Aloin lukea venäjää kolmosella ensimmäisenä vieraana kielenä. Oli vuosi 1992, Neuvostoliitto oli hajonnut ja naapurin tuleva kehitys sumun verhossa.
Venäjän opiskelu Suomessa romahti. Pitkän venäjän ryhmäni Lahdessa oli viimeinen pitkään aikaan. Uusia ryhmiä syntyi seuraavan kerran 1990‐luvun lopussa. Asiaa auttoi venäjänkielisten määrän kasvu, kun heitä tuli mukaan kasvattamaan ryhmäkoot riittäviksi.
Taas puhutaan venäjän opetuksen romahduksesta. Vieraiden kielten (pl. englanti) opiskelu on muutenkin laskussa, mutta erityisesti vuoden 2022 jälkeen venäjän valintaa joutuu vielä erikseen perustelemaan.
Lasku näkyy jokakeväisessä stipendinjaossamme. Monelta perinteisesti vahvalta venäjän opetuksen paikkakunnalta opetus on loppunut tai loppumassa. Pohjois-Suomesta stipendihakemuksia ei juurikaan enää tule. Etelämpänä tietyt kunnat tuntuvat suoranaisesti pyrkivän venäjästä eroon.
Julkiseen keskusteluun on alkanut tulla huolestuneita puheenvuoroja. Venäjän opiskelu nähdään ”huoltovarmuustekijänä” tai jopa ”isänmaallisena tekona”. Nämäkin näkökulmat ovat tärkeitä, sillä ne on suunnattu poliitikkojen ja kuntien herättelyyn. Lasten houkuttelemisessa kielten pariin ”Suomen kokonaisturvallisuus” ei kuitenkaan toimi.
Aina on myös positiivisia yllättäjiä. 2000 asukkaan Kuhmoisissa venäjää voi opiskella alakoulusta lukioon. Kunnan, koulun ja opettajan asenteilla on merkitystä vieraiden kielten valinnoissa. Edelleen kieliä aletaan lukea myös nollasta, ilman venäjänkielistä perhetaustaa.
Sattuman ja eksotiikan roolia kielivalinnoissa ei kannata väheksyä. Ne olivat aikoinaan minunkin perusteitani, sillä venäjä oli erikoisin ja siksi paras vaihtoehdoista. Lapselle kielten opiskelu on seikkailua. Toivottavasti vanhemmat ja koulut malttavat pitää omat ennakkoasenteensa omana tietonaan jättäen lapsille mahdollisuuden valita kielensä itse.
Venäjän ei tarvitse olla kaikille ykköskieli. Tiedän monia, jotka ovat opiskelleet sen myöhemmin jonkin muun kielen välityksellä. Itselleni venäjä on avannut näkymiä muihin kieliin, kuten muihin slaavilaisiin, turkkilaisiin tai Venäjän vähemmistökieliin. Kaikkien kielten tärkeydestä puhumalla uskon opiskelijoita riittävän myös venäjään.
Tähän lehteen olemme koonneet tarinoita kieliin ja niiden opiskeluun liittyen! Mukavia lukuhetkiä!
Riku Savonen
päätoimittaja
