Tällä menetelmällä ovat saaneet lippunsa Ranska, Italia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Unkari, Kroatia, Latvia ja lukuisat Aasian, Afrikan ja Amerikan maat.
Joskus liput muistuttavat suuresti toisiaan. Alankomaiden ja Venäjän puna-valko-siniset trikolorit ovat ensisilmäyksellä kuin kaksi marjaa, mutta Venäjällä valkea raita onkin – vastoin pyhiä periaatteita – kaikkein ylimpänä.
Trikolorista on kiittäminen Pietari Suurta, joka opiskeli laivanrakennusta Alankomaissa ja näki Nevan kaupungin uutena Amsterdamina.
Sellainen siirtokunta oli Manhattanille jo perustettu, joten New Yorkin lipussa kulkevat yhä Alankomaiden lipun alkuperäiset oranssi-valko-siniset raidat.
Venäjän lippuun täytyi saada jotakin omaa, mutta miksi Pietari vaihtoi yläreunaan juuri valkean raidan? Luultavasti siksi, että lipusta tuli näin yhteiskunnan kuva, jossa valkea esitti Jumalaa, sininen keisaria ja punainen maata tonkivia talonpoikia.
Aina pääsiäisen aikaan Venäjällä kerrotaan legendaa Maria Magdalenasta, joka kiirehti keisari Tiberiuksen luo Roomaan todistamaan ylösnousemuksesta.
Keisari istui parhaillaan aterialla ja tökkäsi sormella kananmunaa. Tuo muna ei muutu itsestään punaiseksi eikä kukaan nouse minun valtakunnassani kuolleista.
Ihme tapahtui, ja ihmeen kunniaksi venäläiset pääsiäismunat alkoivat hehkua punaisina. Punaisia olivat myös pyhävaatteet, ruumisarkut ja ikonit: Jumalanäiti ja Kristus esiintyivät punaisissa kaavuissa, arkkienkeli Mikael ratsasti punaisella hevosella ja Pyhän Yrjön viitta hulmusi kuin punalippu.
Upea neuvostotaiteilija Kuzma Petrov-Vodkin loihti vallankumouksen aattona maalauksia, joissa ikonien punavärit ja uudet punaihanteet sulautuivat yhteen, ja toinen mestari, Kazimir Malevitš, maalasi ikonien henkistämänä paitsi mustia ja valkeita myös punaisia neliöitä.
Neuvostovalta toi maaseudulle punaliput, Punaisen lokakuun sovhoosit, Punaisen kyntäjän kolhoosit ja punaiset paikannimet. Savenvalajien Kyyrölä oli sodan jälkeen Krasnoje Selo, ”punainen kylä”.
Tuvan perältä, punaisesta nurkasta, katselivat ensin ikonit ja sitten Leninit, mistä ei ollut enää pitkä matka poliittisiin punanurkkiin.
Opiskelin yhden talven Kouvolan kieli-instituutissa, joka toimi ahtaassa ja tilapäisessä vuokrahuoneistossa. Ala-aulaankin mahtui vain kaikkein tärkein: naulakko, vessa ja opiskelijoiden punanurkka.
Alkuaan ikoninurkka oli kuitenkin ”kaunis nurkka”, kuten Moskovan Punainen tori oli ”kaunis tori”, sillä krasnyi-sana muuttui aikojen kuluessa kauniista punaiseksi.
Toisaalta punainen ja kaunis kietoutuivat jo varhain yhteen. Vasili Autuaan karamellikatedraali on pääväriltään punainen ja kiistatta punaisia ovat myös Kremlin tornit ja muurit.
Uusimmissa tulkinnoissa trikolorin punainen kuvastaa suurvaltaa ja sankareiden verta, sininen uskoa ja uskollisuutta sekä valkoinen itsenäisyyttä ja rauhaa.
Vaikka Pietari Suuri pudotti punavärin alimmas, juuri siihen on ladattu väkeviä kansallisia tunteita. Keisarillinen sininen vaatii Venäjällä kaksi eri sanaa, mutta keltaisen ja vihreän arvostus on heikompaa ja ruskeasta puhutaan harvoin.
Ukrainassa tehtiin oranssi vallankumous, mutta esiintyykö venäläisessä kirjallisuudessa oranssia, turkoosia tai violettia?
Jossakin slangiartikkelissa kerrottiin tosin, että violetti on nykyvenäläisten EVVK: se on minulle pelkkää violettia eikä voisi vähempää kiinnostaa.
Julkaistu Kontakt-lehdessä helmikuussa 2016.
