Venäläisen nykykirjallisuuden näyttely lokakuusta alkaen
Suomi-Venäjä-seura tuottaa tänä vuonna pitkästä aikaa kiertävän kirjallisuusnäyttelyn. Nykykirjallisuutta esittelevä näyttely on viimeistelyä vaille valmis ja pääsee kiertämään seuraavien 2-3 vuoden ajan kirjatoissa ja muissa lukijoita kokoavissa paikoissa.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin venäjän kielen ja kulttuurin osastojen kanssa. Kutsuimme mukaan opiskelijoita ja pyysimme heitä kirjoittamaan itselleen tärkeästä nykykirjailijasta pienen artikkelin. Opiskelijatyönä syntyi yhteensä kymmenen kirjailijan esittely. Heidän lisäkseen kolme tutkijaa kirjoitti artikkelin omaan erikoisalaansa liittyen.
Näyttelyn sisällöstä ovat vastanneet opiskelijat Elina Aittakallio, Jevgenia Bos, Valeria Kleimala, Jaana Laitinen, Aleksandra Pastukhova, Irina Rogozhin, Suvi Tabell, Taisiia Vanovitsh ja Igor Siekkinen sekä tutkijat Elina Kahla, Anni Lappela ja Mika Pylsy.
Näyttelyssä esitellään kirjailijat Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitsh, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Senshin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tshizhova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin.
Lastenkirjallisuuskatsaus
Väitöskirjatutkija Anni Lappela on tutkinut laajasti venäläistä lastenkirjallisuutta. Sitä on hänen mukaansa viime vuosina käännetty suomeksi varsin vähän. Venäjällä kuitenkin julkaistaan paljon lastenkirjallisuutta ja siellä toimii useita pelkästään lastenkirjallisuuteen keskittyneitä kustantamoja kuten Samokat, Voltšok ja Retš sejä Detgiz. Lastenkirjoja julkaisevat luonnollisesti myös muut kustantamot sekä pitkät perinteet omaavat lastenkirjallisuuslehdet, joita ilmestyy edelleen useita. Venäjällä työskentelee nykyäänkin paljon lastenkirjakuvittajia.
Katsauksessaan Lappela nostaa esiin muun muassa suomeksi käännetyt Dmitri Vostokovin ja Grigori Osterin. Osterin mainiot, hieman anarkistiset lastenrunokirjat on kuvittanut Kansallismuseoon Muumi-näyttelyn suunnitellut tunnettu taiteilija Aleksandr Reichstein.
Kaksikielinen näyttely
Suuri ansio tällä projektilla on ollut siinä, että työtä on tehty kolmella kielellä. Artikkeleita on valmistunut suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi ja käännöstyötä on tehty suomeksi ja ruotsiksi. Olemme erityisen kiitollisia Åbo Akademin tiimille, jota on johtanut professori Martina Björklund. Hänen panoksensa ansiosta on valmistunut seuran ensimmäinen täysimittainen ruotsinkielinen näyttelyversio.
Kirjastot varaavat
Näyttelyssä tulee olemaan noin 25 kapalevytaulua, jotka ovat kooltaan 40*100 cm. Visuaalisesta ilmeestä vastaa AD Oona Kavasto. Seuran kautta menee yleistiedote kirjastoille kirjastot.fi -sivuston kautta. Kirjastot tekevät varaukset omien tarpeittensa mukaan eli toiset suosivat näyttelyjä, joiden kesto on kaksi viikkoa ja toiset taas suosivat kuukauden sykliä. Toivomme, että osastot ovat aktiivisesti yhteydessä kirjastojensa kanssa ja järjestävät aiheeseen sopivia tapahtumia näyttelyn aikaan.
Digikansalle oma näyttely
Koska olemme tehneet ison digiloikan, samanaikaisesti kirjastonäyttelyn kanssa valmistuu myös digitaalinen näyttely. Sen tekemisen on mahdollistanut Into-Kustantamon avustus. Diginäyttelyn pohjana ovat edellä mainittujen opiskelijoiden laajemmat artikkelit, joiden linkkiaineistoa on täydentänyt vapaaehtoistyönä Tampereen yliopiston opiskelija Raimo Eronen.
Diginäyttelyn ovat toteuttaneet Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat Liisa Ojala ja Niina Panula.
