Berliinissä on suuri venäjänkielisten vähemmistö. Tilastojen mukaan vuonna 2020 2,2% Saksan väestöstä oli Venäjän kansalaisia. Kun puhutaan venäjänkielisistä, luku on huomattavasti suurempi ja vaihtelee 3,5 miljoonasta 4,5 miljoonaan tai jopa 6 miljoonaan. Pelkästään Berliinissä on arvioitu asuvan 151 000 entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanutta ja luku luonnollisesti on kasvussa Ukrainan sodan takia.
Berliinin katukuvassa kuulee vähän väliä puhuttavan venäjää ja näkee venäjänkielisiä nimiä. Tuntuu, että venäläisyyttä ja itäeurooppalaisuutta on melkein joka kadun kulmassa. Itä-Berliinin arkkitehtuuri tuntuu venäläisiä kaupunkeja kiertäneelle hyvin kotoisalta ja tutulta.
Kesäkuun alussa kävimme tutustumassa Berliinin venäjänkieliseen diasporaan. Berliini valikoitui kohteeksi edellä mainittujen seikkojen lisäksi siksi, että Suomi-Venäjä-seura on jäsenenä EU-Venäjä -kansalaisjärjestöfoorumissa (EU-Russia Civil Society Forum), jonka sihteeristö sijaitsee Berliinissä. Sihteeristön väen lisäksi tapasimme kaupungissa toimivia kansalaisjärjestöjä, joista useisiin olemme tutustuneet juuri foorumin kautta.
Dekabristen-nimiseltä järjestöltä saimme lahjaksi venäläisen Berliinin kartan ja toden totta: kaupunki on tosiaan pullollaan venäläisyyttä! Kartalla on merkittynä niin ravintoloita, oppilaitoksia, mediataloja, kirkkoja, teattereita, muistomerkkejä kuin museoitakin. Berliiniin voisi tehdä tämän tiedon valossa vaikka venäläisteemaisen matkan. Karttaan voi tutustua saksaksi ja venäjäksi täällä: https://www.russkij.berlin/
Kartalle on koottu myös berliiniläisjärjestöt, jotka tekevät työtä venäläisten, ukrainalaisten, georgialaisten ja muiden itäisen Euroopan maiden kumppaneiden kanssa. Monet niistä ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, mutta nyt toiminta suuntautuu Venäjän sijaan entisiin neuvostotasavaltoihin ja toisaalta maassa olevaan venäjänkieliseen väestöön. Berliiniin on sodan alettua, ja jo ennen sitä, paennut esimerkiksi lukuisia journalisteja, kansalaisaktivisteja ja taiteilijoita Venäjältä ja Ukrainasta. Useat järjestöt ovat auttaneet heitä uudelleensijoittumisessa ja yrittävät saada heidät elämän alkuun Saksassa.
Suomessa venäjän- ja ukrainankielisten määrä on luonnollisesti paljon pienempi, mutta näemme, että voimme ottaa saksalaisilta järjestökollegoiltamme mallia sekä maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn että Venäjä-kansalaisjärjestöyhteistyöhön jatkossa. Kontaktit ja hankkeet eurooppalaisten, venäjänkieliseen maailmaan painottuvien järjestöjen kanssa ovat varmasti erityisen hedelmällisiä nyt, kun Venäjän kansalaisyhteiskunta on ahtaalla. Yhdessä voimme olla paremmin avuksi länteen sijoittuvien, pakoon lähteneiden, tukemisessa.
