Kielten opiskeluun, onpa se sitten venäjän, ukrainan tai valkovenäjän kieli, kannattaa aina kannustaa. Myös rauhat solmitaan puhumalla.
Torstaina 21.4.2022 järjestimme jo viidettä kertaa Sodan inhimillinen ääni -tilaisuuden. Tällä kertaa tilaisuudessa käsiteltiin venäjän kielen osaamisen tärkeyttä suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, miksi kannustamme edelleen tutustumaan naapurimaan kieleen ja kulttuuriin. Me seurassa uskomme, että venäjän kielen osaajille on niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessa tarvetta, mahdollisesti jopa enemmän kuin tähän asti.
Illan puhujina olivat Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen ja Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professori Larisa Leisiö.
Uusi koulu koronan ja sodan varjossa
Rehtori Tuula Väisänen kertoi, että Suomalais-venäläinen koululla (SVK) on pitkä historia. Vuonna 1955 perustettu koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Koulu on valtion koulu, joka on tulosvastuullinen yksikkö opetushallituksen alaisuudessa. SVK:ssa opiskelee noin 700 oppilasta. Viime syksynä koulu muutti uuteen upeaan koulurakennukseen Helsingin Etelä-Kaarelaan.
Suurin osa SVK:n oppilaista on suomenkielisiä ja noin 1/3 puhuu äidinkielenään venäjää. Koulu on suomenkielinen, mutta monia oppiaineita opetetaan myös venäjäksi. Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio. Venäjän kielen opetus alkaa jo esikoulussa. Silloin kielen opiskelu sujuu pienillä lapsilla leikkien ja laulujen kautta vaivattomasti ja lapset oppivat luonnollisesti kielen intonaation, ääntämisen ja rytmin. Koulun painottaa erityisesti sitä, että venäjän kielen ja kulttuurin lisäksi opitaan olemaan vuorovaikutuksessa keskenään ja pärjäämään kaikissa tilanteissa venäjän kielellä.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa vaikuttaa väistämättä myös SVK:n toimintaan. Nyt kaikki suhteet Venäjän kouluihin ovat katkolla. Varsinkin isommille opiskelijoille kieliharjoittelu aiemmin järjestettyjen Pietari-matkojen muodossa on ollut tärkeää. SVK:ssa on myös käynyt paljon kulttuuriryhmiä Venäjältä esiintymässä. Nyt nämä kaikki ovat tosiaan katkolla. Koulu etsii uusia yhteyksiä Baltian ja muiden Euroopan maiden kouluihin, joissa opiskellaan venäjää.
Yliopiston opiskelijat jatkossa kieliharjoitteluun Baltian maihin
Itä-Suomen yliopiston professori Larisa Leisiö aloitti puheenvuoronsa kertomalla, ettei venäjän kieli ole ollut suosittu oppiaine yliopistossa 2010-luvulta alkaen. Hakijoiden määrät putosivat jo Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014. Nyt sama kuvio toistuu: hakijoita on vain viitisenkymmentä. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa on 30 venäjän kielen aloituspaikkaa.
Suomessa venäjän kieltä pääaineena voi opiskella Itä-Suomen, Helsingin, Tampereen, Jyväkylän yliopistoissa ja Åbo Akademissa.
Professori Leisiö kertoi, että yliopisto yritti vuonna 2021 houkutella opiskelijoita hakemaan venäjän kielen oppiaineeseen avaamalla ylimääräisen haun elokuussa ilman pääsykokeita.
Kysymykseen, saavatko opiskelijat töitä valmistamisen jälkeen, professori Leisiö vastaa, että se riippuu mitä muuta oppiaineita venäjän lisäksi opiskelee. Hyvänä yhdistelmänä hän näkee kieliparit venäjä-ruotsi ja venäjä-englanti. Parhaana yhdistelmänä Leisiö pitää venäjän kieltä ja luokanopettajan koulutusta. Myös oikeustiede yhdistettynä venäjän kielen opintoihin on hänen mukaansa hyvä oppiaineyhdistelmä. Itä-Suomen yliopistossa on laaja valikoima sivuaineita, josta voi vapaasti valita mieluisan.
Työtä venäjää osaavilla tulee olemaan jatkossa myös sosiaali- ja terveysalalla ja erilaissa hallinnon tehtävissä, kuten KELA:ssa.
Ukrainan sodan vaikutuksen näkyvät vahvasti myös yliopiston arjessa. Ennen opiskelijat suorittivat kieliharjoittelujakson Tverin yliopistossa. Nyt se ei ole mahdollista. Uusia kieliharjoittelun kohteita ovat Tallinnan ja Narvan yliopistot. Yhteistyö myös muiden Baltian maiden yliopistojen kanssa on mahdollista tulevaisuudessa.
Leisiö näkee myös paljon potentiaalia Joensuussa ja Itä-Suomessa kielitandem-opiskelussa venäjänkielisten ja suomalaisten välillä. Suomi tunnetaan ulkomailla vahvasta Venäjä-osaamisestaan. Esimerkiksi Tromssan yliopisto otti yhteyttä Itä-Suomen yliopistoon pyytäen kieliharjoittelumahdollisuutta Suomessa.
Tilaisuudessa käydyissä keskusteluissa todettiin, että kieli on ennen kaikkia kommunikaation väline. Kielten opiskeluun, onpa se sitten venäjän, ukrainan tai valkovenäjän kieli, kannattaa aina kannustaa. Myös rauhat solmitaan puhumalla.
