Laura Paljakka Helsingin SYK: Venäjän opiskelijoita tulee tulevaisuudessakin riittämään
Kuinka moni valitsee venäjän?
Opetushallituksen Vipunen-tilastojen mukaan venäjän kielen opiskelulla on ollut nostetta 2000-luvulla. Kun peruskoulun 3. tai 4. luokalta alkavaa A-kielen venäjää opiskeli Millenium-vuonna 2000 vain 0,3 % perusasteen oppilaista (1 212 henkilöä), vuonna 2014 määrä oli huipussaan 1 % oppilaista eli 3 537 innokasta peruskoululaista opiskeli pitkää venäjää. Vaikka Uusimaa on suomalaisen elinkeinoelämän keskus, siellä perusasteella on ikäryhmästä venäjää opiskelleita ollut tällä vuosituhannella enimmillään 1 %, kun vastaavasti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 2010-luvulla kaikista oppilaista yli 10 % on opiskellut pitkää venäjää. Tämä kertoo käytännön kielitaidon tarpeesta eli elämänaloilla. On jännittävää nähdä, miten korona vaikuttaa tuleviin kielivalintoihin.
Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa venäjän kieli kuuluu opetusohjelmaan alaluokilta saakka. Keskustelin sekä peruskoulussa että lukiossa venäjää opettavan päätoimisen tuntiopettaja Laura Paljakan kanssa venäjän kielen asioista.
”Valtakunnallisella tasolla vieraiden kielten opiskelun määrät ovat yleisesti laskeneet ja sama koskee venäjää. Venäjässä äidinkielisten oppilaiden lisääntyneet määrät paikkaavat tätä tilannetta” toteaa Laura Paljakka ja jatkaa: ”Lukiossa lyhyen venäjän aloittajia on usein paljonkin, viime syksynäkin koulussamme n. 40, mutta valitettavan harva jaksaa opiskella venäjää muutamaa kurssia pidempään. Tämä koskee lyhyitä vieraita kieliä yleisesti. Toisaalta vuosittain koulussamme aloittaa 26 innokasta 3.-luokkalaista pitkän venäjän opiskelun. Suhtaudun itse luottavaisesti siihen, että venäjän opiskelijoita tulee tulevaisuudessakin riittämään. Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja venäjän osaajia tullaan aina tarvitsemaan.”
Lukiossa huutava tarve pitkän venäjän oppikirjalle
Opi venäjää, Raz, dva tri, Pozhaluista, Kapusta… Näitä suosikkeja olemme lukeneet eri aikoina. Onneksi venäjän kielen oppikirjojen tarjonta on monipuolistunut viime vuosina hurjasti ja kaikenlaisille oppijoille löytyy sopivia materiaaleja. Myös Paljakka on osallistunut oppikirjojen laatimiseen.
”Yläkoulun valinnaisvenäjään sekä lukiossa alkavaan venäjään on uusia oppimateriaaleja ilmestynyt viime vuosina mukavasti ja siellä tilanne on mielestäni varsin hyvä”, hän toteaa. ”Olen ollut itse mukana tekemässä DOM-kirjasarjaa, joka on tarkoitettu alakoulussa alkavaan pitkään venäjään. Kyseistä oppimateriaalia olen jäävi arvioimaan, koska olen yksi sarjan tekijöistä, mutta olemme saaneet siitä hyvää palautetta”, Paljakka jatkaa.
”Pitkässä venäjässä on tilanne pitkään ollut hyvin toisenlainen. Hankalin tilanne on lukion pitkässä venäjässä, jonne tarvittaisiin kipeästi opetussuunnitelman mukaista uutta materiaalia. Valitettavasti tällä hetkellä ei näytä siltä, että olisi resursseja tehdä uutta, mikä on todella harmillista” murehtii Laura Paljakka.
Aikuinenkin voi oppia
Perinteisesti venäjää on alettu opiskella aikuisena, kun esimerkiksi työelämässä tulee tarve osata edes auttavasti venäjää. Paljakan mukaan markkinoilta löytyy esimerkiksi Pora-oppimateriaalisarja aikuisopiskelijoille. Hänen mielestään mikään oppimateriaalisarja ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan opettajan tehtävänä on monipuolistaa opetusta eri keinoin. ”Aikuisetkin tarvitsevat leikkejä, pelejä, musiikkia ja elokuvia. Kun opiskelijalla on tunnilla hyvä olla, iloa ja naurua, jää kielikin paremmin mieleen. Suoraan ammattisanaston kimppuun ryhtyminen kuulostaisi todella haastavalta – mielestäni ensin tarvitaan pohjaa venäjän kielestä” tietää Laura Paljakka.
Paljakan mukaan parhaan lopputuloksen saa, kun ainakin aluksi on mukana esimerkiksi jollakin kurssilla. Alkuun tarvitaan paljon opastusta muun muassa ääntämisen suhteen. Itsenäinen opiskelu on tietenkin mahdollista, jos on erittäin hyvä motivaatio ja hyvät aineistot.
Aikuisopiskelijalle varsin hyvät sivut ovat Yle oppimisen Venäjä -sivut. Sieltä löytyy monenlaista tukea venäjän oppimiseen – kaikenlaista aakkosten harjoittelusta matkailijan alkeiskurssiin. Tämän lisäksi suomenkielisiä sivustoja on Paljakan mukaan vähän. ”Jos englanti taipuu, sivustoja löytyy paljon”, hän kertoo ja jatkaa: ”Yksi hyvä sivusto on 3ears.com, jossa löytyy paljon materiaalia aloittelijasta edistyneeseen englanninkielisin tekstityksin: elokuvia, sarjoja, uutispätkiä, lauluja, runoutta jne. Omassa opetuksessani käytän paljon Youtubesta löytyviä venäjän kielen materiaaleja, esimerkiksi Easy Russian, Be fluent in Russian, Russian with Max, Learn Russian with songs”, hän luettelee.
Vanhempien kiinnostus kannustaa lasta
Opettajilta kysytään usein 3.-luokkalaisten vanhemmille järjestettävässä kielivanhempainillassa, tarvitseeko vanhemman osata venäjää, jotta lapsi voi pärjätä kieliopinnoissa.
”Tärkeää sen sijaan on, että vanhempi osoittaa mielenkiintoa lapsen opiskelemaa kieltä kohtaan, olipa kieli mikä tahansa. Vaikka vanhempi ei venäjää osaakaan, voi esimerkiksi olla kuuntelijana, kun lapsi lukee tekstiä. Ja jos venäjän kieli sattuu vanhempaa kiinnostamaan ja aikaa löytyy, voi antaa lapsen toimia opettajana. Tärkeintä on, että sekä lapsi että vanhempi suhtautuvat venäjän opiskeluun positiivisella mielellä”, Laura Paljakka toteaa.
Motivointi auttaa kielivalinnoissa
Helsingin Suomalainen yhteiskoulu on kielipainotteinen ja monet oppilaat lukevat useita eri kieliä, minkä ansiosta lähtökohta on siellä hyvä. Tarjolla on myös venäjästä sekä pitkä että lyhyt oppimäärä.
”Pitkän venäjän opiskelu aloitetaan koulussamme 3. luokalta. Oppilaita on riittänyt mukavasti ja joka vuosi meillä aloittaa 26 oppilasta venäjän opiskelun, Paljakka kertoo ja jatkaa: ”Yläkoululaisille järjestetään keväisin valinnaisainetapahtuma, joissa ehdottomasti parhaita markkinoijia ovat olleet jo venäjää opiskelevat 9. luokkalaiset.”
Koska venäjä on monelle varsin vaikea ja sisua vaativa oppiaine, lyhyt oppimäärä on helppo heittää kuormasta kesken kaiken pois. Tätä surevat monet opettajat. Laura Paljakka katsoo tehtäväkseen opettajana luoda oppitunneille sellainen tunnelma, että sinne on mukava tulla. Hänen mielestään hyvällä tunnilla on monenlaista erilaista tekemistä.
”Motivaatio-ongelmat näkyvät osalla oppilaista ehkä eniten yläkoulun aikana”, hän toteaa. ”Opiskelun pitää olla paljon muutakin, kuin oppikirjan kahlaamista. Usein se tarkoittaa monenlaisia pelillisiä asioita, musiikkia ja venäläisiä elokuvia. Pääkaupunkiseudulla voimme myös käyttää hyödyksi monenlaisia Venäjään liittyviä kulttuuritapahtumia ja paikkoja. Motivaation kohottajana on koulussamme myös Venäjälle järjestettävät opintomatkat”, hän luettelee. On tärkeää, että tunneilla on hauskaa ja Paljakka kertookin, että myös leikit, omien näytelmien tekeminen ja venäläisten teekutsujen pitäminen luokassa piristävät oppilaiden ja opettajan arkea. ”Monet oppilaat pienistä isoihin tykkäävät harjoitella sanastoa erilaisia sähköisin konstein: Quizlet live, Kahoot, Gimkit ja Quizizz ovat kaikki suosittuja”, Paljakka jatkaa.
Kuka? Кто? |
| Laura Paljakka |
| Työ: Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun venäjän kielen päätoiminen tuntiopettaja |
| Luottamustoimet venäjän kielen parissa: 2010-17 Suomen venäjänopettajien hallitus. Sen jälkeen aikaa luottamustoimille ei ole ollut, vaan ajan on opetuksen lisäksi täyttänyt oppikirjan tekeminen. |
| Aloin opiskella venäjää, koska olin aina pitänyt kielten opiskelusta ja ne olivat minusta tuntuneet helpoilta. Ennakkoajatukseni oli, että venäjä on varmasti paljon vaikeampaa, jo erilainen aakkosto teki siitä vaikeammin lähestyttävän. Venäjä myös kuulosti mielestäni kauniilta. |
| Opiskelin venäjää Savonlinnassa Talvisalon lukiossa. Yliopistonkin kävin itäisessä Suomessa, Joensuussa. Minulla on oikein hyvät muistot yliopistovuosista, meillä oli todella hyvät opettajat. |
| Minut saa venäjän kielen opettajana iloiseksi, kun näen pienimpien oppilaiden innokkuuden ja avoimuuden omaksua kieltä. Minua ilahduttaa myös ne sitkeät oppilaat, jotka jaksavat tehdä opintojensa eteen. |
| Hauskin venäjänkielinen sana: кукушка (käki) |
| Vaikein venäjänkielinen käyttösana: Nämä sanat ovat ihmetyttäneet pituudellaan: достопримечательность (nähtävyys), изобразительное искусство (kuvataide) |
Jutun kirjoittaja Tuija Mäkinen on Suomi–Venäjä-seuran Länsi-Suomen aluejohtaja ja hän vastaa venäjän kielen opiskelun edistämisestä Suomi-Venäjä-Seurassa.
