Venäjällä puhutaan lukuisia eri kieliä, joista suomalais-ugrilaiset kielet ovat yksi isoimmista ryhmistä. Näitä Suomen sukukieliä on noin parikymmentä ja niitä puhutaan isolla alueella Karjalasta Uralin toiselle puolelle asti. Kun kielisukulaisuuden tietää, pystyy vaikealta vaikuttavista kielistä hyvin tunnistamaan sanan sieltä ja täältä.
Suomalais-ugrilaisia toimintamuotoja Suomi-Venäjä-seurassa
- Tuomme sukukansojemme kulttuuria ja kieliä esiin esimerkiksi lokakuisilla suomalais-ugrilaisilla sukukansapäivillä (Tampereella ja Oulussa nimellä Sugrifest).
- Levitämme tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilanteesta.
- Teemme retkiä suomalais-ugrilaisiin kohteisiin erityisesti Suomessa ja Virossa.
- Olemme järjestäneet kieli- ja kansalaisjärjestöprojekteja yhdessä suomalais-ugrilaisten järjestöjen kanssa.
- Seura toimi vuodesta 1992 alkaen toiminut suomalais-ugrilaista toimintaa luotsaavan Konsultaatiokomitean päämajana sekä Suomalais-ugrilaisten Maailmankongressien järjestäjätahona.
=> viimeisin VIII Suomalais-ugrilainen maailmankongressi järjestettiin vuonna 2021 Viron Tartossa. Huom! Maailmankongressien ja konsultaatiokomitean toiminta on keskeytettynä Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa 24.2.2022.
Yleistä: Suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat kansat elävät hyvin erilaisissa olosuhteissa. Yhteensä kielten puhujia on reilu parikymmentä miljoonaa, joista Venäjällä asuvia pari miljoonaa. Ja vielä isompi joukko ihmisiä laskee itsensä kuuluvaksi johonkin suomalais-ugrilaiseen kansaan, vaikkei sen kieltä puhuisikaan. Useiden kielten tilanne on ollut pitkään heikkenevä, ja esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on välillisesti entisestään heikentänyt Venäjällä asuvien kansojen tilannetta.
Venäjällä perinteisesti asuvista suomalais-ugrilaisista kansoista osa asuu hedelmällisillä maanviljelysalueilla, osa metsävyöhykkeellä, osa taas on pohjoisia poronhoitokansoja. Eri kielten tilanne vaihtelee: suurimmilla kansoilla puhujien määrä lasketaan sadoissa tuhansissa, pienimmillä yhden käden sormilla. Suomalais-ugrilaisia ja samojedikansoja (isommasta pienempään) ovat unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset, mordvalaiset (ersät ja mokshat), udmurtit, marit, komit, komi-permjakit, nenetsit, karjalaiset, saamelaiset, hantit, mansit, vepsäläiset, setukaiset, selkupit, nganasanit, inkerikot, vatjalaiset, enetsit ja liiviläiset. Osa kielistä on jo sammunut (esim. kamassi vuonna 1989). Kielissä on useita murteita ja on monia tapoja ryhmitellä niitä.
Yhteistä suomalais-ugrilaisille kielille on rakenne (sanan loppuun lisätään taivutusta ja johdoksia) sekä sanastosta esimerkiksi luontoon, ruumiinosiin ja numeroihin liittyvä sanasto. Venäjän kansojen identiteetille omalla kulttuurilla ja perinteillä, kuten lauluilla, puvuilla ja juhlilla on suuri merkitys.
Seuran sukukansa-asiat on myös Facebookissa! Sugrifest-sivulla jaamme erilaista mielenkiintoista, ajankohtaista ja hauskaa tietoa suomalais-ugrilaisista. Sugrifesteillä tapahtuuu etenkin lokakuisten sukukansapäivien aikaan, mutta Facebookin Sugrifest-sivu on aktiivinen ympäri vuoden. Syksyllä 2019 osana Sugrifestejä järjestimme 50 tapahtuman kiertueen Suomessa 15 Venäjän suomalais-ugrilaiselle somettajalle. Lue lisää sugrisomettajistamme: Suomalais-ugrilaiset nyt. Syksyllä 2020 Sugrifest panosti etäluentoihin ja etäkonsertteihin, osa luennoista on katsottavissa Suomi-Venäjä-seuran Youtube-kanavalla. Viime vuosina suomalais-ugrilaista kulttuuria on tuotettu erityisesti Virosta, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sulkenut mahdollisuuksia yhteistyön tekoon Venäjällä asuvien kansojen kanssa.
