Suomi-Venäjä -seuran sukukansapäiviä Sugrifest vietetään taas lokakuussa. Suurin osa näistä sukukansoistamme, kielisukulaisistamme, elää Venäjällä. Osa niistä on väkimäärältään hyvin pieniä ja osa asuu meistä hyvin kaukana. Niinpä tässä yhteydessä on hyvä tehdä lyhyt kertaus, millaisista kansoista on kysymys.
Venäjällä asuu laskutavasta riippuen ainakin 17 kielisukulaiskansaa mutta usein erottelua tehdään vielä tarkemmin. Olen itse käynyt 16 Venäjällä elävän sukulaiskansan luona. Vain Taimyrin niemimaalla asuvat enetsit on tapaamatta. Seuraavassa esittelen nämä kansat lyhyesti ja liitän esittelyyn ottamiani kuvia. Aivan kaikista kansoista kuvaa ei kuitenkaan ole. Liitän mukaan myös vuonna 2010 tehdyn Venäjän väestönlaskennan tuloksen näitten kansojen väkimäärästä. Koronavirus myöhästytti vuonna 2020 aiottua uutta väestönlaskentaa, eikä sen tuloksia vielä ole julkisuudessa.
Enetsit 227
Enetsit ovat pieni Taimyrin niemimaalla Jenisein varrella Dudinkan kaupungin lähistöllä asuva samojedikansa. Aikaisemmin heitä on kutsuttu jeniseinsaamojedeiksi.
Hantit 30 943
Hantit, joita aiemmin kutsuttiin ostjakeiksi, asuvat Hanti-Mansian autonomisessa pirikunnassa Tjumenin läänissä. Alue on Venäjän öljyn ja kaasun tuotannon keskuksia ja siitä syystä suhteellisen vauras. Se on myös tunnettu talviurheilukeskuksena.
Inkerikot 266
Inkerikot ovat Suomenlahden etelärannalla asuva pieni kansa, joka puhuu suomelle läheistä kieltä mutta kielen osaajien määrä on nopeasti vähenemässä. Inkerikot ovat alueensa alkuperäisväestöä ja siirtyneet Suomenlahden etelärannalle ja nykyisen Pietarin alueelle noin 1000-luvulla. Uskonnoltaan inkerikot samoin kuin vatjalaiset ovat ortodokseja. Osittain samoille alueille 1600-luvulla muuttaneet Inkerin suomalaiset ovat luterilaisia.
Karjalaiset 60 815
Karjalaisiksi Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennassa ilmoittautui yli 60000 henkilöä. Pieniä eroja on Vienan karjalaisten ja Aunuksen karjalaisten kielen välillä. Karjalaisia muutti 1600-luvulla Tverin alueelle Ruotsin valloitettua heidän asuinseutunsa ja aloittaessa ortodoksien käännyttämisen luterilaiseen uskoon. Tverin karjalaisten lukumäärä on vähentynyt nopeasti mutta monissa kylissä kieltä puhutaan edelleen.
Komit 228 235
Komien asuinalue on Euroopan puoleisen Venäjän koillisosassa Ural vuorten länsipuolella. Alue ei ulotu pohjoisessa kuitenkaan Jäämeren rannoille asti. Heistä käytetään joskus nimitystä Komi-syrjäänit erotuksena Komipermjakeista.
Komipermjakit 94 456
Komipermjakit eli Permin Komit ovat läheistä sukua Komi-syrjääneille mutta heillä on kuitenkin Permin lääniin kuuluva hallinnollinen piirikunta ja oma kieli. Komipermjakit ovat Venäjän suomalaais-ugrilaisista kansoista ainoa, joka on enemmistönä omalla alueellaan.
Mansit 12 269
Mansit, joita aiemmin kutsuttiin voguleiksi, on Hanti-Mansian pienempi alkuperäiskansa. Sen tärkeimmät asuinalueet ovat piirikunnan länsiosissa, Euroopan puolella asuvien komien naapurissa.
Marilaiset 571 382
Marilaiset ovat Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista yksi suurimpia. He jakautuvat kolmeksi ryhmäksi: vuorimarilaisiin, niittymarilaisiin ja alkuperäisiltä asuinpaikoilta muualle muuttaneisiin itämarilaisiin. Marilaisten perinteinen asuinalue on Volgan mutkan tienoilla, joten he ovat myös yksi volgansuomalaisista kansoista.
Mordvalaiset 806 012
Mordvalaiset jakautuvat kahteen ryhmään, erzäläisiin ja mokšalaisiin. Usein heistä puhutaan myös kahtena eri kansana. Mordvalaisilla ei ole omakielistä yhteisnimitystä. Siksi he itse katsovat olevansa joko erzäläisiä tai mokšalaisia. He ovat suurin Venäjällä asuva suomalais-ugrilainen kansa, jonka lukumäärä on kuitenkin ollut voimakkaasti pienenemässä. Vielä 1980-luvulla heitä oli yli miljoona.
Nenetsit 44 640
Nenetsit ovat suurin samojedikansoista ja heidän asuinalueensa on Jäämeren rantavyöhyke Kuolan niemimaasta itään Taimyrin niemimaalle asti. Nenetsien perinteiset elinkeinot ovat metsästys, kalastus ja poronhoito. Koska heidän asuinalueensa on luonnonolosuhteiltaan hyvin ankara, he ovat voineet elää melko rauhassa muiden kansojen vaikutuksilta. Sen vuoksi heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut.
Nganasanit 862
Nganasanit on pieni samojedikansa, joka asuu Taimyrin niemimaalla tundra-alueella. Heidän pääelinkeinonsa ovat muiden pohjoisten kansojen tapaan metsästys, kalastus ja poronhoito.
Saamelaiset 1 771
Venäjällä saamelaisia asuu Kuolan niemimaalla. Heidän pääelinkeinonaan on niin kuin muillakin saamelaisilla poronhoito. Vuonna 1984 Murmanskissa järjestettiin porojuhlat, joissa kilpailtiin taidoissa ja nopeudessa. Parhaat saivat palkintoja.
Selkupit 3 649
Selkupit, joita on kutsuttu myös ostjakkisamojedeiksi, asuvat Taz-joen varrella ja Tomskin läänissä. Selkupien kieli ei ole samojedikieli, vaan kuuluu hantien ja mansien tavoin uralisiin kieliin.
Setot 214
Setot, eli setukaiset asuvat Viron kaakkoisosassa ja rajan Venäjän puoleisella Petserin alueella. Pääosa kansasta asuu Virossa mutta Venäjällä heitä asuu 214. Settoja on aikaisemmin yleensä pidetty etelävirolaisina ja kieltä viron murteena mutta heidät on nykyään yleisesti tunnustettu omaksi kansakseen ja heidän kielensä omaksi kielekseen. Asuinalueestaan johtuen setot ovat uskonnoltaan ortodokseja ja perinnekulttuuri eroaa selvästi naapurien, sekä virolaisten että venäläisten kulttuuriperinteestä.
Udmurtit 552 299
Udmurtit on Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista yksi suurimpia. He asuvat Volgan ja Ural-vuoriston välissä. kulttuuriharrastusta ja myös pyrkimystä parantaa oman kielen käyttömahdollisuuksiaUdmurteilla on aktiivista.
Vatjalaiset 64
Vatjan kieli on jo käytännössä kuollut kieli. Kieltä on kuitenkin tutkittu paljon ja sillä on myös painettu jonkin verran kirjallisuutta, Ilmeisesti nuorten vatjalaisten keskuudessa on herännyt jonkin verran intoa opiskella kieltä, jota he ovat vanhempien tai isovanhempien kuulleet puhuvan.
Vepsäläiset 5 936
Vepsäläisiä asuu Karjalan tasavallassa ja Leningradin sekä Vologdan alueilla. Vepsäläisillä on ktiivista kulttuuriharrastusta ja oman kielen opiskelua.
Yksi suuri murhe
Venäjän suomalais-ugrilaisilla kansaoilla on yksi suuri yhteinen murhe. Kuinka kauan kansat ja kielet säilyvät? Vatjalaiset ovat jo käytännössä kuolleet kansana sukupuuttoon. Vatjalaisiksi väestölaskennassa ilmoittautuvat eivät enää puhu omaa kieltään tai ovat oppineet sen vasta aikuisiällä. Myös inkeroiset ja enetsit ovat suuressa vaarassa poistua kansojen joukosta. Venäjällä asuvat virolaisten läheiset sukulaiset setot eivät ole niin suuressa vaarassa, kuin heidän lukumääränsä 214 antaisi ymmärtää. Suurin osa kansasta asuu nimittäin Viron puolella ja on hyvin aktiivista.
Kansoja häviää ja niin on käynyt monien suomalais-ugrilaisten kansojenkin: liivien, merjojen ja muromien. Toisaalta kansojen kuoleminen on usein hitaampaa kuin kuvitellaan. Kokonaan sitä ei kuitenkaan voida estää. Toisaalta Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista monet elävät varmaan vielä pitkään, joskin suunta alaspäin on selvä. Kielikuoleman vauhtia on hillinnyt Venäjällä asuvien kielisukulaisten yhteistyö suomalaisten, virolaisten ja unkarilaisten kanssa. Valitettavasti Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vienyt ainakin toistaiseksi yhteistyöltä monia mahdollisuuksia.
