Upea, lämmin kevätpäivä oli vastassa, kun seuran Pohjois-Suomen jäsenet kohtasivat vuosittaisessa aluetapaamisessa Rovaniemellä la 23.5.2026. Edellisten vuosien tapaamiset oli järjestetty Kajaanissa, Kempeleessä, Kemissä ja Haapavedellä. Mukana oli 40 osallistujaa kymmenestä osastosta.
Ohjelma alkoi lounaan jälkeen seminaarilla, jossa kuultiin eri alojen esimerkkejä Lapin alueelta. Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Antti Mulari kertoi, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on vaikuttanut Itä-Lapin kuntiin. Aiemmin kunnilla oli monipuolista ja laajaa käytännön yhteistyötä Sallan rajanylityspaikan kautta. Nyt kansainväliset suhteet kohdistuvat esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin. Aiemmin Venäjältä ja kolmansista maista tuli paljon lukio-opiskelijoita esimerkiksi Sallaan. Vieläkin lukiossa on joitakin Venäjältä tulleita nuoria, mutta ulkomaisten opiskelijoiden tulo uhkaa loppua lukukausimaksuihin. Pienten kuntien kannalta opiskelijat ovat olleet tärkeitä ryhmien täydentäjiä ja he ovat usein kotiutuneet opintojen jälkeen Suomeen.
Tutkimusprofessori Florian Stammler Arktisesta keskuksesta esitteli arktisen antropologian tutkimuksiaan esimerkiksi evenkien ja nenetsien parissa. Työ perustui aiemmin alkuperäiskansojen parissa asumiseen ja tavallisen arjen havainnointiin. Rajojen sulkeminen on hankaloittanut projekteja, mutta ystäviin pyritään pitämään yhteyksiä edelleen. Tutkimusta tehdään luovasti vallitseviin olosuhteisiin sopeuttaen.
Yle Lapin toimittaja Sari Pöyhönen kuvaili Venäjä-uutisointia tällä hetkellä. Vain YLE:llä ja Helsingin Sanomilla on enää oma kirjeenvaihtaja Venäjällä. Haastateltavien löytäminen suomalaisiin medioihin on hankalaa, sillä luottamus on usein alhainen ja monet pelkäävät seurauksia. Venäjältä on paennut suuri joukko toimittajia Euroopan maihin, joiden kanssa ylläpidetään toimittajaverkostoja.
Kahvin jälkeen jatkettiin aluetapaamisella, johon seuran puheenjohtaja Diana Seppä toi terveiset kertoen Haapavedellä Kulttuurikauhan osastossa tehtävästä kotouttamistoiminnasta.
Toiminnanjohtaja Riku Savosen johdolla keskusteltiin venäjän kielen opiskelusta Pohjois-Suomessa. Koko Suomessa tilanne on vieraan kielen opiskelun osalta huolestuttava, mikä käy ilmi seuran vuosittaisesta stipendihausta sekä opettajien palautteista. Pohjois-Suomessa venäjää vieraana kielenä luetaan enää vain muutamalla paikkakunnalla, ja ryhmäkoot ovat hyvin pieniä. Kansalaisopistoissakin opetus on hiipunut.
Lisäksi valmistauduttiin 13.6. pidettävään edustajakokoukseen pohtimalla mm. Pohjois-Suomesta tehtäviä hallitusesityksiä. Myös osastojen toimintavinkkejä jaettiin.
Illallisen jälkeen oli iltaohjelmaa. Kemiläinen ikisuosikki Sudarushka-kuoro esitti venäläisiä ja suomalaisia lauluja. Eila Heikkinen veti tietovisaa, jossa kysyttiin mm., mikä oli Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan”-kirjan Begemot tai mitkä olivat Tšaikovskin kolmen baletin nimet*.
Tärkeintä aluetapaamisissa on jäsenten tapaaminen kasvokkain ja yhdessä vietetty monikielinen aika. Kiitos yhteisestä ajasta jäsenille ja hotelli Aakenuksen väelle lämpimätä vastaanotosta ja hyvistä ruuista!
Teksti ja kuvat: Riku Savonen
* Begemot on kissa. Baletit ovat Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä.