Ajankohtainen Venäjä kokoaa yhteen suuren joukon Suomi-Venäjän-seuran väkeä, tällä kertaa Kajaaniin, 16.-18.6.2023.
Saamme aloittaa päivät perjantain 16.6. retkellä Kuhmoon, vuoden 2023 Suomalais-ugrilaiseen kulttuuripääkaupunkiin.
Vaan miksi juuri Kuhmo, ja mikä kulttuuripääkaupunki? Kymmenen vuotta sitten, 2013 alkunsa saanut ohjelma, Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit, on nyt saanut ensimmäisen voittajan Suomesta. Ja kainuulainen kulttuuri- ja metsäpitäjä Kuhmo pääsee juhlistamaan karjalaista, kalevalaista ja suomalais-ugrilaista kulttuuria koko vuoden 2023 ajan.
Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit -ohjelman taustayhteisöjä ovat suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoyhdistys (Youth Association of Finno-Ugric Peoples, MAFUN) sekä URALIC centre -kansalaisjärjestö. Ohjelman tavoitteena on nostaa tietoisuutta suomalais-ugrilaisista ja samojedikansoista sekä uralilaisista kielistä, vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä ja edistää kestävää paikallista kehitystä suomalais-ugrilaisen maailman eri puolilla.
Kuhmo puolestaan esittelee itsensä seuraavasti:
Kuhmo, Suomen metsäkeskeisin kaupunki, on tunnettu korkeatasoisesta musiikki- ja kirjallisuuskulttuurista, erityisesti kamarimusiikista ja Kalevalasta sekä yhteisöllisestä elämäntavasta, jossa arvostetaan hyvän jakamista, osaamista ja laatua.
Levottomista ajanjaksoista huolimatta yhteys Suomen ja Vienan kansojen välillä on säilynyt. Tästä lienee tunnetuimpana esimerkkinä Elias Lönnrotin matkat Karjalan laulumailla. Tuliaisina tuodut Kalevalan tarveaineet hän sitten viimeisteli kansalliseepokseksi Kuhmossa, josta edelleen aina Ukrainan sodan alkamiseen asti tehtiin matkoja Vienan runokyliin.
Kuhmon luonnolla ja kulttuuriperinnöllä on ollut osansa myös kansainvälisen Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalin sekä musiikkijuhla Sommelon juurtumisessa kauas kulttuurimetropoleista. Kuhmo-talo tarjoaa tapahtumille upeat tilat. Vuodesta 2019 lähtien Kuhmo on myös ollut osa UNESCO:n Luovien kaupunkien verkostoa – ainoana kirjallisuuskaupunkina Suomessa.
Ja nyt Kuhmo on siis valittu myös vuoden 2023 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi.
Kävimme huhtikuun puolessa välissä vierailulla Kuhmossa, tutkailemassa, millaiseen paikkaan olemme seuraväkeä sitten kesäkuun Ajankohtaisessa Venäjässä viemässä. Tutustuimme Juminkekoon, Runolauluakatemiaan sekä Kuhmo-taloon ja lounastimme tietenkin Neljässä Kaesassa. Kahvit joimme Kaesan kahvilassa, josta löytyivät myös kylän parhaat rönttöset, 5/5.
Seuran jäsenille Kuhmo tarjoaa seminaarin suomalais-ugrilaisella teemalla, Mikä nyt eteen? sekä konsertin hienossa Kuhmo-talossa. Pääsemme pohtimaan suomalais-ugrilaista yhteistyötä yhdessä seminaarissa mukana olevien toimijoiden, kuten virolaisen sukukansatyötä tekevä Fenno-Ugria -järjestön, Kuhmon Juminkeko-säätiön ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Seminaarin jälkeisessä konsertissa pääsemme kuulemaan arkaaista kalevalaista runolaulua, jota esittää kansanmusiikin tutkija, muusikko Pekka Huttu-Hiltunen. Kaikille avoimen konsertin toisessa osassa kuullaan sellisti Pietari Willeyta ja pianisti Johannes Ruotsalaista. Tutustumme myös Kuhmon aktiiviseen kesämuusikkotoimintaan.
–> Katso seminaarin ja konsertin tarkempi ohjelma.
Kuhmo-talo on jo sinänsä nähtävyys. Huikean upea Lentua-sali huokuu lämmintä tunnelmaa. Seinät on vuorattu Kainuun männyllä. Kivipinnat ovat Suomussalmen vuolukiveä. Meille kerrottiin, että salin akustiikka on Pohjoismaiden paras. Kuhmo-talon on suunnitellut Matti Heikkinen Oulusta, ja akustiikan on suunnitellut Alpo Halme Helsingistä.
Kajaanin Ajankohtainen Venäjä -tapahtumasta on päiväretkellä mahdollisuus tutustua myös mielenkiintoiseen Juminkekoon. Se on Juminkeko-säätiön ylläpitämä kansallinen ja kansainvälistä kulttuurivaihtoa harjoittava Kalevala-keskus, joka vaalii ja tekee tunnetuksi Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä. Siellä kesäkuussa juuri parahiksi aukeaa mielenkiintoinen, taiteilija , näyttely Kultaakin kalliimmat tyttäret .
Mukaan kannattaa ottaa pyyhe ja uikkarit. Kuhmo-talon takaa löytyy paikkakunnan uimapaikka Ruukinranta. Vanhoista ajoista kiinnostuneiden kannattaa käydä katsomassa, miltä Kuhmo näytti juuri ennen sotia 26.8.1939. Tuon päivän Kuhmo kello 14.30 on ikuistettu pienoismalliksi, jota pääsee ihailemaan osoitteessa Kainuuntie 126.
Lue lisää, kannattaa tutustua, ja lähteä kesäkuussa Kuhmoon! Ja jos et Ajankohtaisen Venäjän mukaan ehdi, Kuhmo toivottaa tervetulleeksi ympäri vuoden.
- Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2023 Kuhmo https://www.kuhmo2023.fi/ ja Facebookissa
- Uralic – virolainen kulttuuripääkaupunkiohjelmaa pyörittävä järjestö https://www.uralic.org/
- Musiikkijuhla Sommelo – kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtumana 26.6.-2.7.2023. https://sommelo.net/
- Runolaulu-Akatemia https://runolaulu.fi/
- Juminkeko – Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin keskus https://www.juminkeko.fi/
- Kuhmon kamarimusiikki https://kuhmofestival.fi/
- Visit Kuhmo https://visitkuhmo.fi/
- Ajankohtainen Venäjä Kajaanissa 16.-18.6.2023 https://suomivenajaseura.fi/ajankohtainenvenaja2023/
Artikkelikuva, Kesäinen Kuhmo @Kainuun kuvapankki
Muut kuvat @Simo Kantele
