Liettuassa liput liehuvat Ukrainalle
Kävin marraskuun alussa Liettuan Vilnassa EU-Venäjä-kansalaisjärjestöfoorumissa. Samalla pääsin haistelemaan paikan päälle, miten sota Ukrainassa näkyy Liettuan katukuvassa ja ihmisten kanssa keskustellessa.
Liettuan rajanaapurit ovat Valko-Venäjä, Latvia, Puola ja Venäjä (Kaliningradin alue). Vilnasta on vajaan tunnin ajomatka Valko-Venäjän rajalle. Maantieteellisen läheisyyden vuoksi tuki Ukrainalle näkyy selkeämmin kuin Suomessa. Liettua on myös yksi keskeisistä Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä paenneiden vastaanottajamaista.

Tiukkaa sodanvastaista linjaa ja sympatioita Ukrainalle selittää myös Liettuan oma historiaa. Vilnan kävelykierrosta meille veti nainen, joka oli töissä Vilnan parlamenttitalon tiedotusosastolla 13.1.1991 , kun neuvostotankit vyöryivät Vilnaan sammuttamaan maahan levinneitä mielenosoituksia. Tankit pysähtyivät parlamenttitalon viereiselle sillalle vietyihin betonielementteihin. Kuolonuhreiltakaan ei vältytty päivien traagisissa tapahtumissa, mutta samalla ne olivat viimeisiä niittejä Liettuan ja muiden Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksille. Oppaamme oli pitänyt tuona päivänä auki faksilinjaa uutistoimistolle, ja ”suoran lähetyksen” kautta tieto tapahtumista levisi tuoreeltaan maailmalle.
Ukrainan lippuja ja muita tukitempauksia näkyy kaikkialla Vilnassa. Isäntämme pyörittelivät silmiään, kun kerroin, että Suomessa on pieni mutta äänekäs Venäjän toimia puolustava porukka, joka on jollain paikkakunnilla jopa tuhonnut Ukrainan lippuja. ”Ei onnistuisi Liettuassa”, minulle sanottiin.
Alla olevassa kuvakavalkadissa näkyy, miten tuki Ukrainalle Vilnassa näkyy. Muutenkin Vilna on monipuolinen kohdekaupunki, jopa marraskuun harmaudessa.
Riku Savonen








