Olen ollut vuodesta 2020 jäsenenä oikeusministeriön alaisessa Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa Pirkanmaan ja Keski-Suomen alue-Etnossa. Monipuolinen asiantuntijaryhmämme koostuu ELY-keskusten, TE-keskusten, Jyväskylän ja Tampereen kaupungin, maakuntaliittojen, Tampereen yliopiston, Tampereen maahanmuuttajaneuvoston ja yhdeksän kansalaisjärjestön edustajista sekä erilaisista vierailevista asiantuntijoista.
Etnon päätarkoitus on mahdollistaa vuoropuhelu eli säännöllinen yhteistyö ja parempi ymmärrys maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.
Etnon jäsenet kokoontuvat säännöllisesti, jakavat tietoa ja tuovat esiin erilaisia näkökulmia asioihin. Etno vaikuttaa myönteiseen asenneilmapiiriin ja hyviin väestösuhteisiin järjestämällä avoimia keskustelutilaisuuksia ja lisäämällä tietoa Suomen monimuotoisuudesta.
Työ on ollut hyvin antoisaa sen vuoksi, että olen saanut paljon tietoa maahanmuuttokysymyksistä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaistyöskentelystä. Lisäksi mm. maahanmuuttoon liittyvä tutkimustyö on vilkasta ja tässä asiassa harmittaa erityisesti se, että tutkimustyö on hyvin vähän esillä julkisuudessa. Toivoisinkin, että tutkimuslaitokset, viranomaiset ja media nostaisivat tutkimuksia enemmän esille.
Lisäksi asiantuntijoiden, järjestöjen ja viranomaisten verkottuminen on ollut merkittävää oman työni kannalta.
Olen ollut järjestämässä tänä vuonna Hyvien väestösuhteiden tiedonkeruu -tilaisuutta Tampereella toukokuussa sekä Venäjän hyökättyä Ukrainaan valtakunnallista Vihapuhe seis -etäkatsomotapahtumaa, jossa pyrimme kertomaan, mihin viranomaisiin missäkin tilanteessa tulee kääntyä, jos joutuu vihateon, -puheen tai kiusaamisen kohteeksi.
Käsitteet kansien väliin vuonna 2021
Maahanmuuton ja kotoutumisen käsitteiden kirjo on kuin tilkkutäkki. Olen ollut aina erittäin epävarma, millaisia termejä eri yhteyksissä kuuluisi käyttää. Peruskäsite meidän viitekehyksessämme on ollut maahanmuuttaja. Sana tuntuu itsestäni leimaavalta ja epämukavalta. Siksi olen käyttänyt rinnalla mm. seuraava sanoja: ulkomaalaistaustainen, venäjänkielinen, suomenvenäläinen, vieraskielinen jne.
Pirkanmaan ja Keski-Suomen Etnon kokouksessa otinkin asian esille ja ehdotin, että tästäkin tärkeästä asiasta olisi aika tehdä sanasto. Kävi ilmi, että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on laatinut sanaston viime vuonna eli vuonna 2021. Kuinkahan moni järjestöjen edustaja on tiennyt tästä…
Sanastoa valmisteli sanastotyöryhmä ja työn toteutti Sanastokeskus. Sanastoa täydennetään luonnollisesti sitä mukaa, kun asiaa koskeva lainsäädäntö ja palvelut uudistuvat.
Kotouttaminen, kotoutuminen
Kotoutumisen sanastossa määritellään voimassa olevaan kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen palveluihin liittyvät keskeiset käsitteet ja annetaan valtakunnalliset termisuositukset. Tavoitteena on yhdenmukaistaa käsitteiden käyttöä. Sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä käsitteitä, julkaisun alussa todetaan.
Sanastossa maahanmuuttaja-termin rinnalle on nostettu termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin sen, että henkilö on todella muuttanut maahan. Sanastossa korostetaan sitä, että maahanmuuttaja-termiä ei pidä käyttää silloin, kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä tai ulkonäkönsä perusteella. Vielä parikymmentä vuotta sitten saatoin alkaa puhua englanniksi ulkomaalaiselta “näyttävän” henkilön kanssa. Nolona jouduin toteamaan, että suuri osa heistä puhui suomea ilman aksenttia eli olivat syntyperäisiä suomalaisia. Nykyisin puhun aina suomea kaikille, joiden kanssa asioin ja he saavat kertoa minulle, jos haluavat käyttää muuta kieltä.
Käsite kotoutuminen määritellään maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat sanastossa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta. Termi kotouttaminen on korvattu termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska sen voi tulkita niin, että maahanmuuttajalla ei ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa.
Oleskeluoikeus ja oleskelulupa
Sanasto on samalla myös pieni sivistysopas, johon jokaisen kansalaisen olisi hyvä tutustua. Termien merkityksen lisäksi kussakin kohdassa on täydennyksenä tärkeitä lainsäädännöstä tulevia huomautuksia ja viittauksia. Jo pelkästään tutustumalla näihin voidaan välttää väärinkäsityksiä ja sitä kautta vähentää rasismia.
Esimerkiksi oleskeluoikeus-sanan määritelmässä viitataan ulkomaalaislakiin, jossa määritellään kenellä on oikeus oleskella Suomessa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Tässä kohdassa huomautetaan, että eri laeissa esitetään erilaisia rajoituksia sille, ketkä katsotaan perheenjäseniksi.
Sanaston mukaan “oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jonka perusteella muulla kuin Pohjoismaiden, Euroopan unionin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisella on oikeus oleskella Suomessa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten” ja täsmennetään mm., että oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä, se voidaan myöntää esimerkiksi työnteon, elinkeinonharjoittamisen, opiskelun, kansainvälisen suojelun tai perhesiteen perusteella; se oikeuttaa toistuvaan maahantuloon. Samalla täydentävänä tietona kerrotaan, että oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus.
Rakenteellinen rasismi, tosiasiallinen yhdenvertaisuus
Rakenteellisessa rasismissa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät yhteiskunnallisia valta-asetelmia, joissa tietyt ihmisryhmät ovat toisia ihmisryhmiä alempiarvoisemmassa asemassa mm. etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rakenteellinen rasismi voi tulla esiin yhteiskunnan eri alueilla yhteiskunnan rakenteissa tai yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena tai tiedostamattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana käytöksenä. Mielestäni juuri sen vuoksi näistä asioista pitäisi voida keskustella laajasti niin kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä ja opetella kohtaamaan muualta tulevat luonnollisesti ja aidon kiinnostuneesti.
Rakenteellinen rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa koko yhteiskuntaa ja voi johtaa rakenteelliseen syrjintään. Tästähän on puhuttu viime aikoina mm. aikuisten toimesta tapahtuvassa syrjinnässä kouluissa. Myös etnoryhmässämme joidenkin jäsenten lapset kohtaavat rakenteellista rasismia esimerkiksi siten, että heitä ohjataan akateemiseen koulutukseen tähtäävän lukio sijaan ammatillisiin opintoihin.
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus on yhdenvertaisuutta, joka toteutuu lopputulosten suhteen kaikille erilaisista lähtökohdista ja mahdollisuuksista riippumatta. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi tarkoittaa sitä, että samanlaisen kohtelun periaatteesta poiketaan yhdenvertaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Käytännössä yhdenvertaisuus voi toteutua erilaisten ihmisten erilaisena kohteluna. Kuuri tämä aiheuttaa usein närää ja nousee keskusteluun, kun vaikuttaa siltä, että maahanmuuttaneita kohdeltaisiin perusteettomasti “paremmin” kuin etnisiä suomalalaisia.
Tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun, toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun sekä kohtuullisten mukautusten, kuten tarpeellisten
apuvälineiden, keinoin. Minusta tämä on täysin oikeutettua, sillä siirtyminen toisen kulttuurin jäseneksi on kenelle tahansa ihmisille raskas ja pitkä prosessi.
Itse ainakin toivon, että kullakin täällä asuvalla olisi hyvä elää ja että yhteiskunta antaisi kullekin tasapuoliset mahdollisuudet menestyä ja tehdä työtä juuri siinä ammatissa, johon hän itse tahtoo valmistua.
Tutustu ja lataa Kotoutumisen sanasto tästä linkistä. Asiat myös ruotsiksi.
