17 vuotta Inarin kunnanjohtajana toimineella Reijo Timperillä ei ole eläkkeellä tekemisen puutetta. Mies viihtyy Lumijoen mökillään, tekee metsätöitä kotipalstallaan Limingan Tikkaperällä ja käy ilahduttamassa iäkästä Toini-äitiään.
Timperi sanoo liminkalaisjuurien vahvistuvan vuosi vuodelta, mutta koti hänellä ja Laila-vaimolla on edelleen tiukasti Inarissa. Yrittäjävaimolla on omat kiireensä, joten omakotitalon hoitaminen tuo talon ainoalle eläkeläiselle omat juttunsa. Aikaa jää myös luonnossa liikkumiselle, verkkopyynnille Inarinjärvellä, riekostamiselle ja ”mettällä” käymiselle.
Täysin uuden pestin Reijo Timperi otti vastaan tämän vuoden alkupuolella. Hänestä tuli Suomi-Venäjä-Seuran Ivalon osaston puheenjohtaja. Jäseniä Suomen pohjoisimmassa osastossa on vähän yli 60.

Ivalon osaston aktiivit, Irja Jefremoff ja Inkeri Rautavaara ja uusi puheenjohtaja Reijo Timperi tekivät alkukesästä ansiokkaan työn venäläissotilaiden hautojen kunnostamiseksi.
-Yhdeksän venäläisen sotilashaudan hoitoon ajoimme laajassa Inarin kunnassa kaikkiaan 383 kilometriä. Henkilötyötunteja kertyi 56. Henkilötyöviikoiksi muutettuna aikaa meni puolitoista viikkoa. Jokainen hauta haravoitiin, aluetta siistittiin ja istutettiin vähintään yksi kukka-asetelma, Timperi sanoo.
-Haudoissa lepää Martinjärvellä 10 sotilasta, Siggavuonossa 9, Aitajärvellä 11, Hyljelahdessa 50, Ivalon hautausmaalla 59, Palkisojalla 13, Nangujärvellä 140, Nellimissä 4 ja Paloselässä 1 sotilas. Hoidimme yhteensä 297 vainajan viimeisen leposijan.
Uusi puheenjohtaja koki voimakkaasti venäläissotilaiden hautojen kunnostustyön.
– Voi vain toivoa, että rauhantila jatkuisi tästä eteenkin päin, jotta tämän kaltaisia tekoja ja uhreja ei tarvitsisi myöhemmin muistella.
Naapurimaiden hyvien suhteiden yksi perusta on toinen toistensa kulttuurin ja tapojen ymmärtäminen, niiden kunnioitus ja henkilökohtainen kokemus kanssakäymisestä alue- ja paikallistasollakin
Timperi tunnettiin Inarin kunnanjohtajana hyvistä Venäjä-suhteistaan. Alussa riitti kuitenkin haasteita, sillä Inari oli vuonna -98 taloudellisesti yksi Lapin kehnoimmin pärjäävistä kunnista. Samaan aikaan myös ruplan kurssi romahti ja kanssakäyminen Inarin ja Kuolan piirin välillä kuivahti.
– Kaikenlainen yhteistyö oli huonossa jamassa, energiayhteistyössäkin oli kehitettävää pitkän yhteisen historian. Päätimme kuitenkin käynnistää jälleen neuvottelut Venäjän suuntaan. Niin saimme pikku hiljaa lisää tuttuja ja yhteistyön kohteita. Rohkea teko oli ottaa yhteyttä venäläistelevisioon. Halusimme saada Inarin kunnan mainoksen venäläisyleisön silmien eteen. Sanoimme mainoksessa, tulkaa tänne. Ja venäläiset tulivat! Tähän vaikutti tietysti myös ruplan vahvistuminen.
Pian Ivalon teillä näkyi taas ennen näkemättömän paljon venäläisiä. Ennen mainoskampanjaa Rajajoosepissa oli alle 50 000 rajan ylitystä, televisiomainoksen jälkeen lähes 150 000 ylitystä vuodessa.
Yhteistyö monipuolistui entisestään Inarin kunnan saatua EU:n rajayhteistyörahastolta 600 000 euroa rajayhteistyön kehittämiseen. Hanke tähtäsi ammattioppilaitoksissa sekä oppilas- ja opettajavaihtoon yhdessä Pohjois-Lapin oppilaitosten ja Moskovan yritysakatemian välillä. Projekti kesti kaksi vuotta ja syvensi nuorten ja opettajien tietämystä naapurimaiden opiskelusta ja osaamisesta.

Kansainvälistyminen seurauksena Inarin kuntaan perustettiin kansainvälisten asioiden koordinaattorin tehtävä. Pian Eila Rimpiläisellä oli kollega myös Kuolan piirissä. Eila Rimpiläinen istuu ensimmäistä kauttaan Suomi-Venäjä-Seuran valtuustossa saamelaismandaatilla.
Reijo Timperin kiinnostus Venäjään on monisyinen. Yksi, eikä vähäisin, on se, että hänen isänsä sukujuuret ovat luovutetussa Karjalassa Timperilän kylässä.
-Olen käynyt siellä, Timperi sanoo levollisesti.
Faktat: Reijo Timperi
Syntynyt: Limingassa 1950
Perhe: Vaimo Laila, lapset edellisestä avioliitosta Minna (46 v), Anna-Leea (42 v) ja Janne (35 v) sekä yksi lapsenlapsi
Kuntavuosia: 35 vuotta (1979-2015)
Harrastukset: Ulkoilu, metsästys, kalastus, metsä- ja puutyöt sekä piha- ja puutarhatyöt
Tärkeintä elämässä: Terveys ja pitkäaikaiset ystävyyssiteet
Mielimotto: Aika on totuuden äiti
Mitä muuta haluat sanoa: Naapurimaiden hyvien suhteiden yksi perusta on toinen toistensa kulttuurin ja tapojen ymmärtäminen, niiden kunnioitus ja henkilökohtainen kokemus kanssakäymisestä alue- ja paikallistasollakin
Teksti ja kuvat: Rita Magga-Kumpulainen