Pietari tarjosi hienon Vetävä Venäjä – viikonlopun 135 seuran jäsenelle 31.1.–2.2.2020. Sen aikana saatiin monipuolinen pintaraapaisu sykkivän metropolin elämään. Vetävä Venäjä järjestettiin nyt neljättä kertaa ja ensimmäisen kerran lähdettiin ulkomaille. Joka vuosi mukana on ollut uusia jäseniä, mutta edelleen mukana on kuusi kaikissa viikonlopuissa mukana ollutta. Nyt paikalla oli tulijoita 50:stä seuran osastosta: pohjoisin tulija saapui Sodankylästä.
Pietari osoittautui oikeaksi paikaksi yhteiselle tapahtumalle. Nähtävää on kaikkialla ja ohjelmaa tuntui tulevan lisää ovista ja ikkunoista vielä tapahtuman aikanakin. Perinteinen Moskova-hotelli toimi tukikohtanamme, josta tehtiin piipahduksia eri kohteisiin.
Avajaisissa Pietarin kaupungin ulkoasiainkomitean varapuheenjohtaja Andrei Hlutkov esitteli laajasti Pietarin yhteistyötä Suomen kanssa. Viimeaikaisia esimerkkejä erityisesti talousyhteistyön kehityksestä eri Suomen kaupunkien kanssa oli paljon. Suomen Pietarin pääkonsuli Anne Lammila puolestaan kertoi konsulaatin työstä ja esimerkiksi viisumihakijoiden määrän kehitystä Venäjältä Suomeen viime vuosina: Matkailijamäärät ovat kääntyneet tasaiseen kasvuun. Seuran valtuuston puheenjohtaja toivotti seuralaiset 2020-luvulle. Musiikillisesta sisällöstä vastasi Leningradin läänin Kansojen ystävyyden talon lauluryhmä sekä Pietarin kasakkalauluyhtye.
Tärkein tutustumiskohde oli Pietarin suomalainen sydän Bolshaja Konjushennaja – kadulla. Osallistujat kiersivät ryhmissä Suomen Pietarin instituutissa, Pietarin suomalaisessa koulussa ja Pyhän Marian kirkossa. Monipuolinen toiminta ja yhteistyömahdollisuudet sekä värikäs historia tekivät vaikutuksen meihin kaikkiin. Kiitos Sani Kontula-Webbille, Päivi Hyyryselle ja Aleksei Uimoselle sydämellisestä vastaanotosta!
Iltajuhla uudessa ravintola Don Boscossa tarjosi syvällistä ja riehakasta menoa. Haapaveden isossa porukassa mukana olleet Jokilaakson musiikkiopiston opettajat Tarvo Kantola ja Mikko Malin esittivät tunnelmallista haitarimusiikkia. Yllättäen saliin ilmestyi ensin aito Joulupukki ja hetken päästä Pakkasukko. Vanhat kaverukset muistelivat yhteisiä kokemuksiaan ja kulunutta joulusesonkia, mutta vaihtoivat ajatuksiaan vakavammistakin aiheista, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista jouluntuojien työhön. Ilta jatkui läpi puoleen yöhön venäläisen diskojytän tahtiin. Osa piteli korviaan, osa taas hameenhelmojaan ja housunlahkeitaan tanssinjytkeessä.
Sunnuntai-aamun työpajat sujuivat kullakin oman kiinnostuksen mukaan. Niissä pohdiskeltiin seuran strategiaa, sometoimintaa, nuorten mukaan saamista ja kummikouluasiaa. Osa maalasi maatuska-nukkeja tai kokkasi Kulttuurikauha-pajassa. Lisäksi pietarilaisia organisaatioita oli kutsuttu esittelemään itseään ja yhteistyömahdollisuuksia. Mukana oli niin kouluja ja oppilaitoksia, kulttuuritoimijoita kuin suomalais-ugrilaisia organisaatioita. Välissä kuultiin esityksiä, kuten inkerinsuomalaisen Taivas-yhtyeen sekä komilaisen Dzoridz-ryhmän lauluja. Erityisen vaikuttava oli nenetsiaktivisti Albert Okotetton esittämä ensimmäinen nenetsinkielinen cover-versio kappaleesta ”Don´t worry, be happy”. Okotetton sanoitus kertoo poromiehestä, joka loikoilee onnellisena kodassa porontaljoilla kaminan koitosasti lämmittäessä lumimyrskyn raivotessa kodan ulkopuolella.
Kotimatka Suomeen sujui iloisesti kokemuksia vaihtaessa ja tulevien vuosien Vetäviä Venäjiä suunnitellen. Ideoitiin esimerkiksi, että seuraavana vuonna Vetävä Venäjä voisi olla Turussa ja sen jälkeen uudestaan Venäjällä. Palataan näihin myöhemmin. Jos et vielä ole seuran jäsen, niin liity nyt ja lähde ensi vuonna kanssamme matkaan!
Kiitos kaikille mahtavasta viikonlopusta ja hienosta reissuseurasta!
Viikonlopun aikana nähtyjen esitysten materiaaleja on koottu sivulle suomivenajaseura.fi/vetavavenaja2020
Vetävän Venäjän vetäjät Riku, Niina, Soile, Simo, Milka ja Sanna
