Suomi-Venäjä-seura koordinoi Citizens’ centers -hanketta, joka tukee koulutuksen ja kontaktien luomisen avulla avointen kansalaistilojen toimintaa Pietarissa, Tukholmassa ja Helsingissä. Suomesta on mukana muun muassa Lapinlahden Lähde ja Kera-kollektiivi.
Joulukuussa pääsi pieni suomalais-ruotsalainen kaupunkitoimijoiden ryhmä Pietariin tutustumaan yhteisöllisiin tiloihin.
Ruohonjuuritason toimintaa ja aktivismia
Venäjäksi toimijat itse käyttävät nimitystä Общественное пространство, jonka voisi suomentaa suunnilleen Yhteisöllinen tila. Käsitteiden kääntäminen on tuottanut harmaita hiuksia koko hankkeen ajan, sillä vaikka ilmiö on tuttu myös Suomessa ja Ruotsissa, käytetään siitä vähän eri käsitteitä. Ilmauksen alle mahtuu monenlaisia erityyppisiä toimijoita, joten paikat, joissa vierailimme, olivat hyvinkin erilaisia.
Miten kansalaistilojen tai kansalaistoiminnan ja kulttuurikeskusten toiminta eroaa perinteisestä järjestötoiminnasta?
Vaikka jotkut yhteisölliset tilat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi, useimmat eivät halua sitä tehdä. Taustalla ovat järjestötoimintaan kohdistuvat rajoitukset kuten huoli ulkomaiseksi agentiksi leimaamisesta, mutta kyse on myös kulttuurin muutoksesta. Kuten muuallakin, myös Venäjällä nuoria houkuttelevat enemmän kampanjat ja lyhytaikainen aktivismi samanhenkisten kanssa kuin sitoutuminen perinteiseen järjestötyöhön. Yhteisölliset tilat kokoavat seiniensä suojaan lukuisia ruohonjuuritason kansalaisaktivismin ja kulttuuritoiminnan muotoja ja synnyttävät samalla uutta toimintaa ja uudenlaista yhteisöllisyyttä.
Hankkeessa mukana olevat yhteisölliset tilat olivat toimintatavoiltaan erilaisia, mutta kaikki ne luottavat kansalaisten omaan aktiivisuuteen kaupungin kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa.
Prostie veshi eli Yksinkertaisia asioita työllistää kehitysvammaisia
Joulukuun alussa Prostie veshin puutyöpajassa Vasilinsaarella ollaan työn touhussa. Uuden vuoden sesonki on kuumimmillaan ja tilauskalenteri on täynnä. Paja työllistää noin 10 kehitysvammaista nuorta aikuista. Se tarjoaa heille yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä, joka on sovitettu heidän taitojensa ja jaksamisensa mukaan. He saavat myös säännöllisen palkan, joka on tervetullut lisä perheen tuloihin.
Prostie veshillä on useita työpajoja ja kahvila, jotka kaikki työllistävät kehitysvammaisia aikuisia. Toiminta on pian laajenemassa, sillä keväällä 2022 Suomenlahden rannalle trendikkään Sevkabel Port -ravintola-alueen viereen avautuu Normalnoje mesto (suomeksi Tavallinen paikka tai vaikkapa Normimesta). Valtavaan vanhaan teollisuuskiinteistöön syntyy useiden järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä kokonaisuus, jossa on kauppoja, kahviloita ja lukuisia työpajoja. Kaikissa työskentelee kehitysvammaisia. Tarkoitus on toimia esimerkkinä yrityksille ja muille työpaikoille: tämä on mahdollista eikä edes vaikeaa, vaan ihan tavallista.
Metastherdak kehittää yhteisöllistä oppimista
Metatsherdak eli Mataullakko syntyi muutama vuosi sitten kasvatuksesta ja oppimisesta kiinnostuneiden opiskelijoiden parissa. Se haluaa luoda pedagogiikkaa, jossa yksilö on aktiivinen oppija mutta samalla oppiminen on yhteisöllistä. Tiloissa toimii jopa pieni yksityinen koulu.
Otkrytoe prostranstvo kokoaa aktivisteja
Avoin tila, Otkrytoe prostranstvo, on vanhin Pietarissa toimiva yhteisöllinen tila. Se kokoaa seiniensä suojaan monia ryhmiä, jotka haluavat puuttua muiden vieroksumiin ongelmiin. Esimerkiksi asunnottomat naiset saavat käydä tiloissa pesulla, levätä ja antaa käsityönä tekemiään tuotteita myyntiin. Myös mielenosoituksiin osallistuneille annetaan neuvontaa ja tukea. Yhden huoneen feministinen kirjasto tarjoaa sellaisiakin kirjoja, joita julkisissa kirjastoissa ei enää viime vuosina ole ollut lainattavissa.
Eevan kylkiluut
Eevan kylkiluut on feministinen tila, jossa kokoontuu useita naisryhmiä. Ne järjestävät kulttuuritoimintaa, tapahtumia ja mielenilmauksia kaupungilla ja julkaisuihin kuuluu muun muassa uudenlaisia satuja tytöille.