Monenlaista mediayhteistyötä
Suomi-Venäjä-seuran yksi tehtävä on auttaa median edustajia aineistonsa taustoittamisessa, sopivien haastateltavien löytymisessä ja tietysti itse toimia asiantuntijana erilaisissa tilanteissa. Vuoden aikana suunnitelmallisesti työstämme materiaalia SuomiAreenaan Poriin, jossa olimme viimeksi 28.6.2023. Ajankohtaiskeskusteluumme Missä mennään Venäjä? osallistuivat pitkän linjan poliitikko ja yhteiskunta-aktiivi Satu Hassi, toimittaja Jussi Konttinen Helsingin Sanomista sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan. Täpötäysi Kaupungintalon piha ja katsojat striimin takana ovat välittäneet meille positiivista palautetta keskustelusta, jonka haluamme suunnata suoraan puhujille!
SuomiAreena: Missä mennään Venäjä? SuomiAreena: Missä mennään Venäjä? – katso MTV Katsomossa
Teemme myös monipuolista yhteistyötä toimittajien kanssa järjestömme lehden Venäjän Ajan kautta. Lehteen kirjoittavat useat ammattitoimittajat ja siinä osa artikkeleista on myös muilla, kuin suomen kielellä.
Suomen Venäjä-suhde kiinnostaa maailmalla
Olemme seuratyössä saaneet huomata konkreettisesti, että Suomi kiinnostaa juuri nyt maailmalla. Täältä tehdään uutisia, joissa kerrotaan siitä, millaista on elämä maassa, jolla on pisin valtionraja Venäjän kanssa. Järjestömme auttaa viikoittain tällaisissa yhteydenotoissa. Jäsenemme varsinkin itärajalla kuljettavat ulkomaisen median edustajia, antavat haastatteluja, neuvovat kuvauskohteisiin ja välittävät tietoa toimittajille. Työntekijät etsivät sopivia haastateltavia ja joskus etsimme jopa kuvauspaikkoja tuotantoryhmille. Olemme auttaneet lehtiä, tv- ja radiokanavia mm. Iso-Britanniasta, Saksasta, Itävallasta, Japanista, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Kroatiasta tekemään juttuja Suomesta ja monista näissä olemme esiintyneet myös itse.
Usein median edustajat toivovat saavamme kauttamme yhteyden Venäjältä paenneisiin toisinajattelijoihin, mutta myös suomalaisten ajatukset Venäjästä kiinnostavat. Kiinnostava työskentely median edustajien kanssa on tuonut monelle jäsenelle aivan uudenlaista sisältöä järjestötyöhön sekä työntekijöille uudenlaista viestintäosaamista. Mediayhteistyössä olemme saaneet erityisesti kiitosta kielitaitoisuudestamme.
Tässä muutama esimerkki jutuista, joissa olemme olleet apuna tai esiinnymme itse:
Russlands Nachbar Finnland: Die zerrüttete Freundschaft – taz.de
‘We can’t trust them’: Anti-Russia sentiment grows in Finland • FRANCE 24 English – YouTube
Ylellä:
https://svenska.yle.fi/a/7-10029826
Omat medialukumme ovat olleet huimassa nousussa
Sodan sytyttyä olimme vuonna 2022 liki 450 kertaa mediassa. Suurimmat katsojaluvut tulivat luonnollisesti isoista eurooppalaisista medioista, kuten esimerkiksi saksalaisen ZDF -kanavan uutisista, joita katsoi miljoonapäinen joukko. Kesäkuun 2023 loppuun mennessä seura ollut Suomen mediassa 71 kertaa. Olemme tyytyväisiä siihen, että ajankohtaista tilannetta Venäjän ja lännen välillä seurataan myös meille tärkeästä kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta ja Venäjän sisäinen kehitys, joka on meillä toimintamme yksi tärkeimmistä tarkastelun kohteista, saa nyt enemmän näkyvyyttä. Suomi-Venäjä-seura on linjannut toimintansa yhdeksi päätehtäväksi itsekin tuottaa mahdollisimman monipuolista ajankohtaistietoa Venäjästä ja näin korostuu roolimme ruohonjuurikanavien tiedonvälittäjänä. Me jaamme itse myös paljon Venäjää koskevia uutisia ja vinkkaamme suomalaisille erilaisista journalistisista kanavista. Kannustamme seuraamaan eri maiden tietolähteitä monikielisesti. Suomalaisen median uutisointi Venäjästä on kattavaa, mutta aina on hyvä myös tutkia, mitä muissa maissa asioista kirjoitetaan ja miten.
Toimittajien kohtaamiset ovat tärkeitä
Nyt kevät-kesällä olemme panostaneet erityisesti toimittajien kanssa tehtäviin kohtaamisiin. Meistä on tärkeää, että venäläisen oppositiomedian edustajat saavat yhteyksiä lännessä ja omalta osaltamme autamme mm. kääntämällä heidän materiaaliaan suomeksi ja neuvomalla heille mahdollisia yhteistyötahoja Suomesta.
Journalistista työtä tekeviä on siirtynyt eri Euroopan maihin. Usein taustalla ovat turvallisuuskysymykset, kuten ulkomaisen agentin statuksen saaminen Venäjällä. Suomeenkin on saapunut toimittajia, mutta isompia mediakeskittymiä on syntynyt esimerkiksi Latviaan ja Liettuaan. Mediatoimijoita on siirtynyt Eurooppaan eri Venäjän alueilta, esimerkiksi Suomen lähialueilta Karjalasta. Toimittajien välille on jo syntynyt omat verkostonsa, joilla on tapaamisia ja jotka auttavat toinen toisiaan.
Eurooppaan siirtyneiden toimittajien työtä vaikeuttaa monet asiat. Työtä tehdään tilanteessa, jossa ollaan käytännössä pakolaisia ja oman elämän järjestäminen uudessa maassa vie aikaa. On huomioitava sekä oma että verkostojen turvallisuus, sillä journalismi on Venäjällä tiukan tarkkailun alla ja siitä voi seurata vakavia rikosseuraamuksia. Erityisesti Venäjälle jääneiden lähteiden anonymiteettiin täytyy suhtautua huolellisuudella. Sisällön tuottamiseen, lähettämiseen ja faktantarkistukseen liittyvät kysymykset ovat arkipäivää. Tapaamisissa, joissa me olemme olleet läsnä, on keskusteltu esimerkiksi siitä journalistisesta peruskysymyksestä, millaista journalismia paossa olevat toimittajat voivat tuottaa, kun toimittaja ei itse voi olla raportoimassa tapahtumapaikalta. Muuttuuko näkökulma väistämättä ulkopuolisen näkökulmaksi, vaikka suorat yhteydet paikan päälle olisikin olemassa.
Toinen kysymys, jota toimittajat joutuvat pohtimaan, liittyy kiellettyjen aiheiden käsittelyyn. Miten tärkeitä aiheita voi saada esille, jossa valtionmedialla on monopoli ja tiedonvälityskanavia blokataan? Toimittajat ovat oppineet luoviksi tilanteessa, ja esimerkiksi uusia levityskanavia etsitään jatkuvasti. Toistaiseksi tieto on kulkenut kansalaisille esimerkiksi Telegram- ja YouTube-kanavien kautta, mutta niidenkin blokkaamiseen Venäjällä on varauduttu. Tietyistä aihepiireistä ei voi kirjoittaa suoraan, mutta välillisesti tai paikallisten uutiskanavien kautta se voi edelleen onnistua. Eräs esimerkki oli tapaus, jossa keskisuuressa venäläiskaupungissa aiottiin sulkea ainoa yleinen sauna, koska tilalle oli tulossa droonitehdas. Kiellettyä “sota”-sanaa ei tarvinnut mainita, mutta sodan läsnäolo ja sen vaikutukset paikallistasolle kävivät ilman sitäkin selväksi.
Eurooppalaisilla medioilla olisi suuri kiinnostus Venäjältä paenneiden toimittajien materiaaliin. Asiaan liittyy kuitenkin monenlaisia ongelmia. Eurooppaan siirtyneiden mediatoimijoiden ensisijainen tehtävä on edelleen yrittää tavoittaa Venäjällä olevaa yleisöä, vaikka tiedonsaanti venäläiselle yleisölle vaikeutuu koko ajan, esimerkiksi koska julkaisukanavia on blokattu Venäjällä. Venäjänkielinen materiaali ei välttämättä suoraan sovi eurooppalaiselle yleisölle, eikä toimittajilla ole välttämättä mahdollisuutta tuottaa erikseen Eurooppaan suunnattua omaa sisältöä. Toimittajat ovat myös kertoneet, että Euroopassa, jossa lähteet esiintyvät useimmiten omilla nimillään ja kasvoillaan, ei aina ymmärretä turvallisuuteen liittyviä riskejä. Samoin käytännön kysymyksiin, kuten rahoitukseen ja palkkioiden maksuun voi liittyä ongelmia, riippuen siitä, missä vaiheessa uuteen maahan siirtymisen lupaprosessit kenelläkin ovat. Myös yleiset ennakkoluulot venäläisiin eri maissa vaikeuttavat yhteistyötä.
Kuitenkin vaikeimpiinkin ongelmiin yleensä löytyy ratkaisut, jos yhteinen tahto on olemassa. Vähitellen, kun mediatoimijat saavat käytännön asioita järjestykseen, lisääntyy mahdollisuus palvella myös eurooppalaista yleisöä. Esimerkiksi 7×7 media aloitti keväällä viikoittaisen englanninkielisen Focus-uutiskirjeen lähettämisen, josta saa tietoa ajankohtaisista asioista eri puolilta Venäjää. Voit tilata uutiskirjeen https://semnasem.org/subscribe-en
Niina Sinkko ja Riku Savonen
