Juho Lallukka (3. helmikuuta 1852 Räisälä – 1. joulukuuta 1913 Viipuri) oli menestyvä liikemies ja mesenaatti, jonka intohimona oli kaupanteon lisäksi suomalainen kulttuuri ja erityisesti ”tiiatteri”. Sen eteen hän teki suuria uhrauksia ja sijoituksia, jotka näkyvät vieläkin niin Suomessa kuin Venäjän Karjalassakin.
Joensuulainen pitkänlinja teatteriryhmä Teatteri Fiasko on tehnyt Juho Lallukan elämästä komean esityksen. Pirkko Kurikan käsikirjoittama ja Tuire Hindikan ohjaama näytelmä on jaettu kahteen ja jopa kolmeen tasoon.
Lyhyellä prologilla avataan näytelmän synnyn syyt ja juuret. Vanha venäläinen nainen lahjoittaa länsimaisen demokraattisen valtion naispresidentille kultarahan venäjänkielisin saatesanoin, joista presidentti saa selville vain spasiba ja Juho Lallukka.
Teatteri Fiasko on joskus esityksessään tehnyt pahan mokan kyseiselle presidentille ja kokee jääneensä velkaa presidentille. Tämän velan maksamiseksi teatterilaiset päättävät selvittää kultarahan arvoituksen ja siitä syntyy mielenkiintoinen metatason näyttämöesitys.
Ensimmäinen osa keskittyy Juho Lallukan tarinaan. Se on kunnianosoitus niin mesenaatille kuin hänen vaimolleen Marille, joka mm. saattoi päätökseen Viipurin kuuluisan kirjastorakennuksen rakentamisen. Lallukan tarina katkeaa aika ajoin teatterilaisten pohdiskeluun kultarahan ja Juho Lallukan suhteesta. Tällainen hyppäys tarinasta toiseen on esityksen kokonaisuuden ja ymmärrettävyyden kannalta hyvin haastava rakenne. Teatteri Fiasko suoriutuu tehtävästään kuitenkin erinomaisesti. He siirtyvät notkeasti 150 vuoden takaisista tapahtumista tähän päivään. Jokainen näyttelijä tekee Juho Lallukan aikalaisesta helposti samaistuttavan hahmon ja cameo-rooleissaankin he pystyvät olemaan todella luontevia.
Väliajan jälkeen esitys tekee kolmen Lallukassa asuneen taiteilijan lyhyen tarinan kautta kunniaa suomalaiselle kulttuurille ja taide-elämälle. Tähän rooliin ovat valikoituneet sellaiset suomalaisen kulttuurielämän kivijalat kuin oopperalaulaja Lea Piltti, näyttelijä Emma Jurkka ja runoilija L Onerva. Lopulta selviää myös se kultarahan arvoituskin.
Teatteri Fiasko on vuosikymmenien varrella ihastuttanut meitä monilla mieleenpainuvilla esityksillään ja Lallukkaa etsimässä on vahva osoitus, että ryhmä on edelleen voimissaan. Pitkä esitys soljuu eteenpäin varmoin ottein. Minimalistinen lavastus on paikoin hauska ja sopii hyvin pienelle näyttämölle. Esityksen kruunaa kansanmuusikko Mammu Koskelon sovittama ja kanteleella soittama tunnelmallinen musiikki. Kurikka on saanut kivasti ujutettua käsikirjoitukseen harvinaista knoppitietoa, joten niiltäkin osin yleisö poistuu katsomosta hiukan sivistyneempänä kuin sinne tullessaan. Sehän on ”tiiatterin” tehtävä, ainakin Juho Lallukan mielestä.
Käsikirjoitus Pirkko Kurikka, ohjaus: Tuire Hindikka, rooleissa: Hannu Levanniemi, Ilona Pietarinen, Leena Käyhkö, Mammu Koskelo, Tuire Hindikka ja Pirkko Kurikka
Juhani Virnes
