Suomi-Venäjä-seuran yksi toiminnan muodoista on tukea venäjän kielen opiskelua. Vuonna 2020 se on entistä tärkeämpää, sillä juuri on astunut voimaan varhennetun A1 –kielen opetussuunnitelmauudistus. Muutos tarkoittaa sitä, että ensimmäistä pitkää kieltä aletaan koko Suomessa opiskella ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Englannin kielen ehtii kyllä omaksua erittäin hyvin myöhemminkin aloitettuna, esimerkiksi A2 –kielenä.
Useimmiten suomalaisten oppilaiden ensimmäinen pitkä kieli on englanti. Useat kunnat ja koulut eivät välttämättä muuta tarjoakaan. Tämä on harmillista, sillä englannin kielen ehtii kyllä omaksua erittäin hyvin myöhemminkin aloitettuna, esimerkiksi A2 –kielenä. On kuntia, joissa toki tarjotaan muita kieliä, esimerkiksi venäjää, A2 –kielenä. Valitettavan usein näitä ryhmiä ei kuitenkaan synny tai niille asetetut ryhmäkoot ovat niin suuret, että vaikka halukkaita olisi, ei mitenkään saada isoa ryhmää aikaiseksi.
Venäjän kieltä opiskelee Suomen peruskoululaisista luokilla 1-6 vain 0,6% oppilaista
Venäjä on Euroopan puhutuin kieli. Naapurimaan kieli on aina hyvä osata. Tämä pätee siis myös ruotsin kieleen. Yllätykseksi venäjän kieltä opiskelee Suomen peruskoululaisista luokilla 1-6 vain 0,6% oppilaista. (Lähde: Opetushallitus, Vipunen, tilastopalvelu) Luku on harmillisen alhainen.
Varsinkin kaupankäynnissä ja erilaisissa asiakaspalvelutyötehtävissä kielitaito on hyvä valtti.
Kielitaitoisista työntekijöistä on Suomessa pulaa. Mm. Elinkeinoelämän keskusliitto on tehnyt tutkimuksia, joiden mukaan työnantajat edelleen arvostavat kielitaitoa sekä vieraiden kulttuurien tuntemusta. Varsinkin kaupankäynnissä ja erilaisissa asiakaspalvelutyötehtävissä kielitaito on hyvä valtti. Ollaan myös yleisesti huolissaan siitä, että suomalaisten kielitaito supistuu ja suorastaan romahtaa. Vielä 1990-luvulla lukiolaisten keskuudessa oli suosittua kirjoittaa ylioppilastutkinnossa useita kieliä. Nyt saatetaan valita joitain kursseja, ja vaikka opiskeltaisiinkin kaikki kurssit, niin ylioppilaskokeeseen ei välttämättä osallistuta. Nämä valinnat eivät ole yksinomaan nuorten lukiolaisten harteilla, vaan syynä on monesti myös ympäröivä yhteiskunta ja jatko-opinnot, joihin pyrittäessä kielten osaamisesta ei kerry samalla tavalla pisteitä, kuin vaikka matemaattisista aineista.
On tärkeää, että Suomessa olisi lapsilla tasapuoliset mahdollisuudet valita myös muita kieliä kuin englanti.
Mitä asialle voidaan tehdä? Avainasemassa ovat kuntien päättäjät sekä viime kädessä rehtorit, joiden harteilla koulujen kielivalintatarjottimet ovat. On tärkeää, että Suomessa olisi lapsilla tasapuoliset mahdollisuudet valita myös muita kieliä kuin englanti. Lisäksi täytyy pyrkiä ensimmäiseltä luokalta alkavan kielten valinnoissa vaikuttamaan vanhempiin, jotka tässä vaiheessa vielä tekevät päätöksen usein lastensa puolesta. Muun, kuin englannin kielen valitsemisella on kauaskantoiset positiiviset vaikutukset. Perheen ei tarvitse ko. kieltä osata ja tutkimustenkin mukaan useamman vieraan kielen opiskelu vaikuttaa positiivisesti kaikkeen oppimiseen.
Venäjän kieli ei ole hyödyllinen valinta pelkästään Suomessa ja itärajan yli. Se on tarpeellinen sekä työ– että matkailukielenä ympäri maailman. Myöhemmillä luokilla voimme tukea sekä kouluissa olevia opettajia, innostaa oppilaita ja huoltajia taas kerran satsaamaan tulevaisuuteen. Vähäinenkin kielen opiskelu on usein eduksi. Globaalissa maailmassa on hyödyllistä tuntea myös syvemmin toisia kulttuureja.
Uutena tukimuotona on kummikoulutoiminta
Suomi-Venäjä–seura tukee venäjän kielen opiskelua ja venäläisen kulttuurin tuntemusta tarjoamalla kouluille mm. vierailuja, retkiä, kielen kannustinmateriaaleja sekä stipendejä. Uusina tukimuotoina on mm. kummikoulutoiminta, jossa paikallinen osasto ja koulu muodostavat kummiparin, ja suunnittelevat yhdessä kuntaan venäläisen kulttuurin ylläpitävää toimintaa, josta hyötyvät sekä koulujen oppilaat ja opettajat että muutkin kunnan asukkaat. Kummitoimintaa on aloitettu Joensuussa, Imatralla, Lappeenrannassa ja Helsingissä.
Satsaamme 2020 venäjän opetuksen näkyvyyden nostoon
Varhennetun kielen opetuksen vuoden kunniaksi satsaamme 2020 venäjän opetuksen näkyvyyden nostoon toimittamalla mm. kaikille Suomessa ensimmäisellä luokalla venäjän kieltä aloittaneille kyrilliset aakkoset sisältävät tuubihuivit, laatimalla venäjän kielen markkinoinnin tukimateriaalia opettajille sekä järjestämällä koulutusta. Teemme yhteistyötä mm. Opetushallituksen, Goethe –instituutin, SvenskaNu:n ja Institute Francaisen kanssa. Kierrämme yhdessä näiden toimijoiden kanssa ympäri Suomen varhennetun kielenopetuksen koulutustapahtumissa. Vuonna 2019 teimme lähes sata kouluvierailua. Tähän pyritään myös vuonna 2020. Venäläisten vieraiden ja esiintyjien tuominen kouluun ei ole pelkästään kielen opetuksen tukemista, vaan myös tukea koulujen monikulttuurisuuskasvatuksessa.
Kirjoittaja Niina Sinkko on Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri.
