Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus, Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestetään 15.-17.6.2016 Lahdessa. Kyseessä on jo seitsemäs maailmankongressi. Mitkä ovat sen tärkeimmät päämäärät?
Maailmankongressissa on tärkeintä, että uralilaisia (suomalais-ugrilaisia ja samojedi) kieliä puhuvat kansat kohtaavat toisensa säännöllisesti neljän vuoden välein. Näin osallistujat voivat luoda verkostoja ja toteuttaa projekteja ja suunnitella muutoinkin yhteistä toimintaa. Ensimmäinen kongressi kokoontui Syktyvkarissa Komin tasavallassa heti kohta Neuvostoliiton lakkautumisen jälkeen vuonna 1992 ja siitä lähtien kongressit on järjestetty vuorotellen Venäjällä, Unkarissa, Suomessa ja Virossa. Edellinen kongressi kokoontui Siofókissa, Unkarissa. Suomessa Maailmankongressi on järjestetty kerran aikaisemmin, vuonna 2000 Finlandia-talossa Helsingissä.
Kongressi ei ole tieteellinen tai poliittinen kokoontuminen, sen pohjana ovat kielet, kulttuuri ja kansalaistoiminta. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on universaalinen perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Vuonna 1997 YK:n yleiskokous hyväksyi Alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen. Julistuksessa tähdennetään, että alkuperäiskansoilla on oikeus yhteisöinä tai yksilöinä nauttia täysimääräisesti kaikkia YK:n peruskirjassa, ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja ihmisoikeuksia koskevassa kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Alkuperäiskansojen ja vähemmistökansojen oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin ovat tärkeä osa näitä päätöksiä ja ne ovat myös tärkeimpiä keskustelun aiheita tulevassa Maailmankongressissa.
Globaalissa kehityksessä kaikki suomalais-ugrilaiset kielet ovat – toiset enemmän ja toiset vähemmän – uhattuina. Ellemme itse pidä huolta kieltemme ja kulttuuriemme tulevaisuudesta ei siitä pidä huolta muutkaan. Pienimpiä kieliä on jo kadonnut ja monia uhkaa katoaminen. Mutta on myös myönteistä kehitystä, kielten elvyttämisellä on saavutettu tuloksia esimerkiksi inarin saamenkielen osalta. Pienet askeleet antavat kuitenkin toivoa siitä, että kieliperheeseemme kuuluvia kieliä voidaan pitää elävinä ja kehittyvinä kielinä. Miten se tapahtuu – tässä onkin suuri haaste kongressille ja siellä käytäville keskusteluille.
Suomi vastaa kongressin järjestämisestä tänä vuonna. Kuinka merkittävänä Suomi pitää tapahtumaa?
Kongressi nähdään merkittäväksi foorumiksi, joka tarjoaa tilan vuoropuhelulle suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen edustajien välillä. Kongressissa ei pelkästään keskustella, vaan se on myös paikka suunnitella konkreettista toimintaa ja luoda verkostoja. Tämä on suomalaisten valmistelijoiden kannalta hyvin tärkeää. Kansalaisjärjestöille ja –toimijoille kongressi on siten tärkeä kohtaamispaikka, mutta kongressilla on laajempaakin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut kongressin suojelijaksi ja avaajaksi. Eduskunnan puhemies Maria Lohela on lupautunut puhujaksi kongressin päätösistuntoon. Kongressin valmisteluissa on mukana 22 suomalaista kansalaisjärjestöä, mikä kertoo kiinnostuksesta kansalaistoiminnan kentässä. Suomi panostaa myös taloudellisesti kongressiin, opetus- ja kulttuuriministeriö on kongressin päärahoittaja.
Uskon, että Maailmankongressin järjestäminen Suomessa lisää tunnettuutta suomalais-ugrilaisesta yhteistyöstä ja kielisukulaisistamme.
Miten seitsemäs Maailmankongressi eroaa aikaisemmista?
Maailmankongressit heijastavat tietysti aina ajankohtaista toimintaympäristöä. Tällä kertaa olemme halunneet panostaa entistä enemmän keskustelevaan ja pohtivaan kongressiin. Haluamme nähdä kongressin ei niinkään muodollisten alustusten pitopaikkana vaan avoimen keskustelun foorumina. Kansainvälinen tilanne on kireä ja voimassa on eurooppalaisellakin tasolla pakotteet ja toisaalta vastapakotteet. Kongressi on mahdollisuus käydä avointa dialogia kansalais– ja kulttuurikentässä. Tällä on tärkeä yhteyksien rakentamisessa ja myös myönteisen kehityksen edistämisessä. Kongressin oleellinen sisältö kiteytyy sanoihin vuoropuhelu, kulttuurinen vuorovaikutus sekä myönteinen, rakentava yhteistyö.
Maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt ja jännitteet kasvaneet Venäjän ja Euroopan Unionin välillä. Miten se vaikuttaa Maailmankongressin järjestämiseen? Miten säilyttää tasapaino keskustelussa suomalais-ugrilaisista aiheista?
Maailmankongressin sisällöt liittyvät ennen kaikkea kieleen ja kulttuuriin. Tästä näkökulmasta nykyisessä jännittyneessä kansainvälisessä ilmapiirissä kongressi tarjoaa harvinaislaatuisen mahdollisuuden toteuttaa myös kulttuurista vuorovaikutusta. Ihmisten väliset yhteydet ja dialogi ovat näinä vaikeina aikoina erittäin tärkeitä ja voivat auttaa ymmärtämään erilaisia lähestymistapoja ongelmiin. Avoin ja rakentava keskustelu on tärkeä hyve silloin, kun kansainväliset suhteet ovat kiristyneet. Dialogi voi tuottaa myönteistä kehitystä.
Monilla suomalais-ugrilaisilla kielillä on vain vähän puhujia ja niiden säilyttäminen ja elvyttäminen on suuri haaste. Mitä ratkaisuja Maailmankongressi voi tarjota näiden kielten puhujille?
Suomalais-ugrilaisten kielten puhujien määrät ovat nopeassa laskussa. Suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvan väestön määrä vähenee nopeimmin autonomioiden ulkopuolella. Samaan aikaan suomalais-ugrilaiset keskittyvät entistä enemmän ydinalueilleen ja muuttavat kiihtyvässä määrin maalta kaupunkeihin ja aluekeskuksiin. Osa kielistä on säilynyt puhekielinä maaseudulla. Jos suomalais-ugrilaiset kielet halutaan elvyttää, on huolehdittava niiden säilymisestä kaupunkiympäristössä.
Suomi–Venäjä-Seura on koordinoinut Suomalais-ugrilaisten kansojen varhaiskasvatus -hanketta, jonka myötävaikutuksesta alueet ovat perustaneet vähemmistökielisiä päiväkotiryhmiä eri puolille Venäjää. Hankkeessa on luotu alueiden välinen varhaiskasvatuksen ammattilaisten verkosto, joka jatkaa omakielisen päiväkotitoiminnan kehittämistä hankkeen päätyttyä. Venäjän lainsäädäntö mahdollistaa omakielisen päiväkotiopetuksen, mikäli lasten vanhemmat sellaista haluavat. Tärkeää on, että opetus vastaa virallisia, opetuksen järjestämistä koskevia standardeja.
Kielen säilymisen kannalta on olennaista, että kansallinen kieli ei ole muistomerkki menneistä ajoista, vaan elävä puheen ja kirjoituksen kieli. Päiväkotiolosuhteissa on mahdollista elvyttää kieli luonnollisella menetelmällä eli käyttäen kieltä kanssakäymisen välineenä. Osassa alueista ei ole tarpeeksi omaa kieltä sujuvasti puhuvia päiväkotikasvattajia, minkä vuoksi on vaikea järjestää täysin omakielistä opetusta. Hankkeen tuloksena voidaan sanoa, että tärkeää kielen välittymisen kannalta on yhtäältä kielen parissa vietetyn ajan määrä ja toisaalta se, että kasvattajat käyttävät kieltä monipuolisesti, lapsen ymmärrykselle sopivalla tavalla ja lapsen omaa luovuutta tukien. Vaikka aikaa olisi rajallisesti, sen voi käyttää tehokkaasti tai sitten ei. Kielen elvyttämisen on oltava koko kieliyhteisön yhteinen asia.
Maailmankongressissa järjestetään viisi teemattista istuntoa. Yksi niistä, joka on myös suurin, on Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kielten sekä kulttuurien siirtäminen tuleville sukupolville, joka jakautuu kolmeen alaryhmään. Niiden käsittelyteemat ovat: Koulutustasot ja opetusmetodit, esiopetus, kieli perheessä; Kansojen suhde äidinkieleen. Kielen arvostus ja status yhteiskunnassa, elvyttämisen keinot sekä Kaksi- ja monikielisyys. Lisäksi järjestetään erillinen Open session-keskustelu teemasta Kielet ja varhaiskasvatus. Tämä keskustelu on tärkeä foorumi, jossa suomalais-ugrilaisten kielten johtavat asiantuntijat yhdessä kongressin osanottajien kanssa voivat hahmotella tulevaa yhteistyötä.
Lahdessa osallistujia odottaa laaja kulttuuriohjelma. Mitä se pitää sisällään?
Suomalais-ugrilainen kulttuuri tulee tänä vuonna tutuksi suomalaisille myös runsaan kulttuuriohjelman kautta, joka alkaa jo ennen kongressia. Valtakunnallinen suomalais-ugrilainen räppikiertue starttaa toukokuussa. Kongressin avajaisissa ja iltaklubilla esiintyy saamelaisräppäri Ailu Valle ja muita suomensukuisia artisteja. Iltaohjelmassa on Lahti Sinfonian konsertti, joka koostuu Jean Sibeliuksenmusiikista. Vesijärven rannalla satamassa tapahtuvaan suomalais-ugrilaiseen flash-mob-tempaukseen pääsevät osallistumaan myös kaupunkilaiset. Lisäksi suomalais-ugrilaisaiheisia näyttelyjä tulee Sibeliustaloon ja kaupungin museoihin, mm. Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely. Kulttuuriohjelmaa kehitellään edelleen, ja yllätyksiäkin voi olla tiedossa. Hyvä sää meillä on jo tilauksessa.
Fakta:
Kuka: Merja Hannus, Suomi-Venäjä-Seuran pääsihteeri vuodesta 1989.
Ollut maailmankongresseissa mukana vuodesta 1992, jolloin järjestettiin ensimmäinen
Maailmankongressi Syktyvkarissa.
Rooli Lahden maailmankongressissa: pääjärjestäjä, Suomen koordinaattori, kongressin puhemiehistön jäsen.
Motto: Eteenpäin – vaikka pienin askelin!
