Itä-Suomen koulun lakkautusuhka
Suomi-Venäjä-seura ilmaisee huolensa suunnitelmista lakkauttaa Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa toimiva Itä-Suomen koulu lukuvuoden 2024-25 jälkeen. Kommentoimme tapausta aiemmin Facebook-sivullamme 12.1.2024. Seuran puheenjohtajiston kannanoton 15.1.2024 löydät alta.
Uutisia aiheesta:
Itä-Suomen koulua uhkaa lakkautus – koulu on antanut vuosia venäjän kielen ja kulttuurin opetusta – YLE 11.1.2024
Lakkautusesitys oli shokki Venäjän kulttuuria opettavassa koulussa – kaupunki perustelee lasten määrän vähenemisellä – YLE 12.1.2024
Kannanotto Itä-Suomen koulun puolesta
15.1.2024
Olemme huolissamme ja ihmeissämme suunnitelmista lakkauttaa Itä-Suomen koulu. Hiukan kauempaa katsottuna koulu on yksi Itä-Suomen kaupunkien vahvuus- ja vetovoimatekijä, jota olisi järkevää edelleen kehittää, ei lakkauttaa. Itä-Suomen koululla on koko Suomen kannalta merkitystä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen kasvattajana.
Suomen hallitusohjelman 2024-28 mukaan Suomen hallitus painottaa toimia, jotka ylläpitävät ja kehittävät Suomen Venäjä-tuntemusta ja Venäjän analysointikykyä. Suomi–Venäjä-seuran näkökulmasta Itä-Suomen koululla on keskeinen rooli näissä tavoitteissa, sillä se kasvattaa venäjän kielen ja slaavilaisten kulttuurien tulevia osaajia.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 venäjän kielen osaamisen merkitys Suomessa ei ole poistunut, vaan muuttanut muotoaan. Tällä hetkellä riittävä Venäjä-osaaminen on huoltovarmuuskysymys: Nyt ja tulevaisuudessa Venäjän-tuntemusta tarvitaan väistämättä esimerkiksi valtionhallinnossa, Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa ja kotoutumistyössä. Jos uskalletaan katsoa pidemmällä perspektiivillä nykyisten lasten ja nuorten aikuisuuteen 20-30 vuoden päähän, on mahdollista, että myös jotkin aiemmista tarpeista tulevat taas mahdollisiksi, esimerkiksi matkailuun, kauppaan tai kulttuuriin liittyen.
Kieli on väline ja monipuolinen kielitaito laajentaa mahdollisuuksia. On tärkeää ymmärtää, että venäjän kieli ei ole vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. Venäjä on yleinen äidinkieli myös Venäjän ulkopuolella, kuten Ukrainassa ja muuttoliikkeiden seurauksena myös Euroopan maissa, Suomessakin. Ukrainan sodan aikana myös muiden slaavilaisten kielten, esimerkiksi ukrainan, valkovenäjän, puolan, tšekin ja slovakin osaamisen merkitys on kasvanut. Osaamalla yhtä slaavilaista kieltä myös sukulaiskielten omaksuminen helpottuu.
Toivomme, että itäsuomalaisissa kaupungeissa ymmärretään, että rajan läheisyys voidaan edelleen kääntää suomalaiseksi ja kansainväliseksi vetovoimatekijäksi, toimintaympäristön radikaalista muuttumisesta huolimatta. Kannustavana esimerkkinä voimme kertoa, että olemme pari vuotta neuvoneet ulkomaisia medioita löytämään kontakteja nimenomaan itärajan kaupungeissa, sillä itärajan arki ja käytännön osaaminen Venäjä-kysymyksissä kiinnostavat kansainvälisesti. Itä-Suomen koulu on ollut yksi suurimmista ylpeyden aiheista meille – ja ihastelun aihe kansainvälisille vieraille. Kannustamme lämpimästi Imatraa, Joensuuta ja Lappeenrantaa jatkossakin Itä-Suomen koulun ja sen ainutlaatuisen osaamisen arvostamiseen ja kehittämiseen.
Suomi–Venäjä-seura ry:n puolesta
Puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja
Lisätiedot: vt. toiminnanjohtaja Riku Savonen, riku.savonen@venajaseura.com +358503281420
