Venäjän hyökättyä Ukrainaan uutisoitiin Suomessa uhkauksista ja torjuvasta suhtautumisesta täällä asuvia venäjänkielisiä kohtaan. Viranomaiset tuomitsivat sen ilahduttavan nopeasti ja korostivat, etteivät yksittäiset ihmiset ole syyllisiä sotaan eikä vihapuheelle tai syrjinnälle saa antaa tilaa.
Myös Suomi-Venäjä-seura halusi viedä Suomessa asuville venäjänkielisille viestiä, ettei epäasialliseen kohteluun tarvitse sopeutua. Suomalaisilla viranomaisilla on keinot puuttua tapauksiin, jos tieto niistä kulkee heille asti.
Näin päätettiin järjestää venäjänkielinen webinaari Vihapuhe seis! Maahanmuuttajilla oikeus yhdenvertaiseen kohteluun Suomessa. Se toteutettiin 21.4. ja mukana järjestelyissä olivat Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO ja Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö SVK.
Eri puolilla Suomea järjestettiin etäkatsomoita, joissa webinaaria saattoi seurata ja esittää puhujille kysymyksiä. Niiden tavoite oli helpottaa keskustelua ja henkilökohtaisia kohtaamisia osallistujien kesken. Suomi-Venäjä-seuran paikallisosastot ja Venäjänkielisten keskusjärjestön jäsenjärjestöt tarttuivat tehtävään niin suurella tarmolla, että tapahtumasta tuli aidosti valtakunnallinen. Etäkatsomoita oli kaikkiaan 14 eri kaupungissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voi kirjoittaa vaikka venäjäksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman vastasi esityksessään kysymykseen, miten häirintään ja syrjintään voi puuttua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka puuttuu syrjintään ja edistää ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista. Valtuutetun toimisto selvittää syrjintäepäilyjä ja antaa niistä lausuntonsa. Toimistoon voi ottaa yhteyttä myös vähemmistökielillä, esimerkiksi venäjäksi.
Stenman kertoi, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen venäjänkielisiltä oli tullut kymmeniä ilmoituksia, jotka koskivat epäasiallista kohtelua esimerkiksi yksityisiin palveluihin, asumiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Muutamissa tapauksissa ilmoittajia oli kehotettu ottamaan poliisiin yhteyttä, mutta useimmiten valtuutetun toimisto arvioi, ettei kyse ole lain määrittelemästä syrjinnästä.
Poliisi seuraa venäjänkielisiin kohdistuvia viharikoksia
Syrjinnän ja vihapuheen tunnistaminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Arkikielessä vihapuhe voi tarkoittaa melkein mitä vain ikävää kielenkäyttöä. Poliisitarkastaja Måns Enqvist selvensi puheenvuorossaan, mitä tuomittava vihapuhe ja viharikos ovat lain mukaan.
”Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen” kertoo Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmä.
Ukrainan sodan alettua poliisi on alkanut ensi kertaa tilastoida erikseen venäläisiin kohdistuvia epäiltyjä viharikoksia, ja aivan sodan alussa havaittiin tapauksia, joissa epäiltiin erityisesti sanallista loukkausta tai uhkausta tai kansanryhmään kohdistuvaa kiihottamista. Kevään aikana ilmoitusten määrä on vähentynyt.
Ilmoitusten perustella on kuitenkin vaikeaa saada ilmiöstä kokonaiskuvaa, sillä arviolta vain 5 – 10 prosenttia tapauksia päätyy poliisille asti. Usein viharikoksen kohteeksi joutunutkaan ei hahmota tilannetta rikoksena, vaikka kokee sen epämiellyttävänä.
Koululla velvollisuus puuttua kiusaamiseen
Koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ja vihapuheeseen kannattaa tarttua nopeasti. Koulutuksen järjestäjä, esimerkiksi kunta, vastaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä oppimisympäristön turvallisuudesta kouluissa. Käytännössä opettaja on se, jolle on syytä kertoa ensimmäisenä oppilaan kokemasta ikävästä kohtelusta, ja usein ratkaisu löytyy jo tällä tavalla.
Riina Länsikallio kertoi Opetushallituksen keinoista torjua ennalta syrjintää. Se julkaisee oppaita yhdenvertaisuuteen ja kiusaamisen vastustamiseen liittyen ja on laatimassa laajaa kiusaamisen vastaista sivustoa, jonka käyttäjiksi toivotaan niin lapsia ja nuoria kuin heidän vanhempiaan ja koulumaailman ammattilaisia.
Monet etäkatsomoiden osallistujista kiittelivät saaneensa tilaisuudesta uutta tietoa ja luottamusta suomalaisia viranomaisia kohtaan. Osa toivoi yksityiskohtaisempaa neuvontaa. Tarvetta aiheen käsittelyyn on siis edelleen.
Päivi Kärnä
Asiantuntijoiden alustukset
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
Kristina Stenmanin esitys
Kristina Stenman по-русски
Poliisitarkastaja Måns Enqvist
Måns Enquistin esitys
Mans-Enquist-по-русски
Riina Länsikallio, Opetushallitus
Riina Länsikallion esitys
Riina-Länsikallio-по-русски
Syrjinnästä mediassa
HS 3.3.2022 Pääkaupunkiseudulla asuvat venäjänkieliset kokevat joutuneensa ahtaalle
YLE 14.3.2022 Venäläiset opiskelijat kokeneet syrjintää ammattikorkeakoulussa – pyritty sulkemaan pois opiskelijaporukoista
