Vainojen uhrien muistopäivän nimi muuttuu holokaustin uhrien muistopäiväksi 27.1.2024
Valtioneuvoston tiedotteessa 25.1.2024 kerrotaan muutoksesta mm. seuraavaa:
Vainojen uhrien muistopäivä on ollut suomenkielisessä kalenterissa vuodesta 2003 alkaen. Valtioneuvosto linjasi eduskunnalle antamassaan tiedonannossa (31.8.2023) yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti.
Valtioneuvoston kanslia on päättänyt, että Suomessa siirrytään 27.1.2024 alkaen käyttämään vainojen uhrien päivästä nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. Valtioneuvoston kanslia esittää Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle, että muistopäivän nimi muutetaan almanakkaan edellä mainituksi nimeksi.
—
Päätös nimen muuttamisesta holokaustin uhrien muistopäiväksi huomioi valtioneuvoston tiedonannon linjauksen, kansainvälisen muistopäivän nimityskäytännön sekä Euroopan parlamentin ja YK:n päätöslauselmat. Kansainvälisesti holokaustin uhrien muistopäivänä on vastustettu myös yleisemmin muukalaisvihaa ja antisemitismiä sekä muistettu eri puolilla maailmaa eri aikoina tapahtuneiden vainojen uhreja.
Lisätietoa muutoksesta Valtioneuvoston tiedotteessa 25.1.2024.
Suomi-Venäjä-seura jatkaa laajaa muistamista
Seurassa on huomioitu vainojen uhrien muistopäivänä 27.1. myös erityisesti lähialueillamme tapahtuneita vainoja. Tänäkin vuonna paikallisyhdistyksissämme on aiheeseen liittyvää toimintaa, esim. Helsingin Käpylässä 27.1. klo 14.30 järjestettävä Sandarmohin suomalaiset -tilaisuus. Seuran näkökulmasta on luontevaa muistella Neuvostoliiton ja erityisesti Stalinin vainoja 1930-luvulla, jotka kohdistuivat eri kansallisuuksiin ja ihmisryhmiin. Suomalaiset ja suomensukuiset kansat olivat yksi vainojen kohteista. On huomioitava, että myös juutalaisvainoja tapahtui Neuvostoliitossa.
Valtioneuvoston kanslia kysyi eri toimijoilta loppusyksystä 2023 lausuntoa Vainojen uhrien muistopäivän nimen muuttamisesta kansainvälisen mallin mukaan muotoon holokaustin uhrien muistopäivä. Seura antoi oman lausuntonsa asiaan, jonka mukaan nykyisen, laajemman nimen säilyttäminen olisi suomalaisessa kontekstissa perusteltua. Löydät alta lausuntomme. Myös muut toimijat toivat esiin samankaltaisia näkökulmia, jotka puolsivat laajemman nimen käyttöä (esim. Kotimaisten kielten keskuksen lausunto).
Nimenvaihto ei estä jatkamasta laajempaa vainojen uhrien muistamista. Valtioneuvoston päätöksessä korostetaan, että nimenmuutoksen tarkoitus ei ole kaventaa muistopäivän käytännön toimintoja: “Nimen muutoksella ei ole tarkoitus rajata muistopäivän alaa: holokaustin uhrien muistopäivänä muistetaan erityisesti juutalaisten kansanmurhaa ja muiden väestöryhmien vainoa Natsi-Saksan toimesta, mutta myös muita kansoja ja kansanryhmiä, jotka ovat joutuneet kansanmurhien ja muiden vainojen uhreiksi esimerkiksi Kambodzassa, Bosniassa, Ruandassa, Darfurissa tai Stalinin ajan Neuvostoliitossa.”
Näin ollen Suomi-Venäjä-seurakin jatkaa holokaustin uhrien muistopäivän viettoa aiempaan tapaan.
Suomi-Venäjä-seuran lausunto valtioneuvoston kanslialle 14.12.2023
Esitämme, että vainojen uhrien muistopäivän (27.1.) nimi säilytetään nykyisellään, eikä sitä muutettaisi muotoon holokaustin uhrien muistopäivä.
Perustelut:
Kannatamme lämpimästi holokaustin ja kaikkien eri aikoina eri maissa tapahtuneiden juutalaisvainojen uhrien muistamista kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti keskeisenä osana vainojen uhrien muistopäivää. Samalla haluamme tuoda esiin, että Suomessa muistopäivänä on muisteltu ja levitetty tietoa monipuolisesti eri kansanryhmiin kohdistuneista vainoista ja niiden uhreista. Suomalaisessa kontekstissa on tärkeää voida pitää esillä esimerkiksi Stalinin 1930-luvun vainoja, jotka kohdistuivat Neuvostoliitossa eri kansanryhmiin, mukaan lukien suomalaiset ja suomensukuiset kansat. Asian esillä pitäminen on ajankohtaista, sillä nyky-Venäjällä historiaa kirjoitetaan uudestaan ja vainojen tapahtuminen pyritään kieltämään. Suomi–Venäjä-seura on osaltaan viettänyt vainojen uhrien muistopäivää järjestämällä vuosittain tilaisuuksia ja jakamalla tietoa vainoista ja niiden uhreista. Muistopäivän nimenmuutos voisi kaventaa eri toimijoiden mahdollisuuksia ja kiinnostusta omalta osaltaan muistella erilaisten vainojen uhreja ja levittää tietoa eri aikoina tapahtuneista vainoista.
14.12.2023
Suomi–Venäjä-seuran hallitus
Aiheesta lisää:
Kaikkien vainojen uhreja on muistettava Mielipidekirjoitus, HS 16.11.2023
Opetushallitus: Vainojen uhrien muistopäivän viettämisen tapoja kouluihin
