Vakaa Suomen ystävä, Venäjän taideakatemian jäsen ja Venäjän Karjalan kunniakansalainen Mjud Marievitsh Metshev (31.8.1929–27.9.2018) kuoli Moskovassa syyskuun lopulla 89 vuoden iässä ja sai viimeisen leposijansa Äänisen Kizhin saaren kalmistossa.
Suomessa Metshev tunnetaan lähinnä useista Kalevala-kuvituksistaan sekä herkistä maisemamaalauksistaan. Kalevalan maailmaan hän joutui lähes sattumalta opiskellessaan Moskovan maineikkaassa Stroganovin taidekoulussa. Hän huomasi 1948 Literaturnaja Gazetassa kutsun Kalevalan kuvituskilpailuun, meni kirjastoon, luki Kalevalan, lumoutui, teki kuvat, lähetti ne jurylle Petroskoihin ja sai kolmannen palkinnon. Tuomaristoon kuulunut Otto-Ville Kuusinen oli erityisen mieltynyt Metshevin töihin. Hän kutsui Moskovassa nuoren taiteilijan luokseen, tutustutti tämän Gallén-Kallelan ja Halosen taiteeseen ja seurasi tiiviisti Metshevin kuvitustyön edistymistä.
Ensimmäinen Metshevin Kalevala ilmestyi Petroskoissa 1956 venäjänkielisenä 117 akvarellityötä käsittävänä laitoksena. Toinen Kalevala-kuvitus oli grafiikkaa ja ilmestyi 1975 suomenkielisenä laitoksena. Myöhemmin tämä kuvitus on ilmestynyt useina sekä suomen- että venäjänkielisinä laitoksina.
Nestorin kronikka ja WSOY:n kulttuuriteko
Kalevalan maailmasta Metshev siirtyi Venäjän historian pariin ja ryhtyi kuvittamaan Nestorin kronikkaa, vanhinta venäläistä aikakirjaa. Kronikkaan on vv. 852–1110 muistiinmerkitty Venäjällä asuneiden kansojen vaiheita kerronnan ulottuessa vedenpaisumuksesta Kiovan valtakauteen. Kuvitusta varten taiteilija tutki vanhoja käsikirjoituksia, arkkitehtuuria, esineistöä ja vaatetusta sekä muinaisten mestareiden taiteessaan käyttämiä menetelmiä, materiaaleja ja värien koostumusta.
Metshevin kuvittama Nestorin kronikka ilmestyi vuonna 1991 Petroskoissa. Meillä WSOY teki merkittävän kulttuuriteon julkaisemalla vuonna 1994 Nestorin kronikan suomeksi Metshevin kuvin. Suomennos oli kaikkien aikojen ensimmäinen siitä huolimatta, että kronikassa on paljon tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen entisistä asuinpaikoista ja yhteyksistä. Monille muille kielille kronikka oli käännetty aikaa sitten.
Raamatun kuvitusta
Nestorin kronikan jälkeen taiteilija syventyi Raamatun maailmaan, matkusteli mm. Italiassa, Vatikaanissa, Israelissa, Palestiinassa, Ranskassa ja Hollannissa. Vuonna 2008 Metshevin vaikuttavasti kuvittama Evankeliumit näki päivän valon Petroskoissa. Tämä mahtava teos huomioitiin laajalti venäläisissä tiedotusvälineissä. Työ Uuden Testamentin parissa jatkui ja vuonna 2013 ilmestyi vielä Uusi Testamentti sisältäen Apostolien teot, kirjeet ja Ilmestyskirjan.
Näyttelyitä ja kirjallista tuotantoa
Mjud Metshev osallistui lukuisiin näyttelyihin niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Suomessa hänen ensimmäinen näyttelynsä oli vuonna 1972 Hvitträskin taidemuseossa. Siellä oli esillä lähes 90 Kalevala-aiheista työtä sekä lisäksi piirroksia, luonnoksia ja laattoja. Kalevalan juhlavuonna 1985 Metshevin töitä oli mukana Suomea kiertäneessä näyttelyssä. Tämän jälkeen taiteilijalla on ollut eri puolilla Suomea lukuisia yksityisnäyttelyitä Helsingistä aina Lappiin asti ja niissä on ollut esillä sekä maalauksia että edellä mainittujen teosten kuvituksia.
Metshevin kuvitustöitä on ollut näyttelyissä Venäjän ja Suomen ohella mm. Frankfurt am Mainissa, Prahassa, Varsovassa, Bratislavassa, Lontoossa, Latinaisessa Amerikassa.
Taiteilijan suuri retrospektiivinen näyttely oli esillä Moskovassa talvella v. 1999 sekä v. 2009 Venäjän taideakatemian saleissa.
Taiteilijan töitä on hankittu moniin suuriin taidemuseoihin, mm. Tretjakovin galleria osti heti ensimmäisestä Kalevala-näyttelystä useita teoksia. Suomessa hänen töitään on mm. Suomen Pankissa sekä laajalti yksityiskokoelmissa.
Mjud Metshev myös kirjoitti. Vuonna 1987 kirjallisuuslehti Sever (9/87) julkaisi hänen novellinsa Äänisjärven seutuvilla. Samassa lehdessä ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin jatkokertomuksena romaani Sankarin muotokuva, joka sittemmin julkaistiin kirjana. Se kertoo taiteilijan lapsuudesta ja nuoruudesta sota-ajan Moskovassa.
Metshev oli Venäjän taiteilijaliiton ja Venäjän taideakatemian jäsen. Hänelle oli myönnetty Venäjän kansantaiteilijan arvonimi. Metshev oli myös Suomen Kalevalaseuran ulkomainen kunniajäsen.
Paavi Johannes Paavali II myönsi Metsheville hopeamitalin hänen Raamatun kuvituksistaan. Suomen valtio on palkinnut taiteilijan Kalevalan juhlavuoden mitalilla sekä myöntänyt Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I lk ansioristin.
Kirjoittaja: Pulmu Manninen
Suomi-Venäjä-seuran kulttuurisihteeri (eläk.)
Mjud Metshevin monivuotinen ystävä ja näyttelyiden järjestäjä
Osaa taiteilija Mjud Metshevin Suomalais-ugrilaiselle kirjastolla lahjoittamista Kalevala-kuvista voi ihailla sivulla: http://fin.fulr.karelia.ru/Aineistot/Verkkogalleriat/Elava_Kalevala/
