23.10.2025 Helsingin yliopistolla järjestettiin paneelikeskustelu ”Russian-Speaking Civil Society in Europe: Extremists Fighting against Extremism?”, jonka järjestivät Suomi–Venäjä-seura yhteistyössä Initiative FoReDi ry:n kanssa.
Keskustelu oli osa vuosittaista Aleksanteri-konferenssia, joka käsittelee ääriliikkeitä, ideologioita ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan muotoja nykypäivän maailmassa.
Tilaisuuden moderaattorina toimi Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Riku Savonen. Keskusteluun osallistuivat venäjänkielisen kansalaisyhteiskunnan edustajat eri puolilta Eurooppaa: Evgeniya Chirikova (Activatica, Viro), Aleksei Karikh (Russians Against War, Ruotsi), Ivan Filippov (itsenäinen analyytikko, Saksa) ja Ksenia Thorström (Parus ry, Suomi).
Keskustelun pääaiheena oli termin ”ekstremismi” erilaiset merkitykset ja käyttötavat Venäjällä ja Euroopassa. Osallistujat totesivat, että Venäjän kontekstissa sanaa käytetään usein poliittisen sorron ja toisinajattelijoiden vainon välineenä, kun taas Euroopassa sillä viitataan ennen kaikkea väkivallan ehkäisyyn ja demokraattisten instituutioiden suojelemiseen.
Yksi keskustelun osioista käsitteli Venäjän viranomaisten käyttämiä leimoja kuten “ulkomaisen agentin”, “ääriliikkeen” ja “ei-toivotun järjestön” statuksia. Kaikki panelistit ovat kohdanneet tällaisia määrittelyjä joko henkilökohtaisesti tai organisaatioidensa kautta ja kuvasivat, miten nämä statukset vaikuttavat heidän toimintaansa, kontakteihinsa ja maineeseensa niin Venäjällä kuin Euroopassakin.
Keskustelussa pohdittiin myös venäjänkielisten kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä Euroopassa. Panelistit korostivat, että viime vuosina on syntynyt uusi aktivistiverkosto, jota yhdistävät vapauden, ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden arvot. Poliittisesta painostuksesta ja leimautumisesta huolimatta venäjänkielinen kansalaisyhteiskunta ulkomailla osoittaa vahvaa itseorganisoitumista ja valmiutta yhteiseen toimintaan.
Paneelin mukaan tämänkaltaiset tapahtumat auttavat yhdistämään akateemista maailmaa ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä luomaan tilaa avoimelle vuoropuhelulle ja kokemusten vaihdolle.
Paneeli päättyi aktiiviseen yleisökeskusteluun, jossa käsiteltiin venäjänkielisen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä Euroopassa, uusia yhteistyömuotoja sekä keinoja tukea demokraattisia aloitteita.