Kyselimme muutamilta kavereiltamme ja seuran työntekijöiltä, miksi he ovat alkaneet opiskella venäjän kieltä. Syitä on monia, kuten sattuma, matkakuume ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Kaikki syyt ovat varmasti yhtä hyviä ja suosittelemme tätä kielivalintaa muillekin! Entä miksi sinä opiskelet venäjää? Lisää oma tarintasi kommenttikenttään!
Marja Malmi:
Meillä ala-asteella tarjottiin mahdollisuutta aloittaa venäjä A2-kielenä viidenneltä luokalta. Kolmannella luokalla alkanut englanti sujui helposti ja kun äitini (joka oli lukiossa lukenut venäjää) vähän kannusti, päätin aloittaa. Venäjä kulki mukana myös yläasteen ja lukionkin. Sitten meillä olikin jo niin pitkä yhteinen historia, ettei venäjää raskinut enää hylätä, vaan päädyin opiskelemaan sitä pääaineekseni yliopistossakin. Nykyään yritän ylläpitää kielitaitoa työn lisäksi kansalaisopiston keskusteluryhmässä, missä meitä on iso porukka eritasoisia ja eri taustoista tulleita venäjän kielen ystäviä.
Katja Raivio:
Aloitin venäjän opiskelun hetken mielijohteesta yläasteella. Alunperin tarkoituksenani oli aloittaa ranskan tai saksan opinnot, mutta sitten näin kyrilliset kirjaimet valinnaisten kielten esittelytunnilla ja päätin, että nuo on opittava. Ennen venäjän opiskelun aloittamista en tiennyt oikeastaan mitään venäjän kielestä enkä paljon Venäjästäkään. Venäjän opiskelun aloittaminen oli siis melkoinen sattuma ja olin myös tosi onnekas, että sinä vuonna kyseisestä kielestä kiinnostuneita oli koulussamme tarpeeksi, jotta ryhmä muodostui.
Maria Lepistö:
Voin sanoa, että olen alkanut opiskella venäjää sattumalta ja kaverin innoittamana. Lukiossa olin jo päättänyt, että valitsen lyhyen saksan opiskelun. Kaverini oli kuitenkin menossa samaan aikaan venäjän kielen tunnille ja veti minut kanssaan luokkaan. Päivääkään en ole katunut, että lähdin kaverini matkaan! Lukion jälkeen hain yliopistoihin opiskelemaan venäjän kääntämistä ja tulkkausta ja pääsinkin Joensuun yliopistoon Savonlinnan silloiselle Kansainvälisen viestinnäin laitokselle sisään.
Kaisa Vainio:
Oma venäjän opiskeluni oli melkein sattumaa: Mietin että jotain ulkomaankieltä olisi hyvä osata, ja hoksasin, että meillähän on tuossa mielenkiintoinen naapurimaa täynnä monenlaisia ihmeitä. Homma vei äkkiä mukanaan ja ihan ammatillisille urille asti.
Santeri Materi:
Heh, aioin hetken mielijohteesta opiskella italiaa, mutta koska se e ollut tarjotimella yhtä helposti, otin lyhyemmän hetken mielijohteesta venäjän. Tosi hyvä valinta!
Tuomo Korkala:
Olin koulussa opiskellut ruotsia ja englantia. Koulun jälkeen harrastin iltaopiskeluna saksaa ja ranskaa sekä itseopiskeluna espanjaa. Käytyäni muutamia kertoja Venäjällä huomasin, ettei mikään kielistäni auttanut siellä mitään. Niinpä aloin harrastaa venäjää iltaopiskeluna ollessani n. 50 v.
Outi Kanerva-Ural:
1970-luvulla opiskelin lukiossa (nykytermein kai c-kielenä) venäjää, mutta vuosikymmenten saatossa kieli oli lähes unohtunut. Eläkkeelle jäätyäni hakeuduin muutama vuosi sitten Oulu-opiston venäjän kurssille.
Marika Haapakoski:
Kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua. 90-luvulla opiskelin venäjän alkeet kauppaopistossa. 20 vuoden tauon jälkeen ajattelin tulevaisuuden mahdollisia businesmahdollisuuksia jatkaessani opintoja pari vuotta sitten. Ajattelin myös, että maailma avartuu paljon enemmän kun osaa kohdemaan kieltä ja kulttuuria siellä mahdollisesti käydessä tai venäläisten kanssa Suomessa asioidessa. Huippu mukavaa, mielenkiintoista ja avartavaa on ollut!
Mari Eskelinen:
Aloitin venäjän opinnot yliopistossa, paljolti koska toiveeni on työllistyä Itä-Suomeen ja uskon kielestä olevan siinä hyötyä. Kotimaatilallani on myös ollut venäjää puhuvia työntekijöitä ja vanhempani ovat siksi opiskelleet sitä. Venäjä on myös kiinnostanut pitkään myös matkustamismielessä.
Juho Kontiola:
Päivälukiossa opiskelin suomea, englantia ja ruotsia. Kun kirjoituksista oli kulunut viisi vuotta, opiskelin saksaa pari kurssia aikuislukiossa syksyllä 1990. Kun sain vuorotöitä Oulusta tammikuussa 1991, ei minun tarvinnutkaan muuttaa Saksaan, vaan jouduin jättämään opinnot vieraan kielen parissa. Kun siirryin päivävuoroon työssäni syksyllä 2003, korotin englannin lukioarvosanat noin kymmenen vuotta sitten ja iltaopiskelijana kävin myös joitakin atk-kursseja. Tämän jälkeen päätin aloittaa mielenkiintoisen venäjän opiskelun, jotta työllistyisin paremmin mahdollisen irtisanomisen jälkeen. Oulu-opistosta jatkanen kevätlukukauden päätyttyä aikuislukioon.
Elina Ripatti:
Olen alottanut venäjän opiskelun Itä-Suomen suomalais-venäläisessä koulussa 11-vuotiaana ja sille tielle jäin. Lappeenrannassa rajan läheisyys on vaikuttanut siihen, että venäjän kieli ja kulttuuri on ollut läheisempi ja tärkeämpi kuin esim. ruotsin kieli. Kun lukion jälkeen piti valita opiskelupaikka ja ala niin hain vain venäjän kieltä ja kulttuuria pääaineeksi ja onneksi pääsin opiskelemaan Jyväskylään!
