Suomi-Venäjä-seuran Pirstaleet-kirjallisuushankkeen etätilaisuudessa esiintyy 30.9.2026 kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja filologi Anna Berseneva (Tatjana Sotnikova), joka on professorina yliopistossa nimeltä Свободный университет (suom. Vapaa yliopisto). Herää kiinnostus, mikä tällainen Vapaa yliopisto oikein on?
Vapaa yliopisto syntyi koronakeväänä
Свободный университет kertoo nettisivuillaan saaneensa alkunsa keväällä 2020:
Весной 2020 года мы столкнулись с крупнейшим за десятилетия кризисом образовательной системы. Мир пережил локдаун, а мы впервые за нашу профессиональную жизнь не могли говорить со студентами лицом к лицу. Никто не объяснял нам, как заменить аудиторию конференцией в интернете и как сделать осмысленными занятия в новых условиях.
(suom. ”Keväällä 2020 koulutusjärjestelmämme törmäsi suurimpaan kriisiinsä vuosikymmeniin. Maailma kävi läpi sulkutilan, ja ensimmäistä kertaa ammatillisen elämämme aikana emme voineet puhua opiskelijoiden kanssa kasvoista kasvoihin. Kukaan ei selittänyt meille, kuinka korvata luentosali internet-konferenssilla ja kuinka tehdä opiskelusta mielekästä uusissa olosuhteissa.”)
Yliopisto-opettajat joutuivat opiskelemaan uudet taidot pitkälti itsenäisesti. Samalla he huomasivat, että opetustyö onnistuu näinkin, ja byrokraattisten instituutioiden puuttuminen voi jopa lisätä akateemista vapautta. Samalla kuitenkin havaittiin, että teknologian omaksuminen on muillekin helppoa, ja sitä voidaan käyttää myös yliopisto-yhteisön hajottamiseen ja hallitsemiseen.
Siksi perustajat kokivat tarpeen Vapaalle yliopistolle. Nettisivujensa mukaan Vapaa yliopisto ei ole valtiollinen, eikä kilpaile valtiollisen yliopistojärjestelmän kanssa. Yliopistolla ei ole kampusta, vaan opetus tapahtua kodeista, kirjastoista ja kesäkouluista.
Meitä ei voi karkottaa yliopistosta, koska yliopisto olemme me. (Vapaan yliopiston nettisivut)
Свободный университет ei suoraan kerro olevansa vain venäläinen tai venäjänkielinen yliopisto, mutta yliopiston nimi, opettajakunta ja myös nettiosoite – freemoscow.university – antavat kuitenkin kuvan painopisteistä. Nettisivuilla on myös englanninkielinen versio ja opetusta on ainakin satunnaisesti antaneet muutkin kuin venäläiset yliopisto-opettajat.
Akateemisen vapauden puolesta
Vapaa yliopiston syntyyn on vaikuttanut korona-pandemian lisäksi Venäjän valtion kiristynyt ote yliopistoista. Vapaa yliopisto listaa sivuillaan viisi syytä:
1) Hallituksen sekaantuminen humanististen tieteiden opetukseen
2) Sensuuri ja akateemisen vapauden rajoittaminen, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän byrokratisoituminen
3) Koulutusta tukahduttavien lakien käyttöönotto
4) Hallinnon ei-lojaaleiksi katsomiin tutkijoihin ja opettajiin kohdistettu poliittinen painostus, jonka toimet on verhottu ”leikkausten” tai ”organisaatiouudistusten” muotoon.
5) Välttämättömyys riippumattomille tutkijoille ja opettajille akateemisessa maailmassa.
Arvoikseen yliopisto ilmoittaa akateemisen vapauden ja autonomian, sosiaalisen vastuun sekä yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä koulutukseen.
Vapaa yliopisto syntyi Moskovassa erityisesti Talouskorkeakoulun (Высшая школа экономики, ВШЭ) opettajien aloitteesta. Perustajina olivat Gasan Guseinov, Julia Gorbatova, Viktor Gorbatov, Kirill Martynov ja Elena Lukjanova. Perustajat ovat poistuneet Venäjältä ja yliopisto on rekisteröity Latviaan. Toimintaa on rahoitettu lahjoituksin ja projektirahoituksella, esimerkiksi European Endowment for Democracy (EED) – rahoituksen tukemana.
Vapaa yliopisto julistettiin 31.3.2026 Venäjällä ei-toivotuksi järjestöksi. Perustajista Kirill Martynov ja Elena Lukjanova on nimetty ulkomaisiksi agenteiksi, ja näin on käynyt myös monelle opettajalle, kuten Pirstaleet-hankkeessa esiintyvälle Anna Bersenevalle.
Yliopiston kannat Venäjän hyökkäyssotaan käyvät ilmi viimeistään siitä, että yliopistolla on sivuillaan opinto-ohjelma nimeltä ”#Stand with Ukraine”.
Kuka ja mitä Vapaassa yliopistossa voi opiskella?
Yliopistossa on monipuolisesti useita ”laitoksia”, kuten mediakoulu, politiikka ja oikeus, runous ja kirjallisuusteoria, julkisoikeuden maisteriohjelma, ilmastolaboratorio, historia, filosofi ja uskontotiede, liiketalous ja hallinto. On myös luovan kirjallisuuden ohjelma, jossa oppia on saanut mm. Pirstaleet-hankkeessa esiintynyt Suomessa asuva Olga Marmotta, jonka esikoiskirja ilmestyi keväällä 2026 Anna Bersenevan ohjauksessa.
Kurssitarjonta ja opettajat ovat vapaasti nettisivuilla nähtävissä. Syksyllä 2026 tarjolla on 68 kurssia, kuten ”Neuvostoliittolaisen arkkitehtuurin historia” ja ”Venäläinen pehmeä voima”. Anna Berseneva opettaa vuoden mittaista kirjallisuuskurssia ”Uusimpien aikojen (1990-2020-luvut) venäläinen proosa. Kirjailijat ja trendit.”
Yliopistossa ei opiskella täysiaikaisesti, vaan kurssikohtaisesti. Ensin valitaan mieleinen kurssi ja kirjoitetaan ”motivaatiokirje”. Opettaja valitsee 20-40 opiskelijaa kurssilleen.
Riku Savonen