Haapasompa-hanke
Kulttuurikauha ry on aktiivisesti mukana maahanmuuttajien kotoutumisessa Haapavedellä ja lähikunnissa. Syksyllä 2020 käynnistetään Haapasompa pilotti hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida paikallisia ja alueen ulkomaalaisia yhteistoimintaan ja tukea heitä elämän arjessa. Hankkeen ideana on aloittaa Keskustelukurssi toiminta ja sen avulla (matalalla profiililla) tulla tutuksi alueen maahanmuuttajiin, selvittää heidän tarpeensa ja elämän ongelmatilanteensa olla heille henkisenä tukena. Osastolla on paljon maahanmuuttajajäseniä, jotka kaipaavat kommunikointia suomalaisten kanssa. Osasto pitää tärkeänä vastata jäsenten tarpeisiin. Sillä ylläpidetään jäsenten pysyvyyttä ja samalla pyritään jatkuvasti järjestää uutta mielenkiintoista toimintaa, jotta olemassa olevat jäsenet houkuttelisivat uusia mukaan. Ulkomaalaiset jäsenet ovat muuten aktiivisia, ja tätä aktiivisuutta pitää hyödyntää tarjoamalla erilaisia osaston toimintamuotoja. Kurssin sisällön suunnittelevat kurssin vetäjät. Kurssin kokoontumisissa käsitellään eri aiheita, mm. ”Perhe-elämä Suomessa”, ”Tasa-arvo”,” Suomalainen tapakulttuuri ja juhlat”, ”Työelämän avaimia”, ”Digiosaaminen ja asiointi suomalaisilla viranomaisilla”, ”Uskonto”, ”Suomalainen tapakulttuuri”, ”Suomalainen ruoka”,” Luonnosta voimaa”, ”Yrittäjänä Suomessa”, ”Lauletaan suomeksi”, ”Suomalaisen luonteen ominaisuudet”” Harrasta suomalaisen kanssa” ja jne.
Haapasompa-hankkeen tapahtumat
Museovierailu ja Itsenäisyyspäivän historia sekä vietto 4.12.2025 klo 16:30-18:00
Suomalaisten arvot 13.11.2025 klo 16:00-17:30
Aakon maja ’Luonnon antimet’ 18.10.2025 klo 15:00-17:00
Ruskan taika 10.10.25
Suomalainen ruokakulttuuri 4.9.25
Vappujuhlat Majakassa 3.5.25
Tasa-arvo Suomessa 29.3.25
Kalevalanpäivä 28.2.2025
Ystävänpäivä 13.2.25
Lapsiperheiden palvelut Suomessa 23.01.25
Ystävänpäiväjuhlat Majakassa 12.02.2026 klo 17:00-18:30
Suomalainen Joulu 14.12.2025 klo 17:00-19:00
Juhlakalenteri 10.01.2026 klo 14:00-16:30
Suomalaisen työelämän avaimet nro2 22.01.2026 klo 16:30-17:30
Alla olevasta linkistä löytyy vanhalta sivustolta blogikirjoitukset kevääseen 2025 asti. https://suomivenajaseura.fi/vanhaosastot/artikkelit/haapasompa-hanke (salasana: vanha)
Tästä kohtaa alkaa uudelle sivustolle kirjoitettuna blogille jatkoa
Tapahtumat
Ystävänpäiväjuhlat Majakassa 12.02.2026 klo 17:00-18:30
Miten ihana ”Ystävien ilta”- tilaisuus meillä tänään olikaan!
Kulttuurikauha ja sen Haapasompa kerhossa juhlistetaan vuosittain Ystävänpäivää erilaisin ohjelmin. Tällä kertaa oli kutsuttu mukaan myös Chemodan kerhon venäjän kielen opiskelijat. Perinteisesti kokoonnuttiin taas opiston Majakka tilassa, joka on tilava ja viihtyisä tällaisia pikkutapahtumia ajatellen. Joskus tulee hieman ahdasta, mutta tällä kertaa kaikille riitti istumapaikat ja lapsetkin saivat touhuta omassa nurkkauksessaan omia leikkejään.
Tämän illan kohokohtana oli show ”Etsi ystävä”. Kysymysten avulla etsittiin ystäväparia – ja sehän löytyi! Kaksi osallistujaa, joiden vastaukset osuivat upeasti yhteen. Palkinnoksi he saivat lahjakortin pizzeriaan vahvistamaan ystävyyttään.
Uutena ohjelmanumerona meillä oli myös Aikakapseli. Jokainen osallistuja kirjoitti lapulle ennusteen omasta elämästään kolmen vuoden päähän. Kapseli avataan tulevaisuudessa (kolmen vuoden päästä) – jännittävää nähdä, mitä silloin saamme lukea ajatuksista mikä olen tai mikä oli unelmani kolme vuotta aikaisemmin!
Chemodan kielikurssin ’ukot’ olivat Olga opettajansa ohjaamana valmistautunut lukemaan muutaman runon venäjäksi. Ehkäpä huomasimme jonkunlaista edistystä kielen lausumisessa, se jäi arvoitukseksi, ymmärsivätkö itse lukemaansa.
Ilta päättyi askartelun merkeissä: jokainen teki rannekorun ystävälleen.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti järjestäjille, juontajille, runojen lausujille ja kaikille, jotka loivat illasta niin tunnelmallisen ja iloisen.
Hyvää Ystävänpäivää!
Suomalaisen työelämän avaimet nro 2 22.01.2026 klo 16:30-17:30
Haapasompa järjesti samaan aiheeseen liittyvän kerhoillan aikaisemmin, jolle tämän illan aihe oli jatkoa, eli osa kaksi. Kaupungilta oli mukana vieraana Annmari Selkäinaho, joka toimii mm. työllisyyskoordinaattorina. Dianan kanssa he kertoivat suomalaisesta työkulttuurista silloin, jos on työttömänä, miten toimia. Lisäksi käytiin läpi kertaalleen erilaiset yrittäjä muodot.
Alueellamme ei ole enää TE-toimistoa, asioita hoitaa Raahen työllisyysalue. Työttömyyteen löytyy kriteereitä, kuten esimerkiksi, se että on ollut aikaisemmin töissä ja syystä tai toisesta joutunut työttömäksi. Tässä tapauksessa pitää olla vaikkapa työllisyyskoordinaattoriin yhteydessä, joka auttaa asioissa eteenpäin.
Miten sitten toimitaan?
1 Pitää rekisteröityä ennen ensimmäistä työttömyyspäivää
2 Ansiosidonnainen peruspäiväraha (liiton jäsen)
3 Kelan päiväraha
4 Työmarkkinatuki
Yllä olevat ovat mahdolliset työttömyyspäivärahat, jotka ovat nykyään sidottuja työttömyyden kestoon, eli kauanko on ollut työttömänä ja sitä mukaa putoaa eri kategorioihin.
Mitä palveluja on saatavissa?
Nämä jakaantuvat palveluihin ja koulutuksiin, eli palveluihin kuuluvat:
- Yksilölliset ohjauskeskustelut
- Apua rekisteröintiin ja CV:n laatimiseen
- Työllisyyssuunnitelman laatimiseen
Koulutukseen kuuluu
- Työnantajalle myönnettävät palkkaamistuet
- Kuntouttavan työtoiminnan ohjelmat
Lisäksi: Työkokeilu, palkkatuki, kuntouttaminen, työtoiminnan ohjelmat
Mikäli etuudet eivät henkilön perusmenoja elämiseen, voi hakea tukea Kelalta tai sosiaalipalvelusta. Tuki tässä tapauksessa kattaa periaatteessa asumisen ja ravinnon saannin.
Tärkeätä:
- Hakemus tehdään kuukausittain
- Kaikki tulot ja menot huomioidaan
- Tuki voidaan yhdistää muihin etuuksiin, kuten asumistukeen ja työttömyystukeen. Mikäli on saanut tukea väärin perustein, Kela tutkii asiaa jälkikäteen, ja ylimääräisen tuen joutuu maksamaan takaisin siis palauttamaan.
Yrittäjätoiminnan vaiheet.
1 Liiketoiminta suunnitelma
2 Rekisteröinti ja Y-tunnus
3 Taloussuunnittelu ja raportointi
Yritysmuodot.
- Toiminimi
- Avoin yhtiö
- Osakeyhtiö
- Osuuskunta
Valinta yritysmallista riippuu paljolti perustajien määrästä ja vastuista. *joidenkin toimintojen tai työalojen suhteen on oltava siihen edellytettävät luvat. Esimerkkinä ei voi perustaa lääkärin vastaanottoa, ellei ole lääkärin pätevyyttä.
Suomalainen juhlakalenteri 10.01.2026 klo 14:00-16:30
Olemme usean vuoden ajan käyneet läpi suomalaisia juhlapäiviä, niiden viettotapoja sekä niihin liittyviä ruokia. Nyt hieman muutettiin otsikkoa: Suomen juhlat tutuksi, mutta sisältö oli saman suuntaista, vaikkakin päivitettynä ja tarkennettuna versiona. Teorian lopuksi pidettiin taas tietovisa ja aiheeseen liittyvää keskustelua, joka on aina mielenkiintoista. Luonnollisesti, kuten aina, oli myös tarjoilut kohdillaan: teetä, pasteijoita ja muita herkkuja. Tällä kerralla myös lopuksi vietettiin aikaa yhdessä pelien parissa. Osallistujia oli poikkeuksellisesti nyt vuoden ensimmäisessä Haapasompa kerhossa 18 henkilöä.
Otsikkotason yhteenveto, mitä juhlia käytiin läpi:
- Uusivuosi
- Loppiainen
- Runebergin päivä
- Ystävänpäivä
- Laskiainen ja paasto
- Kansainvälinen naistenpäivä
- Minna Canthin päivä
- Pääsiäinen
- Vappu
- Äitienpäivä
- Juhannus
- Halloween
- Pyhäinpäivä
- Isänpäivä
- Suomen itsenäisyyspäivä
- Joulu
- Ristiäiset
- Rippikoulu
Suomalainen Joulu 14.12.2025 klo 17:00-19:00
Tämä Haapasompan kokoontuminen pidettiin yhdessä Kansainvälisen kerhon kanssa seurakunnan kerhohuoneessa ja kirkossa. Yhteistyötä on jatkettu jo monen monta vuotta. Kulttuurikauha on kouluttanut ja opastanut maahanmuuttajia suomalaisten juhlien ja erilaisten pyhien tavoista ja perinteistä. Asioita kerrataan aina vuosikalenterin tai vuosikellon mukaisesti, nyt oli vuorossa joulu, kun ollaan jo kolmannen adventin tunnelmissa.
Kerhossa kahvitellaan ja usein myös askarrellaan, tosin nyt oli vain muutama lapsi läsnä, joten askartelu jäi toiseen kertaan. Kahvia, teetä ja joulutorttuja nautittiin esityksen ohessa. Jokaisella oli mahdollisuus kertoa omista perinteistään joulun ajan valmisteluista, odotuksista ja miten kukin viettää niin joulun odotusta, kun varsinaista jouluattoa ja joulua. Osallistujat kuuluvat eri uskontokuntiin, joten joulun vietto ei osu ihan samalle päivälle kaikille. Mitä taas tulee suomalaisiin tapoihin, kuusen hausta lähtien, saattaa kuulostaa jollekin jopa eksoottiselta. Kovin kiinnostuneita oltiin siitä, miten ennen vanhaan tehtiin; varttuneemman väen lapsuuden aikaisista tavoista. Koska joulukuusi tuodaan sisälle, koska ja mistä se haetaan, onko aina luonnon kuusi vai tekokuusi kyseessä? Mistä koko perinne on saanut alkunsa? Siinä muutamia kysymyksiä.
Näihin kaikkiin, ja moniin muihin kysymyksiin saatiin vastaus ja myös siihen minkälaisia joulupöydän ruokavalio näyttä kenelläkin, nyt ja aikaisemmin. Kysymyksille ei kuitenkaan jäänyt kovin paljon aikaa, sillä olikin jo kiiruhdettava kirkon puolelle, missä perinteinen joulunajan joululauluja laulettiin. Tämä on todella suosittu tapahtuma, ja kirkko olikin viimeistä paikkaa myöten täynnä, joten myöhässä tulleilla meillä oli täysi työ löytää istumapaikka. Onneksi väliseinä seurakuntasaliin oli avattu, joten viimeiset mahtuivat vielä sieltä kautta olla mukana laulamassa kauniita joululuja, joka monelle on se varsinaisen joulun odotuksen avaushetki.
Mielenkiintoinen kerhotapahtuma, kuin myös joululaulujen laulamiseen osallistuminen, pienten lasten viuluorkesterin, pianon ja urkujen säestämänä.
Museovierailu sekä Itsenäisyyspäivän historia ja vietto 4.12.2025 klo 16:30-18:00
Haapasompa kerhon aihe oli harmaana joulukuun alkupäivänä kaksi osainen. Kerho pidettiin Myyrilä talossa, joka toimi alkujaan kunnanlääkärin vastaanottona ja myös asuntona. Taloa on myöhemmin muutettu hieman sisääntulojen suhteen ja muutenkin, eli varsinaiset vastaanottotilat toimivat nykyään kahviona. Yhdistykset voivat pitää kahvitarjoilua tiloissa sovittuina päivinä. Loppuosa, eli tohtori Virangon asunto, toimii nyt museona alakerrassa kokonaan ja osin myös yläkerrassa. Yläkerrassa on myös muutama kokoustila, jossa tällä kertaa toinen osiomme päivän aiheista pidettiin. Tarjottavan oli jouluisesti glögiä pipareita ja pieniä marenkisia joulutonttuja. Kerrottiin Itsenäisyyden neuvotteluiden ja Itsenäisyyspäivän vieton historiasta pintapuolisesti, sillä aikamme kerholle on aina rajattu Jokihelmen opiston opetusaikataulun mukaisesti.
Museo on aina vain yhtä kiehtova, sillä siellä on säilynyt paikkakunnan omaa historiaa, kuten muutamia esineitä alueen kuuluisasta likööri- ja marjaviini tehtaan jäämistöä. Erilaisia rahoja niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajoilta sekä tietenkin Haapavetisen suksien valmistuksesta eri mallisia suksia. Haapaveden urheilumenestystä hiihdossa ei pidä unohtaa ja siitä on usean, jopa olympia voittajien kuvia ja historian kirjoituksia seinillä. Onneksi meillä on osaava opas ihan omasta jäsenistöstämme ja Teuvoa pidetäänkin ihan kävelevänä tietosanakirjana, jolla on vähän joka alalta valtava tietämys ja se kattaa onneksemme myös koko Haapaveden historia ja näin myös museon esineistön, henkilöiden rakennuksen vaiheet itsessään sekä koko kokonaisuuden.
Suomalaisille itsenäisyys ja Itsenäisyyspäivän vietto on vakavamielinen ja voisi sanoa jopa pyhä asia. Itsenäisyyden julistus ja sen vaiheet olivat sangen monivivahteiset ja siinä vilisee valtavasti päivämääri ja vuosilukuja, joten vaikka niistä kerrottiin, ne on jälkikäteen käytävä jostakin lukemassa, sillä eihän se ole sellainen mikä kenellekään voi kerralla jäädä mieleen, vaikka asia kiinnostaisi.
Suomessa Itsenäisyyspäivän vietto pitää sisällään paljon traditioita, jotka ehkä painottuvat paljon Helsinkiin, mutta luonnollisesti vietetään ympäri maata ihan yhtä lailla. Liputuspäivän aikataulu, Jumalan palvelukset, sankarihaudoilla käymiset, kunniamerkkien jako sekä ylennykset, ylioppilaiden soihtukulkueet, puolustusvoimien valtakunnallinen paraati, kynttilöiden polttaminen, presidentinlinnan vastaanotto sekä varattomien itsenäisyyspäivän lounas ja vaateavun jako Veikko Hurstin perinteenä sekä vielä vuosittain esitettävä filmi Tuntematon sotilas.
Näistä kaikista käytiin keskustelua ja yhtenä huomiona, joka kuultiin jonkun aikanaan kysyneen: mitä järkeä on katsoa kaksi tuntia televisiosta, kun ihmiset käyvät kättelemässä? Siihen löytyy selkeä vastaus: siksi, että siellä voi olla joku tuttu, jota sitten on valtavan hyvä syy kadehtia. Tätä aihetta on käsitelty useampaan otteeseen, mutta viimeksi tässä muodossa 2.12.2021. Aihe on aina yhtä kiinnostava, kuunnellaan hiiren hiljaa ja kysymyksiä olisi vaikka, kuinka, mutta aina aikaa on liian vähän, tosin kysyä voi muulloinkin kuin itse kerhon tapahtumassa, jos ja kun asia kiinnostaa.
Suomalaisten arvot 13.11.2025 klo 16:00-17:30
Pitkästä aikaa kokoonnuttiin Jokihelmen opiston tiloissa ihan luokkahuoneessa. Ensin juotiin kuitenkin kahvit perinteisessä Majakka tilassa opiston viihtyisässä aulatilassa. Meihin liittyi mukaan nyt uusia maahanmuuttajia, joten osin oli myös käännettävä tekstit englanniksi. Tämä sujui hienosti toisten oppilaiden suosiollisella avustuksella, ja kaikki saivat varmaankin saman tiedon ymmärtämällään kielellä. Haapasompa on aina toiminut kaksikielisenä, eli sekä suomeksi, että venäjäksi. Kävimme aluksi läpi tutustumiskierroksen, jossa jokainen kertoi, kuinka kauan on asunut suomessa. Lyhin aika oli vain kolme kuukautta, joten kielitaito ei voikaan olla vielä kummoinen, mikäli ei ole pohjaa jo ennen suomeen tuloa. Pisimpään olleet olivat asuneet kolmen vuoden molemmin puolin.
Suomalaisten arvot ovat säilyneet melko hyvin vuosikymmenten ajan, mutta jos katsotaan kauas taaksepäin ne ovat kyllä osin muuttuneet. Keskustelun yhteydessä todettiin, että aikaisemmin tärkeänä pidetty oppi ns. isältä pojalle on tavallaan kadonnut muutemana sukupolven vapaan kasvatuksen myötä. Osa suomalaisuutta on kuitenkin mitä ilmeisimmin geeneissä, eikä sitä tarvitse erikseen opettaa. On tässäkin asiassa huomioitava, että tällainen arvo asia on yleissilmäys, joka todellakaan ei enää koske ihan kaikkia. Hyvä kysymys esitettiin: ’koskeeko tämä vain vanhempia henkilöitä?’ Se herättää miettimään, onko todella niin, että muualta tulleet näkevät näin selvästi eron tapakulttuurin ja jopa arvojen muuttumisen eri ikäpolvien kesken. Sääli sinänsä, jos näin on, sillä suomalaisilla on perinteisiä arvoja, jotka ovat todella kunnioitettavia ja maailmalla arvostettuja. Luetellaan tässä muutamia arvoja:
- Rehellisyys
- kuvaus: Suomalaiset arvostavat totuudenmukaisuutta ja luotettavuutta
- esimerkki: Ihmiset pitävät lupauksensa ja kertovat asiat suoraan
- Oikeudenmukisuus ja tasa-arvo
- kuvaus: Kaikille kuuluu samat mahdollisuudet sukupuolesta, asemasta tai taustasta riippumatta
- esimerkki: Pidetään tärkeänä, että lait ja säännöt kohtelevat kaikkia samalla tavalla.
- Luottamus
- kuvaus: Korkea luottamus viranomaisiin, instituutioihin ja toisiin ihmisiin.
- esimerkki: Koulumatkalle voi lapset laittaa turvallisesti kulkemaan ihan yksin.
- Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys
- kuvaus: Jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään ja olla oma itsensä
- esimerkki: Vapaus valita oma ammatti, elämäntapa ja mielipide
- Työn arvostus ja ahkeruus
- kuvaus: Työtä pidetään velvollisuutena ja kunniallisuuden mittana
- esimerkki: Työ tehdään huolellisesti, vaikka kukaan ei valvoisi
- Luonto ja ympäristö
- kuvaus: Luonto on osa suomalaista identiteettiä ja hyvinvointia
- esimerkki: Retkeily, mökkeily ja kierrätys ovat yleisiä tapoja olla luonnon kanssa sopusoinnussa. Jokamiehen oikeus salli kaikkien kulkea vapaasti metsissä keräämässä marjoja ja sieniä.
- Sisu
- kuvaus: Peräänantamattomuus ja kyky selvitä vaikeuksista
- esimerkki: Ei luovuteta vastoinkäymisestä – yritetään vielä kerran
- Turvallisuus ja vakaus
- kuvaus: Arvostetaan järjestystä, rauhaa ja ennustettavuutta
- esimerkki: Halutaan, että yhteiskunta toimii luotettavasti ja elämä on turvattua
- Vaivattomuus ja käytännöllisyys
- kuvaus: Pidetään yksinkertaisista, toimivista ratkaisuista ilman turhaa hienostelua
- esimerkki: Asiat tehdään järkevästi ja tehokkaasti, ei näyttävästi
- Yhteisöllisyys ja solidaarisuus
- kuvaus: Vaikka yksilöllisyys on tärkeää, auttaminen ja yhteistyö ovat arvossa.
- esimerkki: Talkoot, vapaaehtoistyö ja naapuriapu ovat yleisiä
- Vaatimattomuus
- kuvaus: Ei haluta olla kovin paljon esillä, eikä nostaa itseä tai jotakin omistusta kovin kummalliseksi
- esimerkki: Ei kerskailla, vaikka uusilla vaatteilla, vaan sanotaan eihän tämä, tämähän on vanha, vaikka olisi juuri ostettu. Tai sanonta eihän minua varten nyt tarvitse kahvia keittää.
Näitä asioita käytiin läpi ja pidettiin vielä lyhyt arvuuttelu kolmen väittämän kesken, mikä on tai ei kuulu suomalaisten arvoihin. Hyvin olivat joko jääneet mieleen tai tiedettiin ennestään. Kaikkea ei tähän saatu luonnollisesti mukaan, mutta sen ajan puitteissa, joka oli käytettävissä, oli asia tiivistetty aika hyväksi.
Aakon maja ’Luonnon antimet’ 18.10.2025 klo 15:00-17:00
Tälle retkelle oli liitetty myös mukaan toinen aihe, joka oli liikunnallinen. Se oli Sompa-hankkeen, sateen vuoksi pois jäänyt, liikunnallinen perhetapahtuma, joka oli tarkoitus muutama viikko sitten pitää. Tällä tavalla liitettiin se nyt mukaan meidän ’Haapasompa’-retkeen samaan kohteeseen.
Kaikille Aakon majan sijainti ei ollut tuttu, eikä kaikilla ollut kuljetusta, sovittiin tapaaminen opiston pihalle, mistä sitten yhdessä lähdettiin eteenpäin.
Järjestäjät toki olivat lähteneet etukäteen paikan päälle järjestämään leikki tai kilpailupaikat valmiiksi, mutta myös sytyttämään tulet nuotioon ja koristelemaan puitteet tilaisuuteen. Rekvisiittaa oli tuotu paljon paikalle ja sangen karusta laavun pöydät ja penkit saatiin kauniisti koristeltua. Diana oli valmistanut hirvenlihakeittoa jo valmiiksi kotona, sillä tulella tekeminen laavulla olisi kestänyt liian kauan ja vienyt aikaa varsinaisen tapahtuman aiheesta.
Kaikkien tultua paikalle aloitettiin jumppa hetkellä, tai vaikkapa lämmittelyllä kisaa varten. Kisat olivat perheiden väliset, joten joukkueet olivat luonnollisella tavalla jo valmiita. Nyt kilpailtiin kolmessa eri pisteissä. No1 Kenguru, Kolme jalkaa, Vanne ympyrässä. Nro2 Lusikka ja pallo, Käyden veto, Nro3 Koripallo, Tanssi lehden kanssa, sato. Kilpailut kestivät pidempään kuin alkujaan oli tarkoitus, joten jouduimme jättämään seuraavalle kerralle tietokilpailun suomessa esiintyvistä eläimistä.
Ilma hieman viileni iltapäivän siirtyessä lähemmäs iltaa, joten kyllä lämmin keitto ja lapsille varatut makkarat maistuivat viimeistä pisaraa myöten. Kaikille riitti jotakin, vaikka ennakkoilmoittautumiset olivat monelta unohtunut ja nyt paikalle oli tullut 24 lapsen lisäksi heidän vanhempansa. Tämä olikin hieman haastavaa, että kaikille riitti tarjottavaa, joka oli suunniteltu ilmoittautuneiden mukaisesti. Palkintoja jaettiin ihan mitalein ja jopa kauniilla tauluilla. Kaikille lapsille kuitenkin jaettiin suklaalevyt palkintona osallistumisesta
Ruskan taika 10.10.2025
Vuosi on vierähtänyt ja syksy on auttamattomasti jättänyt kesän taakseen. Puut ovat värjäytyneet kauniiseen ruskan väriloisteeseen, vuoden sadot ovat korjattu ja maamiehet kyntävät peltojaan. Linnut ovat osin jo muuttaneet tai tekee paraikaa muuttoaan talvehtimispaikoilleen. On myös Suomalaisen kirjallisuuden Aleksis Kiven päivä. Olemme siis perinteisesti jo kuudetta vuotta peräkkäin kokoontuneet Haapaveden kirjaston tiloihin viettämään omaa kirjallisuuden päivän juhlaamme.
Juhlan otsikko on luonteva ’Ruskan taika’, sillä se jos mikä on todella taianomaista. Maaruska ei niinkään meillä täällä Haapavedellä ole kuten lapissa kovin näyttävä, mutta puiden lehdet ovat kirkkaan keltaisia, oransseja punaisia ja kakkia sävyjä tältä väliltä. Lehtipuut vain korostuvat entisestään kauniin vihreiden havupuiden joukossa.
Juhlaamme on saapunut runsaasti väkeä, niin maahanmuuttajia kuin muutama kantasuomalainenkin, mutta lapsia sen sijaan on paljon. Tarjolla on taas herkullista kakkua, teetä ja kahvia. Lapsia on muistettu tietenkin mehulla ja karkeilla. Tänä vuonna olimme järjestäneet valokuvakilpailun, jossa aiheena oli ’Kirjat elämässäni’. Valokuvia oli saatu kilpailuun kymmenkunta, joista sitten kaikki saivat äänestää lapset myös. Eräs pikku tyttö oli melko hauska ja kuiskasi ohi mennessäni: paras on numero seitsemän; lieköhän ollut oma lehmä ojassa. Valokuvakisan voittaja palkittiin hienolla julistetaululla ja herkkurasialla.
Ohjelmaa oli runsaasti, saatiin kuulla haitarin soittoa ja laulua, runoja suomeksi ja itsekirjoittama runo venäjäksi. Yllätys oli se, että suomalaiset runot olivat Eino Leinon käsialaa ja kummatkin runot käsittelivät syksyä. Aleksis Kiven elämänkertaa käytiin läpi melko pintapuolisesti, sillä olemme useampana vuotena hänestä pitäneet hieman syvällisempääkin opastusta. Aleksis, joka syntymänimeltään oli Alexis Stenvall, muistettiin aika hyvin, ja hänen lyhyeksi jääneen, jopa surullisen elämänkaaren vaiheita kauhisteltiin. Aikaisemmin maininta hänen asumisestaan mamselli Charlotta Lönnqvistin luona, joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi, oli huvittavaa tuon mamselli sanan vuoksi, joka ehkä kuulostaa nykyään hassulta. Kirjailija Pentti Haanpäästä oli lyhyt esitelmä. Hän oli kotoisin Haapaveden lähistöltä Leskelästä, joten häntä pidetään täällä hieman niin kuin omina poikina.
Vielä oli luvassa kaksi erillistä tietokilpailua, joista toisen olivat tehneet lapset hauskasti videoiden kysymykset ja toinen kilpailu, joka oli aiheeltaan kirjallisuuteen liittyvä päivän teeman mukaisesti. Lopuksi sai vielä kirjoittaa taio valita itselleen muistoksi kortin, johon oli kirjoitettu runo.
Paljon mahtui taas lyhyen juhlamme antiin ja kaikki näyttivät viihtyvän juhlissa.
Suomalainen ruokakulttuuri 04.09.2025 klo 16-17:15
Ensimmäinen syksyn Haapasompa kerho pidettiin ihan luokkahuoneessa Jokihelmen opistolla, että saatiin pienimuotoinen esitys Suomalaisista ruoista näytettyä myös kuvina.
Suomalaisen ruoan päivään tämä sopi hyvin, vaikka aikaisempina vuosina olemme usein pitäneet ruokapajaa kyseisen päivän kunniaksi. Lauantaina on Haapavedellä Taiteiden Yö tapahtuma, johon osallistumme myös pienellä ruokapajalla, joten päivät olivat liian lähellä toisiaan, kahden saman muotoisen tapahtuman järjestämiseksi.
Meillä oli mukana kourallinen kiinnostuneita jäseniä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kuuntelemasta suomalaisen ruoan kulttuurista. Painopiste oli typistetty pääosin juhlaruokiin, eri pyhien ja muiden juhlapäivien kunniaksi. Koko laaja ruokakulttuuri olisi ollut liian pitkä rajoitetun ajan puitteeseen. Yllättävän hyvin tiedettiin perinteisen hernekeiton, laatikoiden, kinkun ja varsinkin lohikeiton herkullisista aterioista, mutta mämmi ja mustamakkara herättivät pitkän keskustelun. Lohikeitto osoittautui lähes kaikkien suosikiksi. Lapsiakin oli mukana ja heilläkin oli mielipiteensä suomalaisesta ruoasta.
Painotettiin sitä, että Suomi on pitkä maa ja jos vertailun vuoksi suomen kartta siirrettäisiin, vaikkapa keski-Euroopan päälle, se kattaa valtavan monta maata. Tällä vertailulla on helpompi ymmärtää miten erilaisia ruokatottumuksia voi olla eri puolella maatamme. Kalakukko on esimerkkinä vain Savossa Kuopion ympäristössä, ahvenanmaalainen pannukakku taas on sen alueen herkkuja. Kulttuurikauha on pitänyt niin paljon erilaisia ruokapajoja ja siihen liittyviä ruoka tapahtumia, että helposti juttu menee siihen, miten mikäkin on valmistettu. Nyt pyrittiin välttämään tätä, mutta mustamakkara, jota jonkin laista versiota tehdään myös Ukrainasta, koska se herätti ’yäk’ tunteita, Suomalainen, tai oikeastaan tamperelainen mustamakkara, kylmän maidon ja puolukkasurvoksen kanssa on kuitenkin erittäin herkullista, joten siitä hieman keskusteltiin mitä raaka-aineita makkara pitää sisällään.
Meillä oli taas aivan mukava tapahtuma ja saatiin maistaa karjalanpiirakkaa ja pullaa kahvin kera.
Vappujuhlat majakassa 3.05.2025 14:00-16:30
Olipa meillä kerrassaan hauskat ja lämminhenkiset vappukarkelot. Vaikka varsinainen vappu oli jo vietetty, haluttiin pitää kerholaisille kuitenkin omat karnevaali pippalot. Asut olivat tällä kertaa pyydetty vähintään peruukin tai hatun muodossa, ja liki kaikki olivat heittäytyneet mukaan innolla. Tässä oli lähtökohtana suomalaisien kulttuurin jakaminen ja siinä onnistuttiin mainiosti. Illassa oli naurua, leikkejä, herkkuja, tanssia, lauluja ja mukavaa hulluttelua. Niin lapset kuin aikuiset nauttivat silminnähden tapahtumasta.
Aluksi hieman kerrottiin vappujuhlinnan perinteistä ja tarkoituksesta. Laulettiin jopa ’rullaati-rullaati’ vappulaulu yhdessä. Perinne, joka on alkujaan työväen, ylioppilaiden ja kesänalun juhlaa käytiin läpi, myös miksi käytetään valkoista ylioppilaslakkia, mistä se on saanut alkunsa sekä hieman siman historiasta. Lapsille oli oma nurkkaus, jossa askartelivat ja saivat kuvatatuointeja käteensä.
Leikkimielinen peli, jossa annettiin venäjänkielinen sana, joka piti pantomiimina esittää ja muut arvasivat mistä on kyse. Koko porukka oli jaettu pieniin ryhmiin ja tietenkin voittajaryhmä palkittiin mitalein. Laulua ja lopuksi yhteistanssia kruunasi koko tapahtuman. Ei pidä unohtaa kuitenkaan herkkupöytää, johon oli kerätty erilaisia pientä herkullista naposteltavaa siman ja munkkien lisäksi. Kyllä oli kerrassaan mukava ja yhdistävä tapahtuma, josta otettiin oikein Tik-Tok video, mutta tähän sitä en saa liitettyä mukaan, joten käykäähän katsomassa Kulttuurikauhan FB ja Instagram tilejä, jos tapahtuman tunnelma sieltä olisi löydettävissä.
Tasa-arvo Suomessa 29.03.2025 14:00-15:45
Suomessa olemme tottuneet siihen, että tasa-arvoisuus on itsensä selvyys. Varmaan se nykymaailman nuorten silmissä niin onkin, mutta niin ei ole aina ollut eikä todellakaan ole kaikissa maissa. Pohjoismaiden ja siten myös suomessa ihmisten on helppo ja hyvä elää juuri tämän – ei ollenkaan vähäpätöisen – asian takia.
Tällä kertaa hieman pienemmän, mutta sitäkin keskustelevamman, porukan kanssa kävimme aihepiiriä läpi. On olemassa oikeuksia, mutta on myös muistettava, että velvollisuudet tahtovat vääjäämättä kulkea tässä käsi kädessä oikeuksien kanssa. Tätä voisi ihan verrata vaikkapa valtaan ja vastuuseen.
Kaikki lähtee liikkeelle suomen peruslaista, joka on pohjana kaikelle ja sen yli ei voi kirjoittaa lakeja, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain kanssa. Tähän liittyy siis myös perusoikeudet, jotka ovat liki samanlaiset kantaväestölle ja suomessa asuville ulkomaalaisille, muutama poikkeusta lukuun ottamatta. Nämä poikkeukset liittyvät äänioikeuteen ja työntekoon, johon ulkomaalaiset tarvitsevat työluvan.
Lait ovat samanlaiset kaikille ihmisille, Se on sama miehille, naisille, rikkaille ja köyhille. Lait ovat tietenkin tehty noudatettaviksi, mutta kuten kaikissa paikoissa, myös suomessa on ihmisiä, jotka viis veisaavat laeista, saati mikä on oikein mikä väärin.
Suomessa on turvallista asua, poliisiin voi luottaa, eikä tarvitse pelätä omaisuutensa vuoksi. Tosin elämä on muuttunut, enää ei kaikkiin voi luottaa niin paljon, että laitettaisiin vain luuta nojaamaan oveen, kun ei olla kotosalla. Mielipiteitään voi vapaasti ilmaista, kokouksia voi järjestää, uskontokin on jokaisen oma asia. Joko uskoa tai olla uskomatta, siihen ei kenelläkään ole oikeutta puuttua. Voi muuttaa asuinpaikkaa, ja asua missä päin parhaaksi näkee ja missä viihtyy. Kotirauha on tärkeä asia, eikä sitä saa häiritä, saati lukea toisten posteja, filmata ketään salaa tai vaikkapa kuunnella toisten puheluita.
Jokaisella ihmisellä on oikeus opiskella ilmaiseksi peruskoulussa. Koulussa tarjotaan lisäksi ravitseva hyvä lounas kaikille ilmaiseksi. Myös terveyspalvelut ovat oikeus, ja siitä on valtion huolehdittava, että se toteutuu säädösten mukaisesti. Kaikilla on siis oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ja todella tärkeänä pidetään sitä, että lapsista on aina huolehdittava. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä on äänestysoikeus, kunhan on asunut suomessa kahden vuoden ajan.
Käytiin myös perinteisesti läpi, lähellä olleen naistenpäivän kunniaksi aihetta Minna Canth. Syntyjään Tampereella 1844 jolloin saanut nimekseen Ulrika Wilhelmiina Johnson. Kirjailijana hän kuului suomalaisen realismin uranuurtajiin, kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomen kielen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Canth oli, aikansa Suomessa, merkittävä mielipidevaikuttaja ja eurooppalaisen aatteiden välittäjä. Käytiin läpi Minna Canthin elämänkertaa ja lopuksi vielä siteerattiin hänen Lucia Hagmanille 26.4.1884 kirjoittaman kirjeen iskulausettaan:
”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä ”.
Kalevalan päivän pieni juhla 28.02.2025 17:00-19:15
Tänä vuonna taas perinteisesti järjestettiin Kalevalanpäivän kunniaksi pienet juhlat. Nyt ihan oikeana päivänäkin. Tarjolla oli ’Karjalan neidon’ leipomia karjalanpiirakoita munavoin kanssa. Kahvia ja teetä sekä mehua niiden kanssa.
Aluksi Diana piti esitelmän Kalevalasta ja sen merkityksestä Suomelle. Monelle Kalevala on tuttu, sillä Venäjällä, Karjalan Tasavallassa luetaan Kalevalaa alakoulussa. Luonnollisesti Elias Lönnrotin Vienan karjalasta keräämien laulujen ja runojen pohjalta tehty eepos, joka valmistui 1835, on se meidän näkemyksemme mukaan se ainoa ja oikea versio. Vietimme yhdessä kulttuuria ja juuria kunnioittavan illan, jossa perinteet ja suomalaiset arvot nousivat erityiseen asemaan. Kalevala, joka tunnetaan kansalliseepoksena ei ole vain sitä, vaan se kertoo sankaruudesta, luonnon voimista ja kansanperinteestä ja muistuttaa meitä kuinka tärkeätä on vaalia omaa kulttuuria. Ulkomaalaisille aukeni, tämän pohjalta, kuinka valtavan tärkeä merkitys Kalevalalla on suomalaisille ihmisille.
Tämän jälkeen saatiin kuulla Vovan laulua, kitaransoiton sävellyksellä, karjalan kielellä. Hanurin soittoa saatiin kuulla Artemilta muutama laulu, josta toinen oli moldovalainen kansanlaulu. Illan pääaiheena oli kuitenkin tietokilpailu. Tänä vuonna kilpailu pidettiin vaihteeksi venäjän kielellä, koska viime vuonna se oli suomeksi. Jännittävä kilpailu oli viisi osainen. Porukka jaettiin taas joukkueiksi, joille kukin antoi oman nimen. Kaikkiaan muodosti neljä joukkuetta. Jännittävän tietovisan voitti ihan rimaa hipoen meidän venäjän kielen opiskeluporukka oman Olga opettajan kanssa. Nimeksi annettiin tietenkin kurssimme nimi: Чемодан.
Lopuksi vielä Rolle lausui Kalevalasta yhden runon pätkän kolme neljättä runokokoelmasta, jossa mainitaan mm. ’Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren.’ Tästä lauseesta, kun on jäänyt voimaan kansan sanonta, niin kuin monesta muustakin Kalevalan runosta. Vielä ennen kuin tilaisuus päättyi, Diana lauloi kouluaikanaan oppimansa karjalaisen laulun karjalan kielellä.
Ohjelma oli kyllä tosi mieluinen kaikille, ja Annan laatima tietokilpailu oli lopun kaikki melko haastava, vaikka sanoikin sitä helpoksi.
Ystävänpäivä 13.2.2025 klo 17:00-19:00
Ystävänpäivän aattoa juhlittiin yhdessä Jokihelmen opiston Majakka tiloissa. Tällä kertaa meitä oli paikalla valtava määrä, niin aikuisia kuin lapsiakin. Diana toimi tilaisuuden juontajana. Saimme kuulla aluksi hanurinsoittoesityksen, sitten laulua Ukrainaksi ja Suomeksi. Runoja lausuivat suomen kielen opiskelijat suomeksi sekä myös venäjän kielen Chemodan kielikurssiopiskelijat venäjäksi. Lastenparkki lapset esittivät runoja ja yksi pienistä tytöistä esitti hienon tanssiesityksen. Yhteislauluna laulettiin suomeksi ja venäjäksi. Luettiin ystävänpäivään liittyviä mietelauseita, ja kerrottiin mikä kenenkin mielestä kenellekin tarkoittaa ystävä. Välissä juotiin kahvia herkullisen ukrainalaisen leivonnaisen kera.
Lapset siirtyivät ohjaansa kanssa askartelemaan ja aikuiset alkoivat pelaamaan Bingoa, jossa myös palkittiin useampia voitokkaita osallistujia. Todella paljon mukavaa tekemistä, runsasta ohjelmaa sisältävä keväinen tapahtuma, jossa ystävyys oli pääroolissa. Voisi sanoa: todella tiivis tunnelma, sillä istuimiakaan ei riittänyt tällä kertaa kaikille. Hieno tapahtuma, kaikilla näytti olevan todella hyvä olla.
Lapsiperheiden palvelut Suomessa 23.01.2025
Nyt kokoonnuttiin perheeseen liittyvän aiheen toiseen osioon. Edellinen ’Suomalainen perhe’ on niin laaja, että lapsi osuus ei ehtinyt mukaan ensimmäiseen osaan. Meillä on Jokihelmen opiston kanssa yhteistyössä rajattu koulutus puoleentoista tuntiin kerta, joka tosin usein ylittyy, mutta tämä tärkeä lapsia koskeva osuus on niin laaja, että päätettiin jakaa nämä aiheet kahteen tapaamiseen.
Käytiin läpi 24 kohtainen opastuksemme sekä suomen- että venäjän kielellä. Esimerkkeinä aihepiireistä: Vanhempien velvollisuudet, lapsen saaminen, vanhempain vapaat, varhaiskasvatus, tukea perheille ongelmatilanteista jne.
Aiheet ovat sangen teoreettisia, mutta ne herättivät yllättävän paljon keskustelua ja kiinnostusta. Osa alueista olivat sellaisia, mitkä on ihan vasta otettu käyttöön esimerkiksi Ukrainassa mitkä Suomessa ovat olleet käytössä jo vuodesta 1949. Vaikkapa äitiyspakkaus ja vaihtoehtona sen vaihtaminen rahaan. Todettiin kuitenkin pakkauksen olevan monta kertaa arvokkaampi kuin se raha mihin se voidaan vaihtaa, joten perheisiin, johon syntyy ensimmäisiä lapsia, pakkaus on todella kannattava valinta.
Lasten kasvatukseen sisältyvä vanhan mallin kuri ja kurittaminen on nykyään suomessa laissa kiellettyä. Jopa tukistaminen tai minkään muotoinen fyysinen alistaminen kuuluu tähän säädökseen. Varsinkin isovanhemmille nämä uudet lakisäädökset voivat tuntua sangen erikoisilta, sillä aikanaan lasten kasvatus perustui aivan toisiin näkemyksiin. Uudet tuulet puhaltavat kaikissa asioissa ja näkemyserot voivat luonnollisesti olla suuretkin sukupolvien välillä. Laki on kuitenkin laki, ja mikäli sitä rikotaan, voi joutua edesvastuuseen, kuten mistä hyvänsä lainvastaisesta toiminnasta.
Keskustelu oli todellakin hyvä henkistä ja jäi sellainen kuva, että asia oli läsnäolijoille tosi tärkeä ja mielenkiintoinen.
