Suomi-Venäjä-Seuran strategiassa vuosille 2016–2020 painotetaan Suomen venäjänkielisten mukaan saamista seuran toimintaan. Tarkoitus on tukea venäjän- ja suomenkielisten kohtaamisia, tehdä yhteistyötä venäjänkielisten järjestöjen ja verkostojen kanssa sekä kehittää maahanmuuttajatyöhön uusia toimintatapoja.
Venäjänkieliset Suomessa ja Seurassa
Suomessa asuu vähintään 80 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa. Osa on syntynyt täällä, osa on asunut täällä jo pitkään ja osa on juuri muuttanut, sillä vuosittain Suomeen muuttaa noin kolme tuhatta uutta venäjänkielistä. (Tiedot ovat Cultura-säätiön venäjänkielistä väestöä koskevasta selvityksestä).
Suomen venäjänkielisillä on sitä venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvää tietoa ja taitoa, joita haluamme seurassamme viedä eteenpäin kaikkien suomalaisten keskuuteen. Emme kuitenkaan ole vielä kattavasti tavoittaneet Suomessa asuvia venäjänkielisiä ja vain pieni osa monimuotoisesta venäjänkielisten ryhmästä on mukana toiminnassamme. Jäsenrekisteriimme äidinkielekseen venäjän on ilmoittanut ainoastaan 459 henkeä (tieto 08/2016). On tärkeää, että venäjänkieliset jäsenet kokevat olevansa seurassa tasavertaisia eivätkä vain avun tarvitsijoita.
Venäjänkieliset osastotoiminnassa – hyvät opit kiertämään
Suomi-Venäjä-Seuran osastoilla on hyviä kokemuksia ja toimivia malleja siitä, minkälaiseen toimintaan venäjänkieliset saadaan mukaan. Paino on sanalla toiminta, sillä ani harvaa houkuttaa kokoustaminen ja järjestöbyrokratia. Onnistumisen kokemukset syntyvät yhdessä tekemisestä. Ne osastot, jotka ovat saaneet venäjänkielisiä mukaan, ovat innoissaan ahkerista ja dynaamisista toiminnantoteuttajista.
Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita mm. Valkeakosken osasto, joka otti ennakkoluulottomasti vastaan alueen venäjänkielisten maahanmuuttajien toiveen järjestää venäläisiä iltoja ja tapaamisia venäjän kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Mukaan tulivat myös alueen suomenkieliset ja nyt kulttuurivaihto ja toisaalta venäläisen kulttuurin tukeminen kulkevat tasapainoisena parina. Valkeakosken osasto on järjestänyt myös kaksikielisiä kirjallisuuspiirejä (suomi-venäjä) ja heiltä saa listaa hyvistä kirjoista, jotka löytyvät sekä suomeksi että venäjäksi. Savonlinnan osasto on puolestaan tiivistänyt yhteistyötään alueen venäjänkielisten kanssa menemällä mukaan venäjänkielisten järjestämiin tapahtumiin ja juhliin. Heilläkin on hyviä kokemuksia kirjallisuuspiireistä. Salon osastossa taas pyörii aktiivisesti venäjänkielisille lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa ja kesäleirejä.
Suomi-Venäjä-Seuran Oulun osasto toteutti STEAn rahoittaman Valjakko-projektin 2015–2017, jossa kehitettiin käytännönläheistä kotouttamisen mallia: syntynyt Valjakko-toimintamalli on kaikkien vapaasti sovellettavissa. Valjakko-malli tarjoaa kantaväestölle ja maahanmuuttajille luontevia, käytännönläheisiä ja turvallisia keinoja päästä vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Osallistujat – tasavertaiset ihmiset ilman valtasuhteita – auttavat omilla taidoillaan toisiaan oppimaan ymmärtämään äidinkieltään ja kotikulttuuriaan. Yhteisen tavoitteen tai kiinnostuksen kohteen löydyttyä heistä muodostuu pareja tai pieniä ryhmiä ”valjakoita”. Kaikkien osastojen toimintaan voit tutustua tarkemmin osastosivuilla>>
Piirien venäjänkielisten kanssa tehtävät hankkeet
Suomi-Venäjä-Seuran piirit ovat tehneet menneinä vuosina maahanmuuttajiin liittyviä hankkeita ja koordinoivat sellaisia tälläkin hetkellä .
Action! Harrastustoimintaa kantasuomalaisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille
Itä-Suomen piiri toteutti Action! Harrastustoimintaa kantasuomalaisille ja maahanmuuttajataustaisille nuorille -hanketta vuosina 2017-2018. Hankkeeseen osallistuville nuorille esiteltiin kuopiolaisia harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia yhdessä oppilaitosten mentorinuorten kanssa. Näin autettiin nuoria löytämään oma juttunsa ja kotoutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan saamalla suomenkielisiä ystäviä.
Jatkossa tarinoimme enemmän venäjäksi
Vaikka Suomi-Venäjä-Seuran keskustoimisto ja piirit eri hankkeissa ja kansainvälisessä yhteistyössä käyttävät runsaasti venäjän kieltä, niin jäsenille suunnattua venäjänkielistä viestintää on ollut niukasti. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomessa asuvat tai tänne muuttavat venäjänkieliset eivät löydä seuraamme eivätkä tunne sen toimintaa. Jatkossa lisäämme venäjänkielistä viestintää. Kokemus on osoittanut, että venäjänkielinen viestintä kannattaa: ne osastot, jotka ovat rohkaistuneet viestimään venäjäksi, ovat saaneet yhä useamman venäjänkielisen mukaan toimintaansa. Ja venäjänkielinen osastoviestintä helpottuu, kun sitä tekemään saadaankin venäjää äidinkielenään puhuvia jäseniä.
Toimintaa kehittää Itä-Suomen piirin vetämä työryhmä
Seuran venäjänkielisestä toiminnasta vastaava työryhmä kokoontuu säännöllisesti läpi vuoden. Ryhmää vetää Itä-Suomen piirin toiminnanjohtaja Maria Lepistö.
