Suomi–Venäjä-seura on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tarjoaa tietoa ja mahdollisuuksia tutustua Venäjän monimuotoiseen kulttuuriin, kieleen ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Tuomme yhteen suomen- ja venäjänkielisiä ja kannustamme venäjän kielen opiskeluun. Autamme löytämään yhteistyökumppaneita Venäjältä sekä toteutamme rajat ylittäviä hankkeita. Kerromme toiminnastamme tarkemmin Mitä me teemme -sivuilla>>
Kaikki seuran noin 9 500 jäsentä kuuluvat johonkin Suomi–Venäjä-seuran paikallis- tai teemaosastoon, joita on yhteensä 169 (1.1.2020 tilanne) eri puolilla Suomea. Paikallisosastojen toimintaan voit tutustua osastosivuilla>>
Seuran yhteisöjäsenet voivat kuulua joko osastoon tai suoraan keskusseuraan.
Suomi-Venäjä-seuran toimintasuunnitelma ja vuosikertomus
Toimintasuunnitelmat:
- Suomi-Venäjä-seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2022 (tarkennetaan kevään 2022 aikana)
- Suomi-Venäjä-seuran valtionapu vuodelle 2022, tarkennukset toimintasuunnitelmaan ja lahjoitus jäsenmaksutuloista Ukrainan lasten hyväksi
Vuosikertomukset:
- Suomi-Venäjä-seuran vuoden 2020 vuosikertomus (hallituksen 26.4.2021 hyväksymä, valtuuston käsittely 27.11.2021)>>
- Suomi-Venäjä-seuran vuoden 2019 vuosikertomus>>
Suomi-Venäjä-seuran tulos vuodelta 2020 oli poikkeuksellisesti n. 360 000 euroa ylijäämäinen, sillä piirijärjestöjen purkauduttua niiden pääomia siirrettiin seuralle yhteensä n. 277 000 euroa seuran pääomaa vahvistamaan. Loppu ylijäämä koostuu varainhankinnan tuotoista. Tarkemmin rahoituksestamme>>
Ylin päätäntävalta on seuran edustajakokouksella
Suomi–Venäjä-seuran valtuusto hyväksyi 12.10.2019 uudet säännöt. Niiden mukaan ylintä päätäntävaltaa seurassa käyttää neljän vuoden välein järjestettävä edustajakokous. Jokainen osasto valitsee edustajansa edustajakokoukseen. Osaston edustajien määrä riippuu osaston jäsenmäärästä (1 edustaja per 40 jäsentä).
Edustajakokous valitsee seuran valtuuston puheenjohtajat ja jäsenet sekä seuran hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja jäsenet. Edustajakokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää valtuusto, joka kokoontuu kerran vuodessa. Seuran valtuuston ja hallituksen jäsenet löydät yhteystiedot osiosta.
Entiset piirijärjestöt purettiin marraskuussa 2019. Jatkossa alueellista yhteistyötä ja suunnittelua tehdään alueellisissa tapaamisissa ja/tai alueellisen ohjausryhmän avulla.
Osallistumalla osastoarkeen, pääset myös vaikuttamaan toimintamme päätöksentekoon. Seuran säännöissä on kuvattu tarkemmin päätöksentekoa ja toimivaltuuksia >>
Seuran strategia
Edustajakokouksessa 26.9.2020 hyväksytty uusi strategia vuosille 2020–2024 painottaa monipuolisten Venäjä-yhteyksien luomista. Toiminnassa huomioimme aiempaa monipuolisemmin eri ikäryhmät. Tavoitteemme on kehittyä entistä monipuolisemmaksi järjestöksi, joka järjestää mukaansatempaavaa toimintaa kaikille ikäryhmille ympäri Suomen ja rajojen yli. ”Pääasiallinen toimintamme on edelleen kulttuurikentällä ja ruohonjuuritason kontakteissa. Paikallinen osaaminen ja vahvat alueiden siteet Venäjään ovat meidän vahvuutemme”, pääsihteeri Niina Sinkko painottaa.
Tutustu strategiaamme tarkemmin>>
Toimintamme rahoitus
OKM yleisavustus, jäsenmaksutuotot, myyntituotot, muu varainhankinta, hankerahoitus, rahastotuotot
- Saamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävään toimintaamme.
Tarkemmin vuoden 2022 valtionavusta. - Jäsenmaksujen tuotot menevät osastoille ja alueellisen toiminnan toteuttamiseen sekä jäsenpalveluihin ja -viestintään.
Seuran hallitus teki 2.3. päätöksen lahjoittaa vuoden 2022 jäsenmaksutuotoista 10 000 euroa Ukrainan lasten hyväksi. Osastot saavat jäsenmaksuosuutensa kokonaisuudessaan myös vuonna 2022. - Myymiemme matka- ja viisumipalveluiden sekä muiden tukituotteiden tuotot käytämme perustyöhömme: Venäjän ja suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemuksen, kulttuurin, venäjän kielen opiskelun, suvaitsevaisuuden, monikansallisuuden ja rajat ylittävän kanssakäymisen edistämiseen.
- Lisäksi teemme muuta varainhankintaa mm. keräämällä lahjoituksia niin yksityishenkilöiltä kuin yhteisöiltä ja yrityksiltä.
- Hankkeita toteutamme erillisrahoituksella, josta kerrotaan tarkemmat tiedot kunkin projektin yhteydessä.
- Seura hallinnoi yhteensä kuutta rahastoa, joista kerromme tarkemmin alla.
Suomi-Venäjä-seuran hallinnoimat rahastot
Suomi─Venäjä-seura hallinnoi yhteensä kuutta rahastoa. Rahastojen pääomat ovat muodostuneet vuosien saatossa lahjoitusten, testamenttien ja mm. matkailutoiminnan tuotoista sekä osastojen purkautumisen yhteydessä näiden pääomista. Aluerahastojen taustalla on piirijärjestöjen purkautuminen: Suomi-Venäjä-seuran valtuuston 12.10.2019 päätösten mukaisesti 50 % purkautuneen piirijärjestöjen varallisuudesta suunnattiin ko. alueen rahastoon, jolla tuetaan alueen toimintaa ja alueen osastoja. Puolet (50 %) piirien varallisuudesta eli yhteensä 276 601,17 € siirrettiin seuran pääomaa vahvistamaan, mikä näkyi kertaluontoisena tuottona v. 2020.
1. Suomi-Venäjä-seuran venäjän kielen rahasto (78 337,67 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea venäjän kielen ja kulttuurin näkymistä Suomessa.
Rahasto toteuttaa tarkoitustaan rahoittamalla seuran sääntöjen mukaista venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvää toimintaa mm. stipendit, kielipäivät ja luennot kouluissa, venäjän kielen opiskeluun kannustavan sähköisen ja painetun materiaalin tuotanto.
2. Suomi-Venäjä-seuran Etelä-Suomen aluerahasto (32 614, 12 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Etelä-Suomen alueella eli Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa sekä Kanta-Hämeestä Riihimäen osaston toiminta-alue.
3. Suomi-Venäjä-seuran Itä-Suomen aluerahasto (139 302,64 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Itä-Suomen alueella eli Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala.
4. Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Suomen aluerahasto (30 595,78 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Länsi-Suomen alueella eli Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa sekä Satakunnasta Harjavallan, Huittisten, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ruosniemen osastojen toiminta-alue.
5. Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen aluerahasto (58 315,13 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Pohjois-Suomen alueella eli Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.
6. Suomi–Venäjä-seuran Turun aluerahasto (15 773,50 € pääoma 31.12.2020)
Rahaston tarkoituksena on tukea Suomi-Venäjä-seuran ja sen osastojen sääntöjen mukaista toimintaa Turun alueella eli Varsinais-Suomi sekä Satakunnasta Ala-Satakunnan ja Rauman osastojen toiminta-alueet.
Hieman historiaa
Suomi–Venäjä-seuraa voidaan pitää 15.10.1944 perustetun Suomi-Neuvostoliitto-Seuran työn jatkajana uusissa olosuhteissa. Toiminnan muodot ja painopisteet ovat muuttuneet, mutta yhteistä on mm. kulttuurivaihto, kiertue- ja matkailutoiminta sekä venäjän kielen opiskelun tukeminen.