Hoitotalkoita ja omaisten opastusta
Sodan aikana etenkin vuosina 1941–1942 Suomessa kuoli lähes 20 000 neuvostoliittolaista sotavankia, joita on haudattu yli 70 kunnan alueelle. Lappeenrannan seudulle haudattiin useisiin yhteishautoihin yli 1 500 leiriolosuhteissa yms. menehtynyttä neuvostosotilasta. Syyt menehtymiseen olivat ennen kaikkea aliravitsemuksesta johtuneet sairaudet. Kuten tiedämme, sodan aikana ruokaa oli niukalti, lääkkeitä huonosti saatavilla ja suuri osa lääkintähenkilökuntaa oli rintamapalveluksessa. Edellä mainitut seikat koituivat myös useiden suomalaisten siviilien kohtaloksi.
Sodan jälkeen rauhansopimuksen mukaisesti Suomen viranomaiset, lähinnä sisäasiainministeriö, huolehtivat sotavankien haudoista. Lappeenrannassa asiaa hoiti käytännössä poliisilaitos. Vuonna 1988 poliisilaitos ehdotti Suomi-Neuvostoliitto-seuralle sopimusta hautojen hoidosta.
Neuvostoliiton loppumisen jälkeen molemmat valtiot laativat kahdenkeskeisen valtiosopimuksen, johon sisältyi sodissa kaatuneiden ja sotavankien muistomerkkien molemmin puoleinen kunnioittaminen ja niiden kunnosta huolehtiminen. Suomi-Venäjä-seura on Lappeenrannassa vastuullinen sopimuksen toteuttaja. Lappeenrannan alueella on neljä hautapaikkaa ja ent. Ylämaan kunnan alueella kaksi.
Tämä on sitä arkipäivän naapuriystävyyttä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuo neljä hautapaikkaa ovat saaneet mm. uudet alumiiniteräsrakenteiset aidat. Mittaviin kustannuksiin ovat osallistuneet molemmat osapuolet. Muutama vuosi sitten seuramme hoitoon tulivat mainitut kaksi hautapaikkaa ent. Ylämaan kunnan alueella. Hautapaikat olivat vuosia olleet ei-kenenkään hoidossa. Nyt hautapaikat ovat saaneet paikalla käyneiden venäläisten kiitokset.
Ajat ovat muuttuneet. Marraskuussa 2017 Pietarista Aleksanteri Nevskin luostarikirkon pappi Ilja Makarov kävi hautausmailla suorittamassa vainajien siunauksen, eli panihidan. Saattojoukkoa oli paikalla runsaasti.
Nykyään haudattujen jälkipolvia edustavat venäläiset käyvät muistokäynneillä. Tällöin SVS:n Lappeenrannan toimistossa olevasta haudattujen luettelosta etsitään ensin haudatun nimi, joita on tiedossa yli 1 500. Vain noin 30 haudatun nimi ei ole selvillä. SVS:n edustaja johdattaa vieraat yleensä haudoista suurimmalle, jonne he laskevat kukkalaitteen ja pitävät muistohetken.
Tekemistä hautojen puitteissa ystävyysseuralla riittää: nurmikon leikkuuta, hautapaasien maalaamista, metsittymisen ehkäisyä yms. paikkojen kunnossapitoa. Tapio Suonio ja Vesa Laari ovat viime aikoina kantaneet päävastuun hautojen kunnostuksesta. Etenkin keväisin pitää haudoilla siivoustalkoita myös Lappeenrannan Venäjä-klubi ry. Tämä on sitä arkipäivän naapuriystävyyttä.
Teksti: Tiedottaja Osmo Jurvanen, Suomi-Venäjä-seuran Lappeenrannan osasto
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Suomi-Venäjä-seuran jäsenlehti Kontaktissa 3/2020.
Hautoja hoidetaan ympäri Suomea
Neuvostosotilaiden hautojen hoidolla on Suomi-Venäjä-seuran osastoissa pitkät perinteet. Usein se on luonteva osa venäläisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kuopion aluehallintovirasto vastaa nykyään koko maan osalta hautojen hoitoon liittyvästä rahoituksesta.
Hautoja ovat hoitaneet mm. seuraavat osastot: Kallio-Vallila, Koillis-Helsinki, Lappeenranta, Imatra, Porkkala, Loviisan seutu (Porvoo), Nastola, Pori, Tampere, Orivesi, Kokkola, Valkeakoski, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi, Ivalo, Sodankylä, Raahe, Oulu, Kuusamo, Kajaani, Suomussalmi, Vaala, Rauma, Kuopio, Jämsänkoski, Salo ja Turku.
Lisää aiheesta Ivalon ja Porin osaston blogeista:
Ivalo
https://osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/kesatalkoot2020/
https://osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/muistopalvelus-saamelaismuseolla-inarissa/
Pori
https://osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/vaharauma-9-toukokuuta/
