Vallanpitäjien kanssa erimielisten tilanne Venäjällä tiukkenee jälleen. Joulukuun alussa astui voimaan kaksi lakipakettia, jotka rajoittavat entisestään kansalaisten vapauksia ja mahdollisuuksia pitää yhteyttä ulkomaille.
Laki ulkomaisen vaikutuksen alaisten henkilöiden toiminnan kontrolloimisesta tiukentaa nk. ulkomaisia agentteja koskevaa lainsäädäntöä.
Turvallisuusuhkia koskeva laki rajoittaa muun muassa luottamuksellista yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa, “ekstremististen” symbolien käyttöä ja tiedon välittämistä taholle, jota pidetään Venäjän valtion vastustajana. Rangaistukseksi voidaan antaa useiden vuosien vankeustuomioita.
Mitä lakimuutokset tarkoittavat käytännössä ja onko niillä vaikutusta esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliseen kansalaisjärjestöyhteistyöhön? Vielä ei ole tiedossa, miten lakeja aletaan soveltaa, mutta järjestimme 7.12.2022 webinaarin, jossa asiantuntijamme kävivät läpi aiempaa kehitystä ja pohtivat uuden lainsäädännön mahdollisia vaikutusta.
Alustuksen uusista rajoituksista piti Anastasia Asikainen, joka on perehtynyt Venäjän kansalaisyhteiskuntaan, erityisesti Ulkomaisten agenttien lakiin, sekä toiminut suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä edistävän Most ry:n puheenjohtajana. Kommenttipuheenvuoron esitti Anna Tarasenko Aleksanteri-instituutista.
Kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoitettu jo useita vuosia
Anastasia Asikainen toi esiin, että kansalaisvapauksia rajoittava kehitys alkoi Venäjällä jo 2000-luvun alkupuolella. Taustalla olivat demokratiaa vaativat ja korruptoituneita vallankäyttäjiä vastustavat nk. värivallankumoukset muun muassa Ukrainassa ja Georgiassa. Nämä saivat Venäjän vallanpitäjät huolestumaan ja tiukentamaan asteittain otetta kansalaistoimintaan.
Vuonna 2006 tiukennettiin kansalaisjärjestöjä koskevaa lainsäädäntöä niin että järjestöjen rekisteröinti vaikeutui ja byrokratia lisääntyi.
Vuoden 2012 jälkeen tuli vaiheittain uusia askelia lainsäädännön tiukennuksissa. Laki ulkomaisista agenteista vuonna 2012 koski järjestöjä, jotka saavat ulkomaista rahoitusta ja joiden toiminta voidaan märitellä poliittiseksi. Niiden tuli rekisteröityä ulkomaisiksi agenteiksi.
Laki vaikeutti jälleen uudella byrokratialla ulkomaisiksi agenteiksi määriteltyjä, stigmatisoi niitä ja loi pelon ilmapiiriä. Länsimainen vaikutus haluttiin demonisoida. Tämä näkyy paitsi lainsäädännössä, myös laajemmin yhteiskunnassa.
Ei-toivottujen järjestöjen laki astui voimaan 2015. Se oli suunnattu rajoittamaan ulkomaisten isojen järjestöjen (mm. Open society institute, Open Society Foundation, The National Democratic Institute) vaikutusta Venäjällä ja vähentämään niiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä.
Vuoden 2022 tiukennukset
Joulukuussa 2022 astui voimaan useita täydennyksiä aikaisempaan lainsäädäntöön.
Uudessa agenttilain tiukennuksessa on laajentunut sen määrittely, kuka voi olla agentti: mukana ovat venäläiset järjestöt, ulkomaiset järjestöt, venäläiset mediat, ulkomaiset mediat ja yksityishenkilöt.
Vielä pari vuotta sitten oli mahdollista tehdä rajan ylittävää yhteistyötä agentiksi leimatun järjestön kanssa, kun otti huomioon tietyt lain tuomat rajoitukset. Nyt ulkomaiseksi agentiksi leimatuille tulee vakavia seurauksia, jotka esimerkiksi estävät työskentelyn valtiolla, julkisten tilaisuuksien järjestämisen ja opettajana toimimisen. ”Agentin” kaikki henkilötiedot voidaan julkistaa, esimerkiksi yksityisen ihmisen henkilötunnus, passitiedot ja veronumero.
Uuden lain mukaan Venäjän oikeusministeriö voi todeta, että järjestö tai henkilö toimii ulkomaisen vaikutuksen alaisena. Määrittely on epämääräinen eikä välttämättä edellytä rahan vastaanottamista ulkomailta vaan jonkinlaista ”ulkomaista vaikutusta”. Perusteluiden retoriikka on pysynyt samana kuin aiemmin: ulkomaiset agentit pyrkivät tuomaan epävakautta Venäjälle jonkun toisen maan intressien mukaisesti.
Muut voimaan astuneet lait sanktioivat useita asioita:
- Ekstremististen symbolien käyttäminen
- Yhteistyö ei-toivottujen järjestöjen kanssa
- Valtion turvallisuuden vaarantava toiminta
- Salassa pidettävä yhteistyö ulkomaisten kanssa
- Osallistuminen sotaan vihollisen puolella ’ilman
maanpetturuutta’ - Tiedon kerääminen ja jakaminen viholliselle
Lait on kirjattu laveasti, jolloin niitä voi soveltaa tilanteen mukaan monella tavalla. Rangaistukset ovat useiden vuosien vankeustuomioita. Laeissa käytetään sellaisia käsitteitä kuin Venäjän intressejä vastaan toimiminen, joka ei ole juridinen vaan poliittinen käsite. Ekstremistiseksi symboliksi on julistettu muun muassa Navalnyin perustaman Älykäs äänestäminen -liikkeen tunnus.
Venäjällä on aiemminkin sovelluttu lakeja takautuvasti, joten on täysin mahdollista, että myös näitä lakeja aletaan soveltaa takautuvasti.
Seuraukset kansalaisyhteiskunnalle
Tällä hetkellä on todella vaikeaa tuoda esiin mielipiteitä, jotka eivät ole linjassa valtion intressien kanssa. Venäläisille toimijoille uusi lainsäädäntö on vaarallinen. Vaikka ei voi tietää, miten lakeja sovelletaan, niin viranomaisilla on käytettävissä todella laaja lakiarsenaalia, jota se voi halutessaan käyttää hyväkseen.
Järjestöjen parissa on vahvistunut käsitys, ettei enää kannata olla yhteydessä ulkomaisten tahojen kanssa tai antaa kommentteja medialle. Vaikuttaa siis siltä, että pelotevaikutus toimii. Venäläiset järjestöt painottavat epävirallisten yhteyksien tärkeyttä, jotta kaikki kontaktit ulkomaille eivät katkea.
Anna Tarasenko kertoi venäläisten kansalaisoikeuksiin perehtyneiden asiantuntijoiden arvioita lakien vaikutuksista.
Epävarmaa on, miten lakeja tullaan toteuttamaan. Esimerkiksi Tarasenko nosti esiin lain Venäjää vaarantavan salaisen tiedon levittämisestä. Koska laki on hyvin yleisesti kirjoitettu, on epäselvää, voiko esimerkiksi jonkin yksityisen viestin lähettäminen johtaa syytteeseen.
Ulkomaisten agenttien kohdalla toiminnan tulee olla poliittista. Aiemmin poliittinen nähtiin suppeammin kamppailuna vallasta esimerkiksi vaaleissa, mutta nyt mikä tahansa viranomaisiin vetoaminen tai keskustelu valtiovallan päätöksistä on poliittista. Kansalaiset eivät voi vaikuttaa päätöksentekoon ja sitä kautta omaan elämäänsä. Mikä tahansa erilaisen mielipiteen osoittaminen vaikkapa sosiaalipolitiikkaan tai ympäristöasioihin liittyen on käytännössä määriteltävissä poliittiseksi.
Lakeja ei sovelleta uskonnollisiin organisaatioihin tai puolueisiin.
Mahdollisia seurauksia:
- Sortotoimet
Lainsäädännössä sellaiset käsitteet kuin poliittinen toiminta tai Venäjän intressit on kirjoitettu niin laveasti ja epämäärisesti, että niitä voidaan käyttää käytännössä ketä tahansa järjestöä tai yksittäistä ihmistä kohtaan. Tämä mahdollistaa poliittisesti motivoidut sortotoimet.
Ulkomainen agentti ei voi saada valtion tukea. Kansalaisoikeusjuristit Venäjällä pohtivat nyt, voisiko yksityinen ihminen menettää valtiollisen tuen, kuten eläkkeen tai äitiyspäivärahan, jos hänet julistetaan agentiksi. Näin kansalainen voisi menettää poliittisten oikeuksien lisäksi myös sosiaaliset oikeutensa.
- Tarve ulkomaisten kumppanien kanssa tehdyn yhteistyön turvallisuuden vahvistamiseen
- Venäläisen yhteiskunnan eristyminen
- Odotettavissa uusi poliittisten maahanmuuttajien aalto Venäjältä
Toiminnan pitäminen turvallisena on yhä tärkeämpää ja vaikeampaa. Aiemmin saatettiin siirtyä järjestöstä epävirallisemmaksi verkostoksi ja jatkaa toimintaa. Nyt edes epävirallisena verkostona toimiminen ei tuo suojaa, kun yksityinen ihminenkin voidaan julistaa ulkomaiseksi agentiksi. Venäläisjärjestöt ottavat muutokset vakavaksi ja pohtivat huolestuneena seurauksia. Tilanne muuttaa synkemmäksi ja synkemmäksi. On tarpeen luoda kokonaan uusia yhteydenpitotapoja ja toimintatapoja, mutta on vaikeaa keksiä, mitä ne olisivat.