Kun sota alkoi – dokumenttielokuva teatterintekijä Mihail Durnenkovista
Miltä tuntuu kun joutuu jättämään kotimaansa taakse? Mitä ajatuksia se herättää lähtijöissä, ja toisaalta heissä, jotka jäävät kotiin? Voiko ulkomailta käsin osallistua kotimaansa yhteiskunnalliseen kehitykseen?
Näitä kysymyksiä pohtii Andrei Karvosen dokumenttielokuva “Kun sota alkoi” (2023), jonka päähenkilönä toimii tunnettu teatterintekijä Mihail Durnenkov (s. 1978). Hänen näytelmiä on esitetty ympäri maailmaa. Muutama vuosi sitten Venäjän kulttuuriministeriö kielsi Durnenkovin näytelmien esittämisen, hän sai potkut silloisesta työstään ja sittemmin hän sai myös tuomion Venäjän armeijan halventamisesta. Ystävien avustuksella Durnenkov pääsi perheineen Suomeen, jossa hän tällä hetkellä työstää uusia teoksia. Dokumentissa teatterintekijä kertoo elämästään ja ajatuksistaan, taiteestaan ja maanpakolaisuudestaan. Elokuva sisältää otteita hänen kahdesta vuosina 2014-2015 kirjoittamasta sodanvastaisesta näytelmästään.
Dokumentissa mainitaan muutamia nimiä ja ilmöitä, jotka on listattu tähän alle:
Irina Slavina (1973-2020) oli venäläinen toimittaja, joka sytytti itsensä tuleen poliisin hallintorakennuksen edessä Nižni Novgorodin teollisuuskaupungissa Venäjällä. Hänen tarinaansa voi tutustua esimerkiksi tämän lehtijutun myötä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/61006063-e482-46f9-a0fa-0a736af1e20f
Aleksei Navalnyi (1976-2024) oli venäläinen oppositiojohtaja, yhteiskunnallinen aktivisti, bloginpitäjä ja mielipidevanki. Venäläisten tutkivien toimittajien mukaan Navalnyita myrkytettiin vankeudessa pikkuhiljaa vuoden 2023 elokuusta alkaen hyytymisaineella, joka johti veren paksuuntumiseen, veritulppaan ja lopulta kuolemaan.
Vladimir Kara-Murza (s. 1981) on venäläinen toimittaja ja oppositiopoliitikko. Hän on toiminut Avoin Venäjä -liikkeessä ja Kansan vapauden puolueessa. Samalla tavalla kuin Navalnyi, hänet myrkytettiin ja häntä hoidettiin ulkomailla. Kotiinpaluun jälkeen Kara-Murza tuomittiin 25 vuoden vankeuteen. Hän istuu tällä hetkellä tuomiota tuntemattomassa paikassa, mahdollisesti Siperiassa.
Ilja Jašin (s. 1983) on venäläinen oppositiopoliitikko, joka sai vuonna 2022 Venäjän valeuutislain perusteella 8,5 vuoden vankeustuomion. Hän niitä harvoja oppositiopoliitikkoja, jotka ovat pysyneet Venäjällä aktiivina. Hänestä voi lukea lisää esimerkiksi tämän lehtijutun myötä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009256127.html
Durnenkov pohtii dokumentissa termiä venäläisten poliittiselle maanpaolle ja mainitsee termin ”relocant”.
Artikkelissa The Russian “Gift of Civilization” to Armenia: “Relocant” Edition (2023) toimittaja Mario Gunko taustoittaa kyseistä termiä, ja kertoo sen olevan kotoisin Telegram-kanavasta nimeltä “Relocation from Russia to the Free World”.
Samaa aihetta pohtii myös toimittaja Ksenia Babich toisessa kiinnostavassa artikkelissa. https://www.opendemocracy.net/en/odr/russia-relocation-emigration-return-reasons
Durnenkovin näytelmässä viitataan valeuutiseen poltetusta lapsesta, jollaisia on ollut esillä venäläisessä mediassa Ukrainan vuoden 2014 vallankumouksesta lähtien. Odessan ammattiliittotalon tulipalo tai tuhopoltto (2014) on yksi tunnettu tapaus, jonka avulla venäläisten mielialoja muokattiin ukrainalaisvihaa kohti. Venäläisessä mediassa vääristeltiin taustatapahtumien syytä ja liioiteltiin uhrien määrää, sekä lisättiin uhrien joukkoon raskaana oleva siivooja. Odessan levottomuuksiin viittasi jopa presidentti Putin, joka vertasi sitä Hatynin joukkomurhaan (1943).
Tähän aiheeseen voi tutustua esimerkiksi Detector Media teamin artikkelissa “Stolen childhood”. How Russian propaganda justifies the deportation of Ukrainian children to Russia and accuses Ukraine of these crimes (2023).
Mihail Durnenkoviin ja hänen töihinsä voi tutustua alla olevien lehtijuttujen avulla:
– Venäläisen nykyteatterin tähti maanpaossa Suomessa: ”Putinin hallinto on jo hävinnyt” (Sanna Vilkman)
– “Sensuurista on tullut taiteessakin arkea” – Monet venäläiset taiteilijat jättävät maan (Ilona Iida Simes)
– Olin häpeissäni siitä, että me venäläiset emme tunne häpeää mistään – kauna on tärkeä käsite venäläisen yhteiskunnan ymmärtämisessä (Mihail Durnenkov)
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008792894.html
Dokumentin suomenkielisen tekstityksen on tuottanut Suomi-Venäjä-seura.
Blogin kirjoitti Tomi Leppänen
