Käväisin kesäkuussa 2018 nopeasti Moskovassa matkalla Jasnaja Poljanasta Helsinkiin. Olen viimeksi käynyt Moskovassa toukokuussa 2017, jolloin vietin kaupungissa lähes viikon. “Käväisin nopeasti” eli vietin kaupungissa noin vuorokauden. Siinäkin ajassa ehtii tekemään paljon havaintoja, etenkin, kun kaupunki on tuttu.
Ensimmäisenä kiinnitin huomoita kaupunkipyöräverkostoon. Kaupunkipyöriä oli jo viime vuonna, mutta nyt huomasin hinnaston ja kartat, joihin pyöräpisteet oli merkattu.
Moskovan kaupunkipyörä maksaa muuten suunnilleen saman verran kuin Helsingin vastaava (30€/kausi) ja kausikin on sama: huhtikuusta lokakuuhun. Opasteet kertovat venäjäksi ja englanniksi, minkä verran pyörän käyttö maksaa, kuinka pyörä otetaan telineestä ja miten se palautetaan siihen. Lisäksi pyörätelineiden vieressä on kartta, joka näyttää pyörätelineiden sijainnit sekä kertoo, mihin numeroon voi pulmatilanteissa soittaa. Toistaiseksi pyörätelineitä on eniten keskustassa sekä lounaisosassa Moskovaa, mikä johtunee siitä, että yliopisto ja monet muut instituutit sijaitsevat siinä ilmansuunnassa.
Pyöräilykypäriä en nähnyt kenenkään käyttävän, enkä huomannut, että pyöräteitä olisi merkitty erikseen.
Moskovan kävelykadut kyllä sopivat sikäli pyöräilyyn hyvin, että monin paikoin ne ovat useiden metrien levyisiä, joten ajotien puoleiselta reunalta voi hyvin varata pari-kolme metriä pyöräliikenteelle Ylimmässä kuvassa näkee, kuinka leveitä osa kaduista on. Pyörätelineiden takana on nurmikaistale, jonka jälkeen ennen autotietä on hyvinkin pyörätieksi sopiva “kevyen liikenteen väylä”.
Pyöräilijöitä ei autoilijoiden keskuudessa juurikaan näkynyt. Olen kuullut kaupungissa järjestettävän yöllisiä pyöräretkiä juuri siitä syystä, että silloin teillä on vähän vähemmän liikenettä kuin päivällä. Toisaalta Moskovassa on öisinkin enemmän autoja kuin Helsingin ruuhkahuippuinakaan. Nopein liikkumisväline kaupungissa on metro, vaikka lyhyillä matkoilla pyörä varmasti voittaa ketteryydellään.
