Kuopiossa järjestettiin 31.5.-1.6.23 ensimmäinen Hyvien väestösuhteiden foorumi, joka kokosi toistasataa kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden toimijaa eri aloilta. Mukana oli päättäjiä ja viranomaisia valtion ja kunnan organisaatioista sekä käytännön toimijoita kaupungeilta ja järjestöistä. Suomi–Venäjä-seura on jäsenenä oikeusministeriön alaisissa Etnisten suhteiden neuvottelukunnissa (ETNO) Itä-Suomen, Keski-Suomi–Pirkanmaan, Lapin, Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan alueilla kaudella 2020–24. Osana ETNOjen työtä seura ja sen paikallisyhdistykset ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötään kotoutumisen käytännön tekijöinä eri puolilla Suomea. Viimeisen vuoden aikana monet seuran osastot ovat järjestäneet toimintaa, jossa suomen-, venäjän- ja ukrainankieliset pääsevät matalalla kynnyksellä kohtaamaan.
Foorumi järjestettiin osana Yhdenvertainen Suomi – toimintaohjelmaa ja Hyvien väestösuhteiden edistämisen (HVS)– pilottihanketta. https://oikeusministerio.fi/hyvat-vaestosuhteet . Pilottihanke on saanut myös jatkoa, joka käynnistyy 1.7.2023 alkaen. Jatkohankkeessa tuotetaan hyviin väestösuhteisiin liittyviä toimintoja ja tapahtumia, johon sisältyy myös ostopalvelurahoitusta, jota myös ETNOn jäsenjärjestöt voivat hakea.
Tapahtumassa kerrottiin hankkeen tuloksista ja tulevista tukitoimista hyvien väestösuhteiden edistämiseen. Esiteltiin pian julkaistavaa Väestösuhteiden tila Suomessa –raporttia. Kuultiin paikallisesimerkkejä väestösuhteiden edistämisestä Kuopiossa sekä sovittelun, rasismin uhrien tuen ja kotoutumisen kokemuksia Itä-Suomesta. Esiteltiin myös kotoutumislain uudistusta, jossa kotoutumisen vastuita siirtyy entistä enemmän kunnille. Tapahtumassa tuli myös hyviä käytännön vinkkejä, kuten https://kotoutumisentukena.fi/ -sivusto, jolta löytyy materiaaleja eri kielillä. Esimerkiksi Tietoa koulukiusaamisesta-opas on jo ennestään venäjänkielisenä ja elokuussa on tulossa ukrainankielinen käännös.
Hyvien väestösuhteiden tiedonkeruun tulokset
Koordinaattori Nexhat Beqiri Hyvien väestösuhteiden edistämisen pilottihankkeesta esitteli tuloksia hankkeessa vuosina 2022-23 toteutetuista tiedonkeruutilaisuuksista. Tällaisia tapahtumia on järjestetty yhteensä 42 ja tuloksia on viety eri paikkakuntien päättäjille jo 12:ssa päättäjätapaamisessa. Suomi–Venäjä-seuran osastot ovat olleet mukana järjestämässä keruutilaisuuksia ainakin Haapavedellä, Joensuussa, Lieksassa, Nivalassa, Raahessa, Savonlinnassa ja Tampereella. Tiedonkeruutilaisuus on metodi, jossa tietyltä kieliryhmältä kysytään äidinkielellä väestösuhteista ja rasismista. Keskustelua johtaa omakielinen puheenjohtaja ja keskustelun kirjaa ylös kirjuri.
Hankkeessa todentui, että väestösuhteet ovat paikallinen kysymys. Esimerkiksi Helsingin sisällä väestösuhteet saattavat poiketa toisistaan huomattavasti jopa asuinalueiden sisällä. Yhteistä on, että kaikilla tutkituilla paikkakunnilla asukkaat kokevat yleisellä tasolla turvallisuudentunnetta. Tietyillä alueilla kaupungin sisällä tai tietyissä tilanteissa kuitenkin saatetaan kokea turvattomuutta. Toinen yhdistävä asia on, että vain harvat keskusteluihin osallistuneista ovat tietoisia oikeuksistaan Suomessa. Esimerkiksi Kelan tuista on hyvin tietoa eri kielillä, mutta vaikkapa äänestämiseen tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä kanavia tunnetaan huonommin.
Venäjänkielisten väestösuhteet
Tiedonkeruutilaisuuksissa eniten turvattomuutta kokivat swahilin, englannin (eri Afrikan maista tulijat), somalin ja venäjänkieliset. Venäjänkielisiin on kohdistettu vihaa seurauksena Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Asenteet venäjänkielisiin ja Venäjältä tulleisiin ovat koventuneet. Yksittäisinä kokemuksia autoja on sotkettu ja kadulla huudettu. Joillakin pidempään asuneilla kuitenkin hyvät välit suomalaisiin. Työpaikalla ja oppilaitoksissa tutussa ympäristössä koetaan usein luottamusta.
Tiedonkeruutilaisuudet ovat olleet voimaannuttavia erityisesti venäjänkielisille, sillä niissä on ollut mahdollisuus tuoda omia kokemuksia esiin omalla äidinkielellä. Tärkeää on ollut myös, että päättäjät ovat olleet kiinnostusta tuloksiin.
Enemmistö tiedonkeruutilaisuuksiin osallistuneista osallistuu yhteiskunnassa lähinnä omaan arkielämäänsä koskevissa asioissa. Tämä koskee eri kieliryhmiä, myös venäjänkielisiä. Vaikuttamismahdollisuuksiin ei yleisesti uskota. Joissakin pidempään Suomessa olleissa ryhmissä on edustajia esimerkiksi kunnallisissa luottamustehtävissä, mutta kaikki eivät tunne äänestämisen merkitystä tai mahdollisuutta asettua ehdolle vaaleissa. Vapaa-aikaa vietetään pitkälti oman kieliryhmän edustajien kanssa. Ystävät ovat yleensä omasta kieliryhmästä tai muista maahanmuuttajien ryhmistä. ”Suomalaisen ystävän saaminen on todella aikaa vievää”, totesi Nexhat Beqiri. Kotoutujilla on kuitenkin vahva halu osallistua ja saada suomalaisia ystäviä.
Osana hyvien väestösuhteiden pilottihanketta on laadittu seitsemän alueellista toimintasuunnitelmaa rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. ETNOn alueet ovat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pirkanmaa-Keski-Suomi, Itä-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Suomi ja Lappi. Hyvien väestösuhteiden foorumista suunnitellaan vuosittaista. Kuopion panos Hyvien väestösuhteiden foorumin isännöinnissä oli merkittävä. Seuraavan vuoden tapahtuma järjestetään jossakin uudessa kaupungissa.
Riku Savonen
Suomi-Venäjä-seuran edustaja Itä-Suomen ja Pirkanmaa-Keski-Suomen ETNOissa
