Suomessa on keskusteltu viime vuosina paljon siitä, miten sosiaalisen media eli some vaikuttaa kieleen. Käytössä on paljon lyhenteitä ja lainasanoja. Venäjän kieleen some vaikuttaa melko samalla tavoin. Petroskoista kertoi luennollaan aiheesta, tässäpä minun muistiinpanojani teille.
Venäjän suosituimmat some-kanavat (ven. социальные сети) ovat Kotovin mukaan venäläiset Odnoklassnki ja VKontakte eli VK, bloggaajille Zhivoi zhurnal. Myös meillä tuttuja Facebookia, Twitteriä ja Instagramia käytetään, mutta ei läheskään yhtä paljon, kuin venäläisiä veljiään. Venäläisiltä tutuiltani olen kuullutkin, että Facebookissa ovat lähinnä ne, joilla on kavereita ulkomailla.
Sosiaalisessa mediassa pääsevät julkisesti kirjoitamaan sellaisetkin ihmiset, joiden tekstiä eivät ennen some-aikaa nähneet kuin harvat ja valitut. Some onkin innostanut monia ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Jotkut bloggaavat tosissaan, jotkut heittävät lyhyempiä kommentteja. Kotovin mukaan some on johtanut kirja- ja puhekielen sekoittumiseen. Ennen puhuttua kieltä siis pystyi vain kuulemaan, nyt sitä näkee myös kirjoitettuna.
Kotov kertoi, että some on tuonut venäjän kieleen aivan uusia ilmaisuja. Hyvänä esimerkkinä tästä on tervehdys ”Доброго времени суток!” eli ”Hyvää vuorokaudenaikaa!” Netissähän kirjoitaja ei tiedä, tuleeko lukija lukemaan esim. blogiartikkelia päivällä vai keskellä yötä.
Somessa käytetään paljon englannin kielestä lainattuja sanoja ja lyhenteitä. Hyvänä esimerkkinä tällaisista anglismeista Kotov antoi sanan френд (ystävä/kaveri, englannin sanasta friend) ja sen johdannaisia: фредить, зафрендить, отфрендить, френдирование jne. Englannista on tullut myös lyhenne ИМХО (In my Humble Opinion), jota voi nähdä myös venäjäksi muodossa ПМСМ (по моему скромному мнению).
Venäjän sanojen usein nähdyistä lyhenteistä saatiin tällaisia esimerkkejä:
инфа – информация
модер – модератор
инет – интернет
тыр – тысяч рублей
ЛС/личка – личное сообщение
ава – аватар
чел – человек
комп – компьютер
Luennoitsijaa tuntui ihan pikkaisen harmittavan tällainen kielen rappeutuminen, vaan minkäs teet. Hän totesikin, että some-kieli on melko varmasti tullut jäädäkseen, sillä sitä käyttävät pääasiassa nuoret eli tulevaisuuden sukupolvi.
Lopuksi bloggaritädin kehotus venäjää opiskelevalle: mene sinäkin ihmeessä venäläiseen someen! Ainakin Vkontaktessa on paljon kaltaisiasi. Vaikka et heti lähtisi itse mukaan keskusteluihin, niin kannattaa ainakin seurata muiden juttuja. On tärkeää oppia ymmärtämään muiden some-kieltä, vaikka itse käyttäisit päivityksissäsi ja kommenteissasi tuttua ja turvallista kirjakieltä. Jos olet jo mukana, niin kerro meille muille kommenteissa, millaisia huomioita olet itse tehnyt venäjän some-kielestä!
Suomi-Venäjä-Seurallakin on muuten sivu Vkontaktessa: http://vk.com/suomi.venaja.seura.
Andrei Kotov on Petroskoin valtionyliopiston venäjän kielen laitoksen dosentti. Hän luennoi osana Varkauden ja Petroskoin ystävyyskuntasuhteiden 50-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettyä tapahtumasarjaa Varkaudessa 30.10.2015. Mukana tapahtumien järjestelyissä oli tietysti myös Suomi-Venäjä-Seura.
Tiia Moilanen
@MoilanenTiia
Kirjoittaja opiskelee venäjää jo 22. vuotta
