet syyttivät pankkia ”provokaattorien, ulkomaisten agenttien ja muun roskaväen tukemisesta”.
Kansallista yhteishenkeä ei syntynyt. Oli voittaja mikä tahansa, monet jäisivät tyytymättömiksi. Äänestys vain kärjisti etnisiä jännitteitä ja osoitti jälleen kerran, ettei valtio kykene torjumaan tulosten manipulointia.