Rajat ovat pysyneet perinteiseltä matkailulta ja rajanylityksiltä kiinni jo pidemmän aikaa. Moni on kaivannut Venäjälle, ja venäläiset turistit odottavat pääsyä Suomeen. Tämä vuosi vaihtuu Suomessa hyvin normaalista poikkeavissa tunnelmissa ulkomaalaisten turistien puuttuessa turistikohteistamme.
Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomessa on monia mielenkiintoisia paikkoja, joissa yhteisen historiamme ja yhteytemme näkyvät. Koska me voimme kaikki tehdä paljon kotimaan matkailun puolesta, haluan jakaa teille muutaman viisi kaupunkia, joita kannattaa käydä katsomassa – toki koronarajoitteet huomioiden. Näiden lisäksi useilla eri paikkakunnilla on paljon Suomen ja Venäjän väliseen historiaan liittyviä kohteita, patsaita, muistomerkkejä ja muuta nähtävää.
- Kotikaupunkini Lappeenranta
Lappeenrannan historia on kiinnostava jo siksi, että kaupunki on sijainnut Ruotsin ja Venäjän rajalla. Lappeenrannassa on käyty lukuisia taisteluja Ruotsin ja Venäjän välillä. Lappeenrannan linnoitus on ehdoton kaupungin silmäterä. Ruotsalaiset rakensivat linnoituksen ensimmäiset rakennelmat 1720-luvulla. 1740-luvulta 1800 luvun alkupuolelle linnoituksen voidaan katsoa olevan venäläinen. Linnoituksen alueella itse linnoitusrakennelmien lisäksi on mielenkiintoista katsella mm. Viipurin pienoismallia tai Linnoituksen joulumarkkinoilla käydä ortodoksisessa seurakunnassa kahvilla ja Suomen vanhimmassa ortodoksisessa pyhäkössä, Pokrovan kirkossa. Linnoitusvierailu on hyvä päättää Majurskan kahvilassa kaupungin herkullisimpien leivosten äärellä. Tämä 1800-luvulla venäläisen upseeriperheen kodiksi rakennettu kahvila on yksi suosikeistani Lappeenrannassa. Talvella linnoituksen vallit olivat aivan mahtavia pulkkamäkiä!
Linnoituksen lisäksi Lappeenrannassa on myös muita Venäjään liittyviä kohteita, kuten Lappeenrannan kirkko, Wolkoffin talomuseo ja Saimaan kanava ja kanavamuseo. Lappeenrannassa on normaalisti todella paljon venäläisiä turisteja. Hotellit ja kylpylät ovat varsinkin uuden vuoden aikaan kovin varattuja.
- Tampereen venäläinen tarjonta
Tampereen tarina perustuu pitkälti pietarilaisen Von Nottbeckien perheen omistamiin Finlaysonin alueisiin ja Milavidan palatsiin. Museossa voi tutustua tämän kosmopoliittiperheen historiaan ja ihailla perheen elämää siihen asti, kun he jättivät Tampereen 1900-luvun taitteessa. Von Nottbeckin kartanon talouspiha – Tallipihana tunnettu alue on Suomi-Venälä-seuralle tuttu mm. Pietarilaisten markkinoiden pitopaikkana.
Tampereella on seuramme näkökulmasta myös kiinnostava Lenin-museo, joka sijaitsee samassa tilassa, jossa Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen konferenssissa vuonna 1905. Museo on mielenkiintoinen Suomen ja Neuvostoliiton välisen historian tutkimisen näkökulmasta. Ja miksi se on seuran kannalta kiinnostava? – Siksi, että se oli aikoinaan seuramme ylläpitämä. Museossa on vieraillut lukuisia kuuluisia vieraita, kuten avaruuslentäjä Juri Gagarin.
- Joensuusta löydät kauniita ortodoksikirkkoja ja historiaa
Joensuu on useiden kauniiden kirkkojen kaupunki, mutta erityisen kauniina pidän Pyhän Nikolaoksen kirkkoa, joka on alueen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut vuonna 1887. Kirkon kellot ovat alkuperäiset ja ne on valmistettu Pietarissa. Tämä venäläinen puuarkkitehtuurin helmi on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Ortodoksisuus on vahvasti läsnä Pohjois-Karjalassa. Joensuun Kuhasalossa on sijainnut ortodoksinen erämaaluostari. Sen paikalle on perustettu muistomerkki. Kuhasalo on mainio kohde retkeilyn ystäville!
Joensuussa pääsee myös tarkastelemaan Sortavalan pienoismallia vuodelta 1939. Carelicumin tiloissa on myös muuta mielenkiintoisia alueen historiaan liittyvää näyttelymateriaalia. Pienoismalliin ja Sortavalan historiaan voi tutustua myös verkossa.
Pohjois-Karjalaan suuntaavien kannattaa käydä myös Keski-Vuokon kulttuurimaisemassa ja Pyötikön luostarialueella Juukassa.
- Imatra – hallitsijoiden ja kulttuuriväen suosikkipaikka
Imatrankoski on inspiroinut Venäjän hallitsijaperheitä sekä myös sellaisia merkittäviä kulttuurialan edustajia, kuten Ilja Repiniä, Pjotr Tsaikovskia ja Igor Stravinskia. Kosken näytös ja sitä ympäröivä alue on todella kaunis, varsikin talviaikaan. Venäläistä historiaa henkivät myös alueen kuuluisat rakennukset Imatran Valtionhotelli ja Saimaanhovi. Saimaanhovi valmistui vuonna 1905 ruhtinas Obolenskylle. Näistä jälkimmäinen on sikäli kiinnostava, että sen arkkitehti Clas Axel Gyldén toimi yhteistyössä arkkitehti Uno Ullbergin kanssa, jonka suunnittelemia rakennuksia on mm. Viipurissa. Ullbergin elämäntyötä esiteltiin tänä kesänä Suomen arkkitehtuurimuseon näyttelyssä.
- Venäläinen päiväkierros Helsingissä
Helsinki on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisimpia kohteita, joilla on yhteys Venäjään ja Suomen ja Venäjän väliseen historiaan. Omia suosikkipaikkojani ovat ehdottomasti Sinebrychoffin museo sekä Herttoniemen kartano ja sen kaunis piha-alue. Sinebrychoffien kauppiassuku oli kotoisin Moskovan koillispuolelta. Sinebrychoffin veljesten mielenkiintoinen elämä ja kiinnostus taiteeseen on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Herttoniemen kartanon historiaan on mahdollisuus tutustua myös kirjan muodossa. Kartanon alueella kiertely saa olon kuitenkin tuntumaan siltä, kuin olisi vanhassa suomalaisessa elokuvassa, eikä ihme, sillä tämä paikka on toiminut useiden elokuvien näyttämönä.
Herttoniemen kartanon puutarha
Helsingissä Venäjän läsnäolon tuntee katujen nimissä, jopa osassa niiden kylteistä tai talojen seinissä on edelleen venäjänkielisiä merkkejä jäljellä. Nähtävää riittää: Senaatintori keskellä olevine Aleksanteri II:n patsaineen, Keisarinnan kivi -muistomerkki kauppatorilla, Uspenskin katedraali, Suomenlinna… Lista vain jatkuu. Usutan kuitenkin näiden perinteisten kohteiden lisäksi tutustumaan esimerkiksi Slaavilaiseen kirjastoon, joka on jo paikkana varsin vaikuttava.
Keisarinnan kivi -muistomerkki
Lähteet: kaupunkien ja museoiden kotisivut
Kuvat: Niina Sinkko
