Suomi-Venäjä-seura tuomitsi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan heti helmikuussa 2022 ja katkaisi kaiken yhteistyön ja hankkeet, joissa oli mukana Venäjän viranomaistahoja. Seuran toiminnassa korostuvat nyt sodan- ja vihapuheen vastainen työ sekä Venäjän kulttuuritoimijoiden ja toisinajattelijoiden sodanvastaisen toiminnan tukeminen, yhteyksien ylläpitäminen sekä Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä paenneiden auttaminen.
https://suomivenajaseura.fi/kannanotot-ja-julkilausumat-sotaa-vastaan/
Helmikuuhun 2022 asti kannustimme ja autoimme suomalaisia kansalaisjärjestöjä sekä kulttuuri- ja taidekentän toimijoita löytämään sopivan yhteistyökumppanin Venäjältä. Vanhanmuotoinen työ on päättynyt. Tuemme edelleen Venäjä-yhteistyötä tehneiden toimijoiden verkostoitumista sekä pyrimme uudessa tilanteessa löytämään kumppaneita Venäjältä ja Valko-Venäjältä paenneille toimijoille. Etsimme myös tapoja tukea niitä toimijoita, jotka Venäjällä tekevät sodanvastaista työtä ja yrittävät kääntää Venäjää demokratian tielle. Lue lisää sivulta #finrusfuture
Yhteistyömme Venäjän kanssa helmikuuhun 2022 asti
Suomi–Venäjä-seura ja sen osastot tekivät paljon erilaista Venäjä-yhteistyötä niin päivittäisen järjestötoiminnan kuin hankkeiden kautta helmikuuhun 2022 asti. Osastojen toiminta liittyi usein ystävyyskaupunkitoimintaan tai maantieteelliseen läheisyyteen, aluetoimistomme olivat aktiivisesti mukana alueellisessa yhteistyössä. Keskusseura teki yhteistyötä eri puolille Venäjää. Lisäksi Suomi–Venäjä-seura tuki eri tavoin suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien säilymistä Venäjällä ja toisaalta teki suomalais-ugrilaisia kieliä, kansoja ja kulttuuria tunnetuksi Suomessa. Etenkin suomalais-ugrilaista työtä on voitu jossain määrin jatkaa rajaten pois sen toiminnan, jossa on ollut Venäjältä mukana viranomaisia. Suomi–Venäjä-seuran keskustoimisto Helsingissä on ollut vuodesta 1992-lähtien suomalais-ugrilaista toimintaa luotsaavan Konsultaatiokomitean päämaja. Konsultaatiokomitean toiminta keskeytettiin myös.
Ystävyyskuntayhteistyö
Suomi–Venäjä-seura oli mukana käytännön ystävyyskuntayhteistyössä helmikuuhun 2022. Monet osastomme osallistuivat oman paikkakuntansa ja venäläisen ystävyyskaupungin yhteistyöhön. Käytännössä tämä tarkoitti muun muassa koululaisvaihdon ja -retkien järjestämistä, kulttuuriryhmien vaihtoa, vierailuja rajantakaisten ystäväperheiden luona, näyttelyiden järjestämistä sekä käsityöpajoja. Esimerkiksi Lappeenrannan osastomme järjesti yli 30 vuoden ajan ystävyyspyöräilyä Viipuriin. Vuonna 2022 perinne katkesi. Seinäjoen osasto on puolestaan vienyt tangoa Seinäjoen uuteen ystävyyskaupunkiin Veliki Novgorodiin ja edistänyt Novgorodin filharmonian ja Seinäjoen kaupunginorkesterin huikeaa yhteistyötä ja lukiolaisvaihtoa.
Suomi–Venäjä-seura oli myös mukana järjestämässä Suomalais-venäläisiä ystävyyskuntakongresseja yhdessä Kuntaliiton, Venäjän kaupunkien liiton ja Venäjän ystävyyskaupunkien liiton sekä kongressin isäntäkaupungin kanssa. Ystävyyskuntakongresseissa tutkittiin kunta- ja aluehallinnonjärjestelmiä ja niissä tapahtuneista muutoksista molemmin puolin, verkostoiduttiin ja keskusteltiin parhaimmista käytänteistä ja etsittiin uusia yhteistyömuotoja. Viimeisin ystävyyskuntakongressi järjestettiin vuonna 2017 Turussa, Venäjälle Tveriin alunperin vuodelle 2020 järjestettäväksi suunniteltu ystävyyskuntakongressi jäi järjestämättä ensiksi koronan ja sitten Venäjän hyökkäyssodan takia.
Kuntaliiton tekemä selvitys Kuntien ja maakuntien liittojen Venäjä-yhteistyöstä vuodelta 2015
Itämeri-yhteistyö
Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto (Baltic Sea NGO Network) toimi vuodesta 2001, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi, helmikuuhun 2022 asti. Suomi–Venäjä-seura oli mukana alusta asti ja toimi koko ajan myös Suomen maakoordinaattorina (Focal point) ja piti yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Kansalaisjärjestöverkoston tavoite oli edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Itämeri-verkosto järjesti koronaan asti vuosittain järjestöjen foorumin yhdessä Itämeren maassa, johon pääsi mukaan kustakin maasta kymmenkunta järjestöedustajaa, joilla on kiinnostus vaikuttaa Euroopan Unionin Itämeri-strategian toteutukseen.
Barents-yhteistyö
Suomi–Venäjä-seuralla on pitkä kokemus rajat ylittävästä yhteistyöstä Barentsin alueella. Pääosin toimimme helmikuuhun 2022 asti kohteina Murmaskin alue, Karjalan tasavalta, Arkangelin alue, Komin tasavalta, mutta osassa hankkeissa oli mukana myös norjalaisia ja ruotsalaisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tehtiin niin projektien, ystävyyskuntatoiminnan kuin kansalaisjärjestötyön puitteissa. Toimijoina projekteissa olivat usein aluetoimistomme, mutta monilla osastoillamme oli myös aktiivisia ja vuorovaikutteisia kontakteja venäläisiin ystävyysjärjestöihin ja kaupunkeihin. Muutamat osastomme jopa hoisivat paikkakuntansa ystävyyskuntasuhteita kunnan tai kaupungin puolesta.
Murmanskin alueen kanssa tehtiin yhteistyötä etenkin pohjoisesta Suomesta käsin. Yhteistyökumppaneina ovat mm. Murmanskin alueen Suomen Ystävät ja sen paikallisyhdistykset sekä viranomaistahot. Suomi-Venäjä-Seuran Kemin osasto oli erityisen aktiivinen toimija ja osasto järjestääkin paljon tempauksia venäläisten ystävien kanssa. Muun muassa huikea polkupyöräretki Perämereltä Murmanskiin ja Suomalaiset lavatanssit Venäjän Lapissa ovat Kemin osaston ehtymättömän ideavaraston loppuun vietyjä hankkeita.
Karjalan tasavaltaan on tehty aktiivisinta suomalais-venäläistä yhteistyötä. Kumppaneitamme Karjalassa ovat olleet mm. Karjala-Suomi-Seura, Kostamuksen Suomen Ystävät, Kostamuksen kaupunki, Periodika-kustantamo, Nuori Karjala ja Louhen piirin hallinto. Karjalan tasavallan toimijoiden kanssa on järjestetty seminaareja ja kulttuuriryhmät vierailivat puolin ja toisin konsertoimassa ja järjestämässä näyttelyitä. Koulutusyhteistyö oli myös tiivistä; koululaisryhmät Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta käyvät kylässä Kostamuksen suomen kielen opiskelijoiden luona ja matkojen välillä pidetään yhteyttä somekanavissa. Seuran aktiivit rajan tuntumasta käyvät pitämässä suomen kielen suihkuja eli keskustelemassa Kostamuksen koululaisten kanssa säännöllisesti.
Arkangelin alueella pääkumppanimme on ollut kansalaisjärjestökeskus Garant. Garantin kanssa on toteutettu aiempina vuosina useita onnistuneita kansalaisjärjestökoulutukseen keskittyneitä hankkeita. Tällä hetkellä on meneillään Russian and Nordic NGOs building bridges -hanke ja uusia suunnitellaan.
Komin tasavaltaan on tehty paljon suomalais-ugrilaisia projekteja. Eräs jo pitkään jatkunut yhteistyökumppanuus on Pudasjärven kaupungin ja Vylgortin kaupungin taidekäsityökoulu Zaranin kulttuurivaihto, joka sai alkunsa suomalais-venäläisestä kulttuurifoorumista vuonna 2002. Myös Suomi-Venäjä-Seuran Pudasjärven osasto on liittynyt matkan varrella toimintaan mukaan. Ruohonjuuritasolta lähtenyt yhteistyö on laajentunut vuosien varrella hallinnolliselle tasolla ja nyt ei puhuta enää pelkästään kulttuurivaihdosta, vaan yhteistyöstä muun muassa koulutuksen ja puurakentamisen aloilla.
Suomalais-ugrilainen toiminta
Suomi–Venäjä-seuran tehtävänä on vahvistaa suomalais-ugrilaisten kansojen tuntemusta Suomessa ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja hankkeisiin, jotka tähtäävät suomalais-ugrilaisten kansojen oman kielen ja kulttuurin vahvistamiseen. Olemme vuosittain mukana toteuttamassa sukukansapäivää (lokakuun 3. viikonloppu) ja Sugrifest-tapahtumaa eri puolilla Suomea. Käymme kertomassa suomalais-ugrilaisista kansoista kouluissa ja eri oppilaitoksissa. Aina kuin mahdollista pyrimme elävöittämään esityksiä suomalais-ugrilaisella nykykulttuurilla: vuonna 2016 veimme koululuokkiin sugri-räp tunteja, joita veti mm. mordvalainen Oyme, vuonna 2019 järjestimme suomalais-ugrilaisten sometähtien kiertueen ja kouluvierailuja. Vuoden 2022 festivaaleilla Suomi-Venäjä-seuran kutsumina Venäjän suomalais-ugrilaisten kansoja edustivat sellaiset kyseisten kansojen jäsenet, jotka asuvat Virossa ja Suomessa.
Seura on toteuttanut useita suomalais-ugrilaisia projekteja, joilla olemme tukeneet suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen osaamista, varhaiskasvatuksen kehittymistä ja nuorten pajatoimintaa Venäjällä. Lisäksi olemme toteuttaneet Suomessa suomalais-ugrilaisia kulttuurikiertueita, kuten Sugri-rock 2010, karjalankielisen nukketeatteri Ciciliuskun kiertueet 2012 ja 2013 sekä karjalankielisen räppäri Ondrein kiertue 2013, Sugri-räp kiertue 2016, Sugri-sometähdet kiertueen 2019.
Olemme osallistuneet suomalais-ugrilaiseen yhteistyöhön vuodesta 1991, jolloin ryhdyttiin valmistelemaan suomalais-ugrilaisten kansojen ensimmäistä maailmankongressia. Se pidettiin joulukuussa 1992 Syktyvkarissa Komin tasavallassa. Kongressissa valittiin suomalais-ugrilaista toimintaa luotsaavan Konsultaatiokomitean päämajaksi Suomi–Venäjä-seuran keskustoimisto Helsingissä. Viimeisin Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestettiin vuonna 2021 Virossa Tartossa. Lue lisää Suomalais-ugrilaisesta toiminnastamme>>
Venäjän kanssa tehtävä projektiyhteistyö
Suomi–Venäjä-seuran keskusjärjestö, aluetoimistot ja paikallisosastot tekivät helmikuuhun 2022 asti monipuolista yhteistyötä ja toteuttivat erilaisia hankkeita venäläisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyöverkostossamme oli mukana myös muiden Itämeren maiden ja Pohjoismaiden toimijoita. Vuosien saatossa teimme erilaisia kulttuuriin, kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, kotouttamiseen, ympäristöön, sosiaali- ja terveysalaan sekä koulutukseen liittyviä hankkeita. Tärkeänä tavoitteenamme on ollut tukea kansalaisjärjestön ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä Venäjällä sekä suomalais-ugrilaisten kulttuurien säilymistä ja kehittymistä. Tutustu projekteihimme>>
Yhteistyömme Venäjän valtiollisten toimijoiden kanssa
Suomi–Venäjä-seura teki yhteistyötä myös Venäjän valtion virallisten toimijoiden kuten Venäjän Suomen suurlähetystön, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen ja Venäjän federaation kulttuuriministeriön kanssa helmikuuhun 2022 asti, niiltä osin, kun se tuki vuorovaikutusta, ruohonjuuritason yhteistyötä sekä dialogia maidemme välillä eikä ollut ristiriidassa Suomen virallisen ulkopoliittisen linjan kanssa. Suomi-Venäjä-seura ei ole ollut missään vaiheessa mukana Venäjän valtion rajojensa ulkopuolella harjoittamassa maamiestoiminnassa.
Suomi-Venäjä-seura on tuominnut selkeäsanaisesti omilla kotisivuillaan Krimin valtauksen laittomana vuodesta 2019 alkaen, aluksi seuran esittelysivulla ja myöhemmin tällä sivulla. Jo ennen vuotta 2019 tuomitseminen on käynyt ilmi eri puheenvuoroissa ja toiminnassa mm. suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Suomi-Venäjä-seura on tuonut ilmi oman huolensa Venäjän heikkenevästä kansalaisyhteiskunnan tilanteesta useaan otteeseen siitä alkaen, kun Venäjällä alettiin suunnitella ensimmäistä agenttilakia, joka tuli voimaan 2012.
