Venäjällä puhutaan lukuisia eri kieliä, joista suomalais-ugrilaiset kielet ovat yksi isoimmista ryhmistä. Näitä Suomen sukukieliä on noin parikymmentä ja niitä puhutaan isolla alueella Karjalasta Uralin toiselle puolelle asti. Kun kielisukulaisuuden tietää, pystyy vaikealta vaikuttavista kielistä hyvin tunnistamaan sanan sieltä ja täältä. Suomalais-ugrilaiset sukulaisemme suhtautuvat erityisen lämpimästi suomalaisiin ja vieraanvaraisuus on sen mukaista.
Suomalais-ugrilainen yhteistyö on yksi seuramme päätehtävistä
- Tuomme sukukansojemme kulttuuria ja kieliä esiin esimerkiksi lokakuisilla suomalais-ugrilaisilla sukukansapäivillä, Sugrifesteillä.
- Levitämme tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilanteesta.
- Teemme retkiä suomalais-ugrilaisiin kohteisiin erityisesti Suomessa ja Virossa.
- Olemme järjestäneet kieli- ja kansalaisjärjestöprojekteja yhdessä suomalais-ugrilaisten järjestöjen kanssa.
- Seuramme on pääjärjestäjä kerran neljässä vuodessa järjestettävissä suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongresseissa.
=> VIII Suomalais-ugrilainen maailmankongressi järjestettiin vuonna 2021 Viron Tartossa. Seura on vuodesta 1992 alkaen toiminut suomalais-ugrilaista toimintaa luotsaavan Konsultaatiokomitean päämajana. Seuran pääsihteeri Niina Sinkko on Suomen koordinaattori konsultaatiokomiteassa. Huom! Maailmankongressien ja konsultaatiokomitean toiminta on keskeytettynä Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa 24.2.2022.
Suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat kansat elävät hyvin erilaisissa olosuhteissa. Yhteensä kielten puhujia on reilu parikymmentä miljoonaa, joista Venäjällä asuvia pari miljoonaa. Ja vielä isompi joukko ihmisiä laskee itsensä kuuluvaksi johonkin suomalais-ugrilaiseen kansaan, vaikkei sen kieltä puhuisikaan. Venäjällä perinteisisti asuvista suomalais-ugrilaisista kansoista osa asuu hedelmällisillä maanviljelysalueilla, osa metsävyöhykkeellä, osa taas on pohjoisia poronhoitokansoja. Eri kielten tilanne vaihtelee: suurimmilla kansoilla puhujien määrä lasketaan sadoissa tuhansissa, pienimmillä yhden käden sormilla. Suomalais-ugrilaisia ja samojedikansoja (isommasta pienempään) ovat unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset, mordvalaiset (ersät ja mokshat), udmurtit, marit, komit, komi-permjakit, nenetsit, karjalaiset, saamelaiset, hantit, mansit, vepsäläiset, setukaiset, selkupit, nganasanit, inkerikot, vatjalaiset, enetsit ja liiviläiset. Kielissä on useita murteita ja on monia tapoja ryhmitellä niitä.
Yhteistä suomalais-ugrilaisille kielille on rakenne (sanan loppuun lisätään taivutusta ja johdoksia) sekä sanastosta esimerkiksi luontoon, ruumiinosiin ja numeroihin liittyvä sanasto. Venäjän kansojen identiteetille omalla kulttuurilla ja perinteillä, kuten lauluilla, puvuilla ja juhlilla on suuri merkitys.
Seuran sukukansa-asiat on myös Facebookissa! Sugrifest-sivulla jaamme erilaista mielenkiintoista, ajankohtaista ja hauskaa tietoa suomalais-ugrilaisista. Sugrifesteillä tapahtuuu etenkin lokakuisten sukukansapäivien aikaan, mutta Facebookin Sugrifest-sivu on aktiivinen ympäri vuoden. Syksyllä 2019 osana Sugrifestejä järjestimme 50 tapahtuman kiertueen Suomessa 15 Venäjän suomalais-ugrilaiselle somettajalle. Lue lisää sugrisomettajistamme: Suomalais-ugrilaiset nyt. Syksyllä 2020 Sugrifest panosti etäluentoihin ja etäkonsertteihin, osa luennoista on katsottavissa Suomi-Venäjä-seuran Youtube-kanavalla.
Lukusuositukset:
Suomalais-ugrilaiset kielet nyt! -opetusvideot
Blogit aiheesta suomalais-ugrilaisuus
