Jouluinen koleda-perinne

Nyt jo useamman vuoden pietarilainen kansanmusiikkiyhtye Отава Ё (Otava Jo) on
riemastuttanut perheemme kaikkia jäseniä iloisilla ja usein reipastahtisilla kappaleillaan.
Kaikista Отава Ё -bändin levyistä meidän perheessämme kuunnelluin lienee vuoden 2011
joulukuussa julkaistu albumi nimeltä Рождество eli suomeksi Joulu. Levy on kokoelma
itäslaavilaisia koledoja eli jouluisia kansanlauluja, joita aina 1900-luvun alkuun asti (useimmiten perhe- ja ystäväseurueista koostuvat) moniääniset kuorot kiersivät laulamassa ovelta ovelle jouluaattoiltana niin Ukrainassa, Valko-Venäjällä , Venäjällä kuin muuallakin Itä – ja Kaakkois- Euroopassa. Tämä perinne ei eroa merkittävästi englanninkielisen maailman Christmas caroling tai carol singing -perinteestä ja on sukua myös suomalaisille Tiernapojille.

Tiettävästi koleda-perinne eli Suomen Raja-Karjalassa viela 1900-luvun alussa, mutta 1900-luvun alun poliittiset mullistukset entisen Venäjän keisarikunnan alueella muuttivat perusteellisesti ihmisten tapoja ja perinteita . Itäslaavilaisella kielialueella uusi vuosi ja sekulaariset perinteet korvasivat joulun. Suomessa yhtenäiskulttuuri otti ohjat ja monet vanhat karjalaiset perinteet eivät selviytyneet evakkomatkasta. Perinne elää vahvimmin edelleen Ukrainan ja Etelä-Venäjän maaseudulla, jonne keskusjohdolla ja valtakulttuurilla kesti paljon pitempään yltää .

Mika erottaa koledat nykypäivän kuunnelluista ja suosituista joululauluista erityisesti Suomessa on se, ettei yhdessäkään koledassa mainita sanallakaan joulupukkia, tonttuja, joulukuusta, lahjoja, lunta tai edes talvea. Koledat, kuten myös juhlan venäjänkielinen nimi Рождество, keskittyvät siihen, mika jouluperinteessa on kaikkein kristillisintä eli jouluevankeliumiin, viestiin Kristuksen syntymästä, tietoon siitä , että Jumala on syntynyt ihmislapsena. Monissa koledoissa on myös enemmän tai vähemmän yksiselitteisiä viittauksia pääsiäiseen ja Kristuksen kuolleista ylösnousemuksen ihmeeseen. Lisäksi merkillepantavaa on, erityisesti suomalaisesta näkökulmasta, se seikka, että huolimatta väkivahvasta kristillisestä kontekstistaan koledat ovat joko vilpittömän hartaita, sydämellisen riemukkaita tai ajoittain jopa molempia yhtä aikaa.

Koledoja kääntäessäni päätin keskittyä semantiikkaan eli yrittää välittää laulun tarinan selkeästi ja ymmärrettävästi. Käännöksissä ei ole riimejä , koska oma aikani ja kärsivällisyyteni ei riita niin pikkutarkkaan työhön. Lisäksi minun täytyy korostaa, että useimmiten kieli, jolta käännän ei ole laisinkaan venäjä , vaan kirkkoslaavi eli Itä – ja Kaakkois-Euroopan ortodoksislaavien yhteinen kielihistoriallinen variantti, joka pohjautuu nykyisen Pohjois-Kreikan alueella noin 1000-luvun alussa puhuttuun slaavikielten muotoon. Suomen kielen yhtä jaksoinen kirjallinen historia ei yllä Agricolaa kauemmaksi eikä laulujen kääntäminen 1600-luvun wanhalle cielelle tuottaisi muuta kuin aihetta huvittuneisuuteen. Siksi tuottamistani käännöksistä puuttuu lähes kokonaan se korkeakulttuurinen ja historiallinen sävy, jota Отава Ё :n levyttämät kappaleet kantavat.

Riemullista joulunaikaa kaikille teille, joilla riitta a aikaa ja mielenkiintoa tutustua Отава Ё :n
Рождество-levyyn ja koledoihin.

Jouluna 2023, Tampereella
Stefan Smirnov

Kuva: Отава Ё, Рождество, levynkansi

Otava Jo:n Рождество-joululevyn (2011) voi kuunnella YouTubesta Alla Stefan Smirnovin suomennos avausraidasta.