Suomi–Venäjä-seura on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tarjoaa tietoa ja mahdollisuuksia tutustua Venäjän monimuotoiseen kulttuuriin, kieleen ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Tuomme yhteen suomen- ja venäjänkielisiä ja kannustamme venäjän kielen opiskeluun. Olemme kokemusasiantuntija Venäjän kansalaisyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä.
Seuran toiminta on muuttunut Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa 24.2.2022. Yhteistyö viranomaistahoihin Venäjällä on katkaistu. Toimintamuodot ovat uudistuneet, mikä tulee näkymään vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa. Venäjän kieleen, venäläisen kulttuuriin ja suomalais-ugrilaisuuteen liittyvä työ jatkuu tähän hetkeen sopivissa muodoissa. Vahvistuneita toimintamuotoja ovat ajankohtaistiedon tuottaminen ja julkiseen Venäjä-keskusteluun osallistuminen, rasismin vastainen työ, rauhan edistäminen ja sodanvastaisten venäläistoimijoiden esiin nostaminen.
Ajankohtaisesta toiminnasta voit lukea seuran etusivulta, blogeista ja tapahtumakalenterista.
31.12.2022 seurassa oli jäsentilaston mukaan 7500 henkilöjäsentä, joista jäsenmaksun 2022 suorittaneita 5220 jäsentä. Uusia jäseniä seuraan liittyi vuoden aikana 225 henkilöä ja seurasta erosi sotavuoden aikana 1469 jäsentä.
Paikallisosastoja oli seuran jäsenrekisterissä vuoden 2023 alkaessa 144. Niiden toimintaan voit tutustua osastosivuilla>>
Toimintasuunnitelma ja vuosikertomus
Toimintasuunnitelmat:
- SVS toimintasuunnitelma 2023
- Suomi-Venäjä-seuran valtionapu vuodelle 2023
- Muutossuunnitelma_SVS_2022 (Suomi-Venäjä-seuran hallituksen 5.4.2022 hyväksymä muutettu toimintasuunnitelma vuodelle 2022)
- Suomi-Venäjä-seuran valtionapu vuodelle 2022 ja lahjoitus jäsenmaksutuloista Ukrainan lasten hyväksi
Vuosikertomukset:
- Suomi-Venäjä-seuran vuosikertomus 2022>>
- Suomi-Venäjä-seuran vuosikertomus 2021 >>
- Suomi-Venäjä-seuran vuosikertomus 2020>>
- Suomi-Venäjä-seuran vuosikertomus 2019 >>
Talous
Tilikausi 2023
Tilikausi on käynnissä 1.1.-31.12.2023. Tilinpäätös valmistuu arviolta huhtikuun 2024 loppuun mennessä ja se hyväksytään edustajakokouksessa kesäkuussa 2024. Seuralle on myönnetty 486 000 euron opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus. Seurassa työskentelee viisi työntekijää.
Suomen Pietarin instituutin likvidointiprosessi saatiin juridiseen päätökseen Venäjällä 3.2.2023. Instituutin toiminta raportoidaan rahoittajalle elokuun 2023 loppuun mennessä.
Suomi-Venäjä-seuran tulos (alla tekstikuvaus keskeisistä tapahtumista tilikaudella)
| Vuosi 2022 | Vuosi 2021 | Vuosi 2020 | |
| Varsinainen toiminta | -988 193,76 | -1 069 672,19 | -938 815,15 |
| Varainhankinta | -1 648,34 * | 266 920,50 | 389 680,86 |
| Sijoitus- ja rahoitustoiminta | 5 932,11 | 12 913,09 | -5 217,63 |
| Yleisavustukset | 825 900,00 | 995 500,00 | 915 000,00 |
| Tulos | –158 009,99 | 205 661,40 | 360 648,08 |
Tilikausi 2022
Seuran valtuusto käsitteli tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille kokouksessaan 7.6.2023. Olennaiset tapahtumat tilikaudella 2022:
Seuran työhön vuonna 2022 vaikutti Venäjän käynnistämä suursota Ukrainaan. Seura laati uuden muutossuunnitelman vuoden 2022 toiminnasta, sillä sota vaikutti olennaisesti seuran toiminnan sisältöihin ja toimintamahdollisuuksiin. Monet tapahtumat ja hankkeet keskeytettiin (kuten Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, PMN Citizens centers -hanke ja Virtuaalimesta – hanke) sekä laitettiin jäihin Venäjän viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Suomalaisugrilainen konsultaatiokomitean toiminta keskeytettiin.
Suomen Pietarin instituutin toiminta keskeytettiin 5.4.2022 ja lopulta päätyi vetäytymään instituutin
taustaorganisaation tehtävästä. Instituutin likvidointi alkoi 16.6.2022.
Seura joutui sotatilasta johtuen sopeuttamaan toimintaansa huomattavasti, sillä varainhankinnan tuotot, rajan yli liittyvä hankerahoitus ja erilaiset pienemmät tukimuodot heikentyivät huomattavasti. Seuran hallitus käynnisti muutosneuvottelut, joiden tuloksena 14.9.2022 käynnistettiin säästötoimet, sisältäen kuuden työntekijän irtisanomisen.
* Vertailtaessa varainhankinnan 2022 tulosta aiempiin vuosiin on huomioitava, että vuosina 2020 ja 2021 varainhankinta sisälsi kertaluontoisia tulosta kasvattaneita eriä.
Tilikausi 2021
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen
Koronapandemian jatkuminen vaikutti myös seuran työhön vuonna 2021. Monet tapahtumat, kuten Suomalais-ugrilainen Maailmankongressi, Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi sekä Vetävä Venäjä – tapahtuma jouduttiin muuntamaan virtuaalisiksi tai hybriditapahtumiksi. Suunniteltuja toimintoja jouduttiin myös kokonaan perumaan, siirtämään tai muokkaamaan uuteen muotoon. Vaikka yhteistyötä on nopeasti ja onnistuneesti pystytty siirtämään verkkoon, rajojen kiinni oleminen vaikuttaa väistämättä haitallisesti jokapäiväiseen kansalaisyhteistyöhön. Myös loppuvuotta kohti kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne sekä kansalaisjärjestöihin Venäjällä kohdistuneet toimet vaikeuttivat seuran tarkoituksen toteuttamista. Seuran tulevaan kehitykseen tulee vaikuttamaan tilikauden päättymisen jälkeen 24.2.2022 käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Seura jatkoi hallinnollis-taloudellista uudistustyötään, joka näkyi muun muassa pankki- ja sijoitustoiminnan kehittämisessä sekä jäsenmaksun ja jäsenrekisterin uudistamisessa. Piirijärjestöjen purkautumisen (31.12.2019) seurauksena perustettiin hallituksen alaisia alueellisia ohjausryhmiä. Helsingin toimiston muutto Merihaasta Katajanokalle ja Kulttuuritila Albatrossin avaaminen 1.6.2021 oli suuri ponnistus, johon liittyi myös seuran materiaalin arkistointia ja digitointia. Muuton toteuduttua seuran omistama Merihaan Tilapalvelu oy kävi tarpeettomaksi, ja sen toiminta loppui 30.11.2021 varallisuuden siirtyessä seuralle.
Tilikausi 2020
Suomi-Venäjä-seuran tulos vuodelta 2020 oli ylijäämäinen, sillä piirijärjestöjen purkauduttua niiden pääomat siirtyivät seuralle.
Tase
| Vastaavaa | Vuosi 2022 | Vuosi 2021 | Vuosi 2020 |
| Pysyvät vastaavat | 523 263,96 | 525 030,99 | 634 680,09 |
| Vaihtuvat vastaavat | 807 042,85 | 1 093 458,25 | 747 322,09 |
| Vastaavaa yhteensä | 1 330 306,81 | 1 618 489,24 | 1 382 002,18 |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | 935 979,46 | 1 222 194,25 | 1 050 875,87 |
| Rahastot | 345 489,23 | 351 155,82 | 354 938,84 |
| Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä | 748 500,22 | 663 938,48 | 336 588,88 |
| Tilikauden ylijäämä | -158 009,99 | 207 099,95 | 359 348,15 |
| Pakolliset varaukset | 68 100,00 | 83 397,00 | 105 568,00 |
| Vieras pääoma | 326 227,35 | 312 897,99 | 225 558,31 |
| Vastattavaa yhteensä | 1 330 306,81 | 1 618 489,24 | 1 382 002,18 |
Säännöt ja hallintorakenne
Suomi–Venäjä-seuran nykyiset säännöt hyväksyttiin ylimääräisessä edustajakokouksessa 17.6.2023. Kokousta on aikaistettiin vuodella seuran sääntöjen ja strategian päivittämiseksi vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kesäkuussa 2023 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan ylintä päätäntävaltaa seurassa käyttää vuosittain järjestettävä edustajakokous. Jokainen osasto valitsee edustajansa edustajakokoukseen. Osaston edustajien määrä riippuu osaston jäsenmäärästä (1 edustaja per 40 jäsentä). Edustajakokous valitsee hallituksen joka toinen vuosi. Kesäkuussa 2023 kokoontunut edustajakokous päätti, että uusi hallitus valitaan edustajakokouksessa vuonna 2024. Tutustu Suomi-Venäjä-seuran sääntöihin tarkemmin >>
Osallistumalla osastotoimintaan pääset myös vaikuttamaan seuramme päätöksentekoon.
Seuran strategia
Seuran toimintaympäristö muuttui radikaalisti muuttunut Venäjän 24.2.2022 Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena. Seuran strategia päivitettiin ylimääräisessä edustajakokouksessa 17.6.2023 vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tutustu Suomi-Venäjä-seuran strategiaan>>
Toimintamme rahoitus
- Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus (kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävään toimintaan).
- Jäsenmaksut vuonna 2023: 28 €/henkilöjäsen (alennuskategoriat: saman talouden jäsen 20 €, useamman osaston rinnakkaisjäsen 20 €, nuorisojäsen 15 €). Yhteisöjäsenillä omat hinnastonsa alkaen 35 €/vuosi.
- Muu varainhankinta, tukituotteet, keräykset
- Sijoitustoiminta: seuralla on varainhoitosuunnitelma, sekä vuokra-asunnot Joensuussa ja Tampereella. Vuokra-asunnot ovat siirtyneet seuralle aiemmilta piirijärjestöiltä.
- Erillisrahoituksella toteutettavat hankkeet
- Seura hallinnoi yhteensä kuutta oman pääoman rahastoa, joista kerromme tarkemmin alla.
Suomi-Venäjä-seuran oman pääoman rahastot
Suomi─Venäjä-seura hallinnoi yhteensä kuutta rahastoa. Rahastojen pääomat ovat muodostuneet vuosien saatossa lahjoitusten, testamenttien ja mm. matkailutoiminnan tuotoista sekä osastojen purkautumisen yhteydessä näiden pääomista. Aluerahastojen taustalla on piirijärjestöjen purkautuminen: Suomi-Venäjä-seuran valtuuston 12.10.2019 päätösten mukaisesti 50 % purkautuneen piirijärjestöjen varallisuudesta suunnattiin alueen rahastoon, jolla tuetaan alueen toimintaa ja alueen osastoja. Puolet (50 %) piirien varallisuudesta eli yhteensä 276 601,17 € siirrettiin seuran pääomaa vahvistamaan, mikä näkyi kertaluontoisena tuottona v. 2020.
1. Suomi-Venäjä-seuran venäjän kielen rahasto (75 517,67 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea venäjän kielen ja kulttuurin näkymistä Suomessa.
Rahasto toteuttaa tarkoitustaan rahoittamalla seuran sääntöjen mukaista venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvää toimintaa mm. stipendit, kielipäivät ja luennot kouluissa, venäjän kielen opiskeluun kannustavan sähköisen ja painetun materiaalin tuotanto.
2. Suomi-Venäjä-seuran Etelä-Suomen aluerahasto (32 414, 12 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Etelä-Suomen alueella eli Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa sekä Kanta-Hämeestä Riihimäen osaston toiminta-alue.
3. Suomi-Venäjä-seuran Itä-Suomen aluerahasto (135 942,26 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Itä-Suomen alueella eli Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala.
4. Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Suomen aluerahasto (29 732,12 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Länsi-Suomen alueella eli Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa sekä Satakunnasta Harjavallan, Huittisten, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ruosniemen osastojen toiminta-alue.
5. Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen aluerahasto (57 602,73 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Pohjois-Suomen alueella eli Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.
6. Suomi–Venäjä-seuran Turun aluerahasto (14 280,33 € pääoma 31.12.2022)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Turun alueella eli Varsinais-Suomi sekä Satakunnasta Ala-Satakunnan ja Rauman osastojen toiminta-alueet.
Hieman historiaa
Suomi–Venäjä-seuraa voidaan pitää 15.10.1944 perustetun Suomi-Neuvostoliitto-Seuran työn jatkajana uusissa olosuhteissa. Toiminnan muodot ja painopisteet ovat muuttuneet, mutta yhteistä on mm. kulttuuritoiminta sekä venäjän kielen opiskelun tukeminen.
