Juhlien juhla
Venäjällä pääsiäinen on vuoden suurin kirkollinen juhla. Se on myös lähes ainoa uskonnollinen juhla, jota vietetään kaikissa perheissä. Juhlien juhla – kuten usein Venäjällä todetaan. Jeesuksen kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen muisto jää ortodokseilla taka-alalle. Heille tärkein pääsiäistapahtuma on sunnuntaina, kun Kristus nousi kuolleista. Nyky-Venäjällä pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä, joten pitkäperjantai ja pääsiäisen jälkeinen päivä ovat normaaleja arkipäiviä. Lauantai-iltana ortodoksisissa kirkoissa pidetään messuja. Uskonnollinen kansa tulee suurin joukoin kirkkoihin viettämään pääsiäistä ja puhdistautumaan. Pääsiäisen perinteisiin kuuluu myös kirkon kiertäminen keskiyöllä. Kirkkojen edustalla on pääsiäisen aikaan runsaasti eläkeläisiä purkit käsissä keräämässä uskovaisten almuja.
Христос Воскрес! Воистину Воскресе! – Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Pääsiäisjumalanpalveluksen jälkeen tai seuraavana aamuna lähdetään tervehtimään naapureita ja tuttuja sanomalla pääsiäistervehdys “Kristus on ylösnoussut”, johon vastataan “totisesti ylösnoussut”. Tämän jälkeen suudellaan kolmasti ja annetaan maalattu pääsiäismuna lahjaksi toinen toiselle. Näin saadulla munalla uskottiin ennen olleen erityisiä taikavoimia.
Venäjällä munien värjääminen onkin todellista taidetta. Alla olevasta videosta löydät yhden ohjeen munien värjäykseen. Englanninkieliset tekstit saa näkyville viemällä hiiren videon päälle ja painamalla ensimmäistä painiketta oikeassa reunassa.
Suuri paasto
Tosiuskovaisille pääsiäistä edeltää suuri 49 päivää kestävä suuri paasto. Suuri paasto nimitys tulee siitä, että se on kirkkovuoden paastoista pitkäkestoisin ja ruokavaliota rajoittavin. Paaston tarkoitus on hiljentyä, kilvoitella itsensä ja halujensa kanssa. Paaston aikana lähinnä aikuiset välttävät lihan, maidon, kananmunien ja voin käyttöä. On myös sellaisia paastopäiviä, että kalakin on kiellettyä.
Aikaisemmin paaston aikana maidosta kirnuttiin voita ja valmistettiin rahkaa ja smetanaa. Näitä käytettiin – ja käytetään edelleen – suuret määrät pääsiäisherkkujen valmistuksessa. Paastoa edeltävän laskiaisen rasvaiset letut ovat tärkeä osa paastoon laskeutumista. Elimistöön kerätään rasvaa, jotta jaksetaan paastota. Maslenitsa (laskiainen) tuleekin sanasta ”maslo”, voi. Paastoaikana ruokavaliosta jätetään liha, muna ja maitotuotteet pois.
Pääsiäisherkut
Venäjäksi pääsiäinen on pasha. Sana tarkoittaa myös pääsiäisenä tarjoiltavaa herkkua, jota meilläkin on valmistuotteena keväisin myynnissä. Toinen pääsiäisajan herkku on kulitsa, joka on eräänlainen pieni kakkunen tai koristeellinen pulla. Pääsiäispöytään kuuluu myös makea kirkkoviini, esimerkiksi Kagor. Pääsiäisateria valmistetaan niissäkin kodeissa, joissa päivän uskonnollisiin menoihin ei osallistuta.
Suomi-Venäjä-seuran sivuilta löydät pashan ja kulitsan reseptejä
Pääsiäinen on myös maallikkojuhla
Pääsiäinen on säilyttänyt asemansa myös maallisella puolella. Haudoilla käydään muistamassa vainajia, viedään seppeleitä ja ruokia sekä pidetään muistohetki ja nostetaan maljoja. Pääsiäinen koetaan perhejuhlaksi, jolloin kaikki sukulaiset kokoontuvat saman katon alle ja yhteiseen pöytään. Pääsiäistä valmistellaan leipomalla pääsiäisherkkuja sekä maalaamalla munia yleensä punaisen sävyillä. Koska pitkä paasto päättyy pääsiäiseen, ovat ruokapöydät yltäkylläiset.
Pääsiäinen tai mikään muukaan pyhä ei vaikuta Venäjällä kauppojen aukioloaikoihin. Venäjän ortodoksit viettävät yleensä pääsiäistä eri aikaan kuin läntiset uskontokunnat. Tänä vuonna juhla osuu viikko lännen pääsiäisen jälkeen 19.4.2020.
