Suomi-Venäjä-seuran toimintaa ei tunneta kovin hyvin ja mielikuvat tuntuvat tulevan usein historiasta. Tähän liittyen tietyt kysymykset ja väärinymmärrykset toistuvat sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla taajaan. Toivottavasti onnistumme tässä ja tulevissa kirjoituksissamme korjaamaan käsityksiä ja vastaamaan yleisimmin toistuviin kysymyksiin riittävän hyvin.
Ystävyysseuratoiminta on yhteistyötä kansalaisten välillä
Seura sai julkisuuden kautta 12.10.2023 tiedon, että sen saama opetus- ja kulttuuriministeriön avustus ystävyysseurojen toimintaan aiotaan lakkauttaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ilmoitti ystävyysseurojen rahoituksen hakukriteereitä muutettavan niin, että Suomi–Venäjä-seuran rahoitus lakkaa ensi vuonna kokonaan. Ministerin mukaan ”ei ole perusteltua tai oikein jatkaa ystävyysseuratoimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa” (HS 12.10.2023).
On syytä korostaa, että ystävyysseuratoiminta on ensisijaisesti yhteistyötä kansalaisten välillä, ei valtioiden välillä. Seuran yhteistyö on aina ollut laajasti ajatellen yhteistyötä Venäjän eri kansojen ja venäjän kieltä eri maissa puhuvien kanssa. Yhteistyöhankkeissamme on usein ollut kumppaneita niin Baltian maista kuin muista Pohjoismaista. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan paljon seuran perinteisiä ja uudempia kumppaneita on joutunut pakenemaan Venäjältä mm. eri Euroopan maihin. Työ venäläisen kansalaisyhteiskunnan kanssa jatkuu nyt siis paljolti Venäjän ulkopuolella Euroopassa. Muuttuneessa tilanteessa ja uudelleen verkostoituessamme olemme löytäneet eurooppalaisia järjestökumppaneita, jotka omissa maissaan tekevät työtä venäläisen kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Lisäksi Suomi–Venäjä-seura pitää yllä yhteyksiä Venäjällä vielä oleviin kansalaistoimijoihin mahdollisuuksien mukaan: tätä työtä sanelevat erityisesti vapaaehtoisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Ei ole oikein pakottaa ketään sellaiseen yhteistyöhön, josta voi seurata vakavia ongelmia ihmiselle itselleen.
Mitä on seuran “ystävyysseuratoiminta” tällä hetkellä?
Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022 Suomi–Venäjä-seura on suunnannut voimavaransa seuraavasti:
- tuemme Eurooppaan paenneiden venäjänkielisten kansalais- ja kulttuuritoimijoiden sekä toimittajien kanssa tehtävää yhteistyötä, demokratiaponnisteluja ja sodanvastaista toimintaa,
- ylläpidämme kansalaisyhteyksiä rajan yli venäläisen kansalaisyhteiskunnan rippeisiin, siinä laajuudessa kuin se tällä hetkellä on mahdollista,
- teemme rasisminvastaista työtä, jonka tavoitteena on, etteivät venäjänkieliset joutuisi Suomessa kohtaamaan rasismia Venäjän valtion toiminnan vuoksi,
- tuotamme ajankohtaista tietoa Venäjästä ja sen kansalaisyhteiskunnasta, vahvistamme Venäjä-tuntemusta muiden suomalaisten toimijoiden kanssa,
- neuvomme kansalaisia, järjestöjä, mediaa ja viranomaisia Venäjä-kysymyksissä,
- tuemme venäjän kielen opiskelua, sillä venäjän kielen taitoa tarvitaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa,
- toimimme linkkeinä venäjänkielisen väestön ja suomalaisen yhteiskunnan välillä, tarjoamme tukea, turvallisia toimintamahdollisuuksia ja kontakteja suomalaisiin,
- tarjoamme apua ja toimintaa eri puolille Suomea paenneille, myös ukrainalaisille, ja tuomme yhteen erikielisiä ryhmiä, autamme sopeutumaan yhteiskuntaan,
- osallistumme suomalais-ugrilaiseen yhteistyöhön Suomessa ja Euroopassa sekä
- toimimme suomalaista kansalaisyhteiskuntaa edustaen eurooppalaisissa verkostoissa, kuten EU-Venäjä kansalaisjärjestöfoorumissa, Euroopan Neuvoston kansalaisyhteiskunta-verkostossa sekä Eurooppaan paenneiden venäjänkielisten medioiden verkostoissa.
Yllä esitellyt toimintamuodot ovat myös Suomi–Venäjä-seuran edustajakokouksessaan 17.6.2023 hyväksymien sääntöjen ja strategian mukaista toimintaa. Ne ilmenevät eri muodoissa, kuten monipuolisten tapahtumien tai viestinnän kautta. Seuran toiminta on valtakunnallista.
Seuran toiminnan suhde Suomen hallitusohjelmaan
Vaikka seuran toimintaa on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksille, toimintamme hyöty leviää kulttuurikentän ulkopuolellekin. Suomen hallitusohjelma toteaa kulttuurin laaja-alaisesta merkityksestä: Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. (luku 5, Osaava Suomi)
Suomen hallitusohjelmassa useita kohtia, joiden toteutumisen eteen myös Suomi–Venäjä-seura tekee työtä. Esimerkiksi Suomen Venäjä-tuntemuksen kehittäminen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukeminen ovat suoraan seuran strategian mukaista toimintaa. Suomen Venäjä-tuntemusta seura vahvistaa viestintänsä kautta, tekemällä yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa ja järjestämällä luentoja ja keskusteluja eri puolilla Suomea. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun kannustamalla seura haluaa osaltaan varmistaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin riittävästi kykyä analysoida Venäjän kehitystä. Venäjän kansalaisyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä Suomi–Venäjä-seuran rooli on keskeinen suomalaisessa toimijakentässä.
Hallitus painottaa toimia, joilla ylläpidetään ja kehitetään Suomen Venäjä-tuntemusta ja kykyä analysoida Venäjän kehitystä. Hallitus tukee mahdollisuuksien mukaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. (luku 8, Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka)
Seuran toiminta ponnistaa kielten ja kulttuurien itseisarvon ymmärtämisestä. Kuitenkin näemme hallitusohjelman tapaan, että tässä hetkessä kansalaisyhteiskunta voi palvella suomalaista yhteiskuntaa myös ajankohtaisista turvallisuusnäkökulmista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pandemia ja kiristyneet maailmanpolitiikan jännitteet korostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitystä. Hallitus vahvistaa kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Suomi varautuu niin ulkoisiin kuin sisäisiin turvallisuusuhkiin realistisesti ja päättäväisesti uudet kansainvälisen yhteistyön muodot hyödyntäen. (luku 10, Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio)
Näemme eri kielten riittävän osaamisen myös huoltovarmuuskysymyksenä, ja toivomme voivamme jatkaa venäjän kielen opiskeluun kannustamista ja venäjän kielen opettajien tukemista.
Kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten Suomi–Venäjä-seura, mahdollistavat kansalaisten keskustelua ja erilaisten näkökulmien kuulemisen ja lähentymisen. Olemme mukana kansainvälisissä eurooppalaisissa verkostoissa ja pystymme välittämään tietoa myös siitä, mikä muissa Euroopan maissa on ajankohtaista.
Hallitus toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla. (luku 10, Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio)
Oletamme, että tiede- ja kulttuuriministeri Multalan ilmoituksen taustalla lakkauttaa seuran valtionapu on myös historiallisia syitä ja vanhoja mielikuvia seurasta. Olemme osaltamme mukana keskustelussa Venäjä-yhteistyön historiasta ja olemme valmiita avaamaan sekä tukemaan Suomi-Venäjä-seuran roolin tutkimista. Erityisesti Venäjän kulttuurivaikuttamisen näkökulman koemme keskeiseksi oman toimintamme osalta. Historian kriittinenkin tarkastelu on tärkeää seuralle, jonka perustamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta vuonna 2024.
Keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. (luku 10, Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio)
Olemme huolissamme leikkauksista, jotka uhkaavat laajasti suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Ymmärrämme talouden tilan ja leikkaustarpeet, mutta samalla on hyvä ymmärtää, että jäsenmaksujen ja varainhankinnan lisäksi järjestöt tarvitsevat myös muita rahoituskanavia, jotta ne voivat toimia laaja-alaisesti ja yhteiskuntaa tukien. Seuran toimialalla on tällä hetkellä erityisen vaikea löytää uutta ulkopuolista rahoitusta, kun käytännössä kaikki ohjelmat, joissa Venäjä on suoraan tai välillisesti mainittu, ovat katkolla. Olisi tärkeää, että päätöksentekijät pystyvät menemään sanojen ja mielikuvien taa, ja tutkimaan toiminnan sisältöä rahoituspäätöksiä tehdessään ja arvioidessaan vaikutuksia, joita toiminnan loppumisella olisi.
Riku Savonen
vt. toiminnanjohtaja
