Venäjän vuonna 2021 suoritetusta väestönlaskennasta on hiljattain julkaistu tulokset, joista saamme uutta tietoa Venäjän ja myös sen eri kansojen tilanteesta. Venäjän väkiluku oli vuonna 2021 tämän väestölaskennan mukaan 147,2 miljoonaa, joten edelliseen vuonna 2010 tehtyyn laskelmaan verrattuna se oli kymmenessä vuodessa kasvanut 1,4 prosenttia. Tätä selittää kuitenkin se, että Venäjä liitti vuonna 2014 Krimin niemimaan itseensä ja otti tämän mukaan väestölaskennassa.
Todellinen väkiluku on noin 143 miljoonaa, eli alhaisempi kuin esimerkiksi vuonna 2000, jolloin presidentti Putin tuli valtaan. Väkiluvun laskua selittää ennen muuta alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus. Viime vuosina syntyvyys tuhatta asukasta kohti oli 1.5 ja kuolleisuus 2,4. Vaikka Venäjälle on muuttanut väkeä varsinkin entisistä Keski-Aasian neuvostotasavalloista, väkimäärä vähenee.
Samoin kuin muualla maailmassa, kasvua on tapahtunut eniten suurissa kaupungeissa ja niiden ympäristössä. Toisaalta laajoilla alueilla, esimerkiksi Siperiassa ja luoteisilla alueilla Suomen lähettyvillä väkimäärä on vähentynyt. Tuloksissa ei varsinaisesti ole suuria yllätyksiä. Niissä heijastuu kuitenkin myös monia Venäjälle tyypillisiä ongelmia.
Venäjän väestön kasvualueita ovat Moskova ja Pietari sekä niiden ympäristöt. Mielenkiintoista on, että hallintoalueista suurin väestönkasvu on kuitenkin ollut Pohjois-Kaukasiassa, eli alueella, jossa asuu pieniä ei-venäläisiä kansoja, kuten tšetšeenit, ingusit ja Dagestanin monet pienet kansat. Merkittävää on myös, että Siperiassa, jossa väestö keskimäärin vähenee, kasvua on tapahtunut keskuksissa, joissa on öljy- ja kaasuteollisuutta. Myös tuolla alueella asuvat pienet suomalais-ugrilaiset kansat hantit ja nenetsit ovat nostaneet väkilukuaan. Kasvukeskus on ollut myös Kaliningradin alueella Itämeren rannalla, joka tunnetaan suurena sotilastukikohtana.
Hallintoalueista suurin väestön vähennys on tapahtunut Kaukoidän alueella Jakutiassa, Burjatiassa ja Habarovskissa. Väestönkato on koetellut kovasti myös Volgan aluetta, jossa asuvat mm. sukulaiskansamme marit ja mordvalaiset.
Sukukansojemme tilanne
Lähes kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2021. Erityisen huolestuttavaa on se, että vähennys on usein ollut erittäin suuri. Läheisten naapuriemme karjalaisten määrä on kymmenessä vuodessa suurin piirtein puolittunut. 60800:sta 32400:aan. Väestönlaskennassa Karjalan tasavallassa ja Pietarissa sekä Tverin alueella asuvat karjalaiset on laskettu yhdeksi ryhmäksi.
Syihin, miksi näin on käynyt palaan myöhemmin. Komipermjakien lukumäärä on pudonnut 94450:stä 55800:aan, mordvalaisten 744200:sta 546300:aan, udmurtien 552300:sta 386500:aan, marien 547600:sta 438000:een. Pienien kansojen väkimäärän väheneminen on myös huomattava: Vepsäläisten lukumäärä putosi 5900:sta 4500:aan, Kuolan niemimaan saamelaisten 1800:sta 1500:an, kaukana Taimyrin niemimaalla asuvien nganasanien 862:sta 687:ään, inkeroisten 266:sta 210:een ja Taimyrin niemimaalla asuvien enetsien 227:stä 201:een. Surullisinta on kuitenkin se, että Suomenlahden etelärannalla asuneita vatjalaisia on enää 99.
Kansan säilymisen kannalta on tärkeää, kuinka moni sen edustajista puhuu äidinkieltään. Venäjän väestönlaskennassa on selvitetty tätäkin. Kielisukulaisistamme ykkössijalla ovat marilaiset, joista 74,8 puhuu äidinkieltään, Toisena ovat udmurtit, 69,2 prosenttia, sitten komit 66,4 prosenttia, mordvalaiset 55,3 prosenttia ja karjalaiset 26,1 prosenttia.
Tuloksia vääristävät tekijät
Aluksi haluaisin todeta, ettei minun tietääkseni Venäjän väestönlaskennassa ole sellaisia pyrkimyksiä, että tuloksia pyrittäisiin vääristämään tietoisesti. Täsmällistä tietoa on kuitenkin kerran kymmenessä vuodessa tehtävissä laskennoissa mahdoton saada. Osittain väestönlasku tapahtuu niin, että laskijat käyvät ihmisten luona ja esittävät kysymyksiä. Melko suuri vaikutus tulokseen saattaa olla sillä, että Venäjällä on ilmeisesti miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole rekisteröityneet asuinpaikkaansa, eli he eivät ole viranomaisten kirjoissa. Suuriin kaupunkeihin ei voi rekisteröityä asukkaaksi, ellei siellä ole työpaikkaa ja asuntoa. Miljoonat syrjäseuduilla ja köyhissä naapurimaissa (esimerkiksi Keski-Aasiassa) asuvat etsivät parempaa elämää ja matkustavat suurkaupunkeihin työtä ja onneaan etsimään. He tekevät pimeitä töitä, jota meillä yleensä nimitetään ihmiskaupaksi.
Heidän lisäkseen on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät vastaa esimerkiksi kansallisuutta koskevaan kysymykseen, tai eivät vastaa siihen totuudenmukaisesti. Vuoden 2021 väestönlaskennassa peräti 16,6 miljoonaa vastaajaa ei halunnut kertoa kansalaisuuttaan. Juuri se on yksi syy, miksi pienten kansojen lukumäärä ei ole täsmällinen. Venäjällä suositaan usein opiskelu- tai työpaikoilla etnisiä venäläisiä. Hyljeksittyjä eivät ole vain pienet kansat, vaan syrjintää on myös uskonnon tai nimenomaan kansallisuuden perusteella. Tätä voitaisiin ehkä kutsua myös rotusorroksi.
Jos esimerkiksi marilainen tai udmurtti matkustaa Moskovaan etsimään töitä, hänen kannattaa ilmoittaa olevansa venäläinen, niin menestys voi olla varmempaa. Tai kun marilaisen äidin ja venäläisen isän lapsi hakee töitä, hänen kannattaa kertoa olevansa venäläinen.
Sitten tullaan yhteen yllättävään asiaan. Myös etnisten venäläisten määrä on vähentynyt. Siihen voi olla yhtenä syynä korkea kuolleisuus. Sen lisäksi yksi syy on varmasti oleskelu laittomasti eli rekisteröimättä jollain paikkakunnalla. Tällainen henkilö kuuluu niiden joukkoon, jotka eivät väestönlaskijoille ilmoittaudu. Suurkaupunkeihin pyritään muuttamaan kaikissa maissa. Venäjä on yksi niitä maita, joissa maaseudun hyvin alhainen elintaso pakottaa nuoret pyrkimään kaupunkeihin myös lakia kiertämällä.
Väki vähenee
Millaisia tulevaisuuden näkymiä tämä väestökehitys ennustaa? Väkiluvun väheneminen ja väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin aiheuttaa vaikeuksia tasavertaisten kehitysnäkymien varmistamiseksi. Varsinkin Siperian ja Kaukoidän asukasluvun väheneminen johtaa väkisinkin siihen, ettei näillä alueilla asuvat ihmiset saa sellaisia mahdollisuuksia tulevaisuuteen, kuin tiheämmin asutuilla alueilla.
Se kärjistää erityisesti pienten kansojen ongelmia ja on merkittävä, koska Venäjällä asuu yli sata eri kansallisuutta. Suurin osa heistä on alueittensa alkuperäisasukkaiden jälkeläisiä, Vaikka Venäjällä etnisten venäläistenkin määrä vähenee, se johtuu ennen muuta syntyvyyden vähenemisestä. Venäjän asukkaista noin 72 prosenttia on kuitenkin etnisiä venäläisiä ja seuraavaksi suurimman kansallisuuden, tataarien osuus on 3,2 prosenttia.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kohtalo näyttää surulliselta. Vatjalaiset ovat jo käytännössä kuolleet sukupuuttoon. Heidän naapureinaan asuvat inkeroiset ovat pian samassa tilanteessa. Suomalaisille läheisistä kansoista vepsäläiset ovat vaarassa. Samoin kaukaisemmat sukulaiset Taimyrin niemimaalla, enetsit ja nganasanit.
Huolta herättää myös se, että väkirikkain Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista, mordvalaiset on kutistunut 60 vuodessa yli puoleen ja samoin komilaiset. Karjalaisia on vain viidesosa siitä, mitä heitä oli 60 vuotta sitten.
Kansojen pienemiseen on monia syitä. Venäjällä on kuitenkin yksi syy ylitse muiden. Lupauksista huolimatta valtiovallalla ei ole toisen maailmansodan jälkeen ollut haluja tehdä paljonkaan näiden kansojen ja heidän kielensä säilyttämiseksi. Hidas kansojen venäläistäminen on jatkuvan toiminnan suunta. Eikä sille ainakaan tänään näy muutoksen merkkejä.
Väestönlaskennan tuloksiin pääsee tutustumaan venäläisen yandex-hakusivuston kautta hakusanalla: perepis naselenija 2021.
SUOMALAIS-UGRILAISET KANSAT VENÄJÄLLÄ
Väkiluvut 1959 ja 1989 tuhansina (vuoden 2021 luvut täsmällisiä)
| Kansa | 1959 | 1989 | 2021 |
| Mordvalaiset | 1211,1 | 1072,9 | 546 319 |
| Marit | 498,1 | 643,7 | 437 981 |
| Udmurtit | 615,6 | 714,8 | 386 465 |
| Komit | 282,8 | 336,3 | 143 516 |
| Komipermjakit | 143,0 | 147,3 | 55 786 |
| Nenetsit | 22,8 | 34,2 | 49 646 |
| Karjalaiset | 164,1 | 124,9 | 32 422 |
| Hantit | 19,2 | 22,3 | 31 467 |
| Mansit | 6,3 | 8,3 | 12228 |
| Vepsäläiset | 16,2 | 12,1 | 4534 |
| Selkupit | 3,7 | 3,6 | 3458 |
| Saamelaiset | 1,8 | 1,8 | 1530 |
| Nganasanit | 0,7 | 1,3 | 687 |
| Inkeroiset | 0,6 | 0,4 | 210 |
| Enetsit | …. | 0,2 | 201 |
| Vatjalaiset | …. | … | 99 |
