Minulle soitti taannoin asiakas Riitta Salvén. Hänen kotiaan on perintönä koristanut aika vaatimattoman näköinen nuuskarasia, tabakerka (табакерка) venäjäksi. Riitta on aikeissa luopua siitä, ja rasian saa 60-vuotislahjaksi hänen sukulaismiehensä. Riitta kysyi, voisinko auttaa selvittämään, miksi rasiassa on keisarikunnan vaakuna eli kaksipäinen kotka ja mitä venäjänkielistä tekstiä siinä on. Hän tiesi, että rasia on kulkenut suvussa sukupovelta toiselle ja hänen hyllyynsä se päätyi 2000-luvun alussa.
Riitta otti kuvia rasiasta ja laittoi ne minulle WhatsAppilla. Minulle kuva kertoi vain, että rasiassa luki jokin nimi, mutta en tiennyt, oliko se rasian alkuperäisen omistajan vai kenties valmistajan nimi. Pyysin apua Suomalais-venäläisen koulun opettajalta Anna Upornikovalta ja sieltähän tulikin todellinen pommi: Riitan nuuskarasiassa on käytetty Fedoskino-nimisen paikkakunnan koristemaalaustyyliä. Tyyli tunnettiin aiemmin Danilkovon tyylinä, ja se on yksi vanhimmista venäläisistä perinteisen koristemaalauksen muodoista. Siinä paperimassa on lakattu ja maalattu öljyväreillä.
Vuonna 1828 Fedoskinon käsityötehdas sai oikeuden liittää keisarikunnan leiman tuotteisiinsa ja niitä alettiin ostaa myös keisarin hoviin. Siitä asti Lukutinin tehtaan tupakka-askien, nuuska- ja muiden rasioiden sisäkanteen kirjailtiin kultavärillä kaksipäinen kotka sekä kirjoitettiin tavan mukaan esineen valmistajan nimikirjaimet tai sukunimi.
Tämä Riitan kotona esillä olleessa, isoa tulitikkurasiaa vain hieman suuremmassa rasiassa lukee alkukirjaimet ja sukunimi: F. P. i A. Lukutinyh eli P. ja A. Lukutinien tehdas. Lukuitinit olivat koristemaalaustehdas, joka toimi ansiokkaasti Fedoskinon kylässä, vain mutaman kymmenen kilometron päässä Moskovasta pohjoiseen kuuluisan Kultaisen renkaan kaupunkien sisäpuolella. Nykyisin Feddoskino kuuluu Moskovan esikaupunkialueeksi kasvaneeseen alueeseen.
Riitta kyseli vielä, miten on, uskaltaako tällaista yrittää pudistaa. No sitäkään en tiennyt, mutta laitoin asiasta viestin Tampereen venäjää puhuvien yhteisön Facebook-ryhmään. Sieltä sain asiantuntevan vastauksen Alena Bogdanovalta, joka linkkasi sivuston, josta löytyy ohje:
”Pöly ja lika lähtee pinnasta kevyesti rievulla hankaamalla. Voit käyttää myös huonekalujen puhdikseen tarkoitettuja pesuaineita ohjeen mukaan. Jos rasia on hieman naarmuuntunut, voit kastaa vanutupon kromioksidi -öljyväriin ja hankaamalla lakan pinta kirkastuu ja alkaa kiiltää. Lopuksi on hyvä käsitellä korjattu kohta ruokaöljyllä niin, että se imeytyy kokonaan esineeseen. Älä käytä puhdistukseen paperiliinoja, jotka voivat vaurioittaa lisää lakan pintaa.”
Rasiassa oleva nuuskanpurukin on vanhaa. Riitta arveli, että se olisi 1940-luvulta, sillä hän on saanut rasian perinnöksi isältään, joka ei koskaan käyttänyt nuuskaa.
Tällaiset pienet salapoliisitehtävät piristävät kovasti etätyön arkea. Myöskään ilman nettiaikaa sekä helppoja ja nopeita sähköisiä viestimiä tämän asian selvittäminen olisi tuskin onnistunut.
Asiasta lisää mm.: