Pietari on kuuluisa kanavistaan ja silloistaan, jotka antavat kaupungille aivan erityisen ilmeen. Suurena Pietarin ystävänä haluan esitellä teille itselleni mieleenpainuvimmat.
Moika-kanava
Kiemurtelevan Moika-kanavan yli johtaa kymmeniä joko ajoneuvo- ja kävelysiltoja. Vaikka pienimmät puiset kävelysillat ovat vain pari metriä leveitä, jokaisella on oma nimensä, kuten esim. Postisilta Pyykkikujan (Pratsetsnyi pereulok) luona
Tavarankuljetusta palveleva Moika-kanava ja sen rantakadut rakennettiin samanaikaisesti 1720-luvulla, kuten myös talojen kohdalla laituripaikoille johtavat jyrkät rappuset. Kanavan takorautaiset kaiteet ja lyhdyt ovat Pietarin koristeellisimpia.
Kävelyllä rantoja pitkin voi parhaiten nähdä, miten kanavien ja siltojen kaiteet ovat kaikki koristeltu eri aiheilla, täällä jos missään on Pietarin kuuluisaa rautapitsiä. Moika-kanavan yli johtavat sillat olivat alun perin puusiltoja, jotkut niistä nostosiltoja, kuten esim. Sininen silta Iisakinkirkon luona. Puiset sillat korvattiin myöhemmin rautasilloilla. Puusillat oli maalattu eri värein ja saivat nimensä niiden mukaan. Rautasillat maalattiin vastaavilla väreillä, ja sellaisina ne ovat pysyneet tähän päivään asti.
Punainen silta johtaa Moika-kanavan yli Hernekadun (Gorohovaja ulitsa) kohdalla. Vihreä eli Poliisi- silta johtaa Moikan yli Nevski prospektin kohdalla, niin ikään vihreän Stroganovien palatsin kulmalla.
Keltainen eli Laulajien sillan (Pevtseski most) nimi on osuva, sillä se johtaa Kapellan eli kuorokoulun konserttisalista Palatsinaukiolle. Kapellan kohdalla Moika kääntyy jyrkästi, sitä seuratessa sillat vain kaunistuvat. Entisten Keisarillisen ratsuväkirykmentin tallien jälkeen tullaan kolmen sillan risteykseen, joka on yksi Pietarin kauneimmista paikoista.
Kesäkuukausina voi tehdä jokiristeilyn pitkin kanavia, joiden matalimmat sillat hipovat päätä!
Kanava-ajeluakaan ei voi tehdä törmäämättä kansallisrunoilija Aleksander Puškinin nimeen. Fontanka- ja Moika-kanavilla ohitetaan talo, jossa hän asui ennen avioliittoaan ja avioiduttuaan sekä hotelli, jossa häm asui aina Pietarissa käydessään sekä Literaturnaja kafe -kahvila, jossa hän tapasi ystäviään – ja viimein Ratsumaneesin kirkko (Spaso-Konjušennaja tserkov`), jossa hänen sielunmessunsa pidettiin.
Kun matkaa jatketaan kohti Suomenlahtea, näkyy Moika-kanavan varrella suuri, keltainen valkopylväinen rakennus no 94, joka on Venäjän keisarikunnan rikkaimman suvun, Jusupovien ruhtinassuvun, entinen palatsi, joka toimii nykyisin museona. Täällä Jusupovien salajuonen seurauksena Grigori Rasputin sai surmansa ja tapahtumat on esitetty mielenkiintoisena vahanukkenäyttelynä.
Siltaa, joka johtaa Moikan yli palatsin kulmalla, kutsutaan Suudelmien sillaksi (Potselujev most). Tälle nimelle on kaksikin selitystä. Sanotaan, että sillan kupeessa oli kapakka, jonka omistajan nimi oli Potselujev eli Suuteloinen. Toisen selityksen mukaan paikalla sijaitsi kaupungin raja, jolla sotilaat suutelivat tyttöjä hyvästiksi. Kumpikinm selitys tuntuu sopivalta.
Fontanka
Juhlallisin Fontanka-kanavan silloista on Nevski prospektin yli johtava Anitškovin silta, jota koristavat kuvanveistäjä Pjotr Klodtin kuuluisat hevospatsaat: takajaloilleen noussut villi hevonen, jota nuorukainen pidättelee suitsista. Nykyinen silta on peräisin 1840-luvulta, nimensä se on saanut Nevskin kulmassa olevasta valkoisesta Anitškovin palatsista, joka oli 1700-luvulla Pietarin merkittävin yksityiskäytössä ollut asuinrakennus, jonka keisarinna Elisabet lahjoitti suosikilleen kreivi Aleksei Razumovskille, ja keisarinna Katariina Suuri myöhemmin vastaavasti rakastajalleen prinssi Grigori Potemkinille.
Fontankan yli johtaa myös Egyptiläinen silta, jota sfinksit vartioivat. Silta oli alkujaan riippusilta, jota rautaketjut kannattivat.
Panteleimonin silta oli Pietarin ensimmäinen ajoneuvoilla ajettava puinen riippusilta. Sitä koristivat valtavat leijonien kidat, joista siltaa kannattavat ketjut tulivat ulos. Panteleimonin silta rakennettiin 1820-luvulla ja se sai nimensä läheisestä Pyhän Panteleimonin kirkosta. Silta alkoi keinua, eikä se kestänyt raitiotievaunuliikennettä, joten se jouduttiin korvaamaan nykyisellä sillalla, joka rakennettiin vuonna 1910 kestämään raskaampaa liikennettä. Siltaa koristavat kauniit Puskinin ajan lyhdyt.
Gribojedovin eli Katariinan kanava
En voi olla mainitsematta pientä Gribojedovin kanavan ylittävää Pankkisiltaa ja sen upeita aarnikotkia Kazanin tuomiokirkon takana. Aarnikotkat istuvat tukevasti käpälillään alustaansa nojaten ja pitelevät raskaissa rautaketjuissa välissään roikkuvaa siltaa. Pankkisillan aarnikotkilla on mahtavat kullatut siivet ja päänsä päällä siltaa valaisevat lyhdyt, joita ne pitelevät ylpeästi kuin kruunua.
Aarnikotkat ovat myyttisiä, muinaiskreikkalaisia olentoja, siivekkäitä leijonia, joilla on kotkan pää. Kreikkalaisessa mytologiassa niitä pidetään kullan vartijoina. Pankkisilta on saanut nimensä sen kohdalla olleesta setelipankista.
Silloista ja kanavista mahtui tähän vain pieni osa, joten käykääpä itse katsomassa!
Anja Tuomisto
